Viimeisin vieraskielisen väestön ennuste Helsinkiin ja Helsingin seudulle laadittiin syksyllä 2015. Lisähaastetta ennusteen tekemiseen toi saman vuoden loppukesällä alkanut ja loppuvuoden jatkunut turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu. Tämän vuoksi ennuste laadittiin kahtena vaihtoehtona, jotka perustuivat erilaisiin arvioihin turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä. Lisäksi laskettiin vertailutiedoksi niin kutsuttu 0-vaihtoehtoskenaario, jossa ei huomioitu vuoden 2015 kesällä alkanutta nopeaa kasvua, vaan oletettiin turvapaikanhakijoiden määrän kehittyvän vuosien 2010–2014 trendin mukaisesti. Kyseisen viisivuotiskauden aikana turvapaikanhakijoita oli vuosittain keskimäärin noin 3 500.
Ennusteen perusvaihtoehdossa ja nopean kasvun vaihtoehdossa nojattiin sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston arvioihin turvapaikanhakijoiden tulevista lukumääristä sekä myönnettävien oleskelulupien ja perhesidehakemusten määristä. Perusvaihtoehdossa oletettiin, että Suomeen tulee vuonna 2015 turvapaikanhakijoita 35 000, vuonna 2016 30 000 ja vuonna 2017 vielä 10 000. Tämän jälkeen määrä vastaisi vuoden 2014 tasoa, jolloin hakijoita oli noin 3 600. Nopean kasvun vaihtoehdossa oletettiin turvapaikanhakijoiden määrän olevan vuosien 2015–2017 ajan samat kuin perusvaihtoehdossa, minkä lisäksi vuodesta 2018 alkaen hakijoiden määrä olisi vuosittain 10 000. Lisäksi ennusteessa oletettiin, että joka kolmas hakija saa oleskeluluvan ja että näistä oleskeluluvan saaneista puolet päätyy Helsingin seudulle. Helsingin osuus on tästä määrästä puolet. Perhesidehakemusten oletetaan lisäksi tuovan maahan turvapaikanhakijoiden perheenjäseniä aina muutaman vuoden viiveellä. Tarkemmin ennusteen malli, käsitteet ja määritelmät on kuvattu Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisussa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015–2030.
Vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä turvapaikanhakijoiden määrä oli laskenut edellisen vuoden maaliskuun tasolle, ja kesä- ja heinäkuussa hakijoita oli vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Koska turvapaikanhakijoiden määrän kasvu näyttäisi ainakin tällä hetkellä jääneen väliaikaiseksi ilmiöksi, ennusteen 0-vaihtoehto on osoittautunut oletettua realistisemmaksi.
Turvapaikanhakijoiden vaikutus vieraskielisten määrään jää vähäiseksi
Laaditun ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 88 000:sta lähes 164 000:een ja osuus koko väestöstä 23 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingin koko väestön ennustetaan kasvavan perusvaihtoehdon mukaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 81 000 hengellä. Tästä kasvusta vieraskielisen väestön osuus on siis 76 000 henkeä eli jopa yli 90 prosenttia.
Näitä lukuja voidaan verrata niin kutsuttuun 0-vaihtoehtoskenaarioon, joka laskettiin vuosien 2010–2014 turvapaikanhakijoiden määrien pohjalta ja siis ilman vuoden 2015 kesällä alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän nopeaa kasvua. Sen mukaan vieraskielisten määrä tulisi olemaan Helsingissä vuonna 2030 noin 156 000 ja osuus väestöstä 22 prosenttia – siis vain yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin perusvaihtoehdon mukaan.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa siis vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään melko vähän. Tähän on useita syitä. Ensinnäkin melko pieni osa turvapaikanhakijoista lopulta saa turvapaikan tai oleskeluluvan Suomesta. Arvioidaan, että oleskeluluvan saaneista noin puolet päätyy Helsingin seudulle ja heistä noin puolet muuttaa Helsinkiin. Suhteessa Helsingissä jo asuviin vieraskielisiin tämä on melko pieni määrä. Euroopan unionin ulkopuoleltakin Suomeen tulevien maahanmuuttoperusteet liittyvät ennen kaikkea perhesyihin, esimerkiksi avioitumiseen suomalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen kanssa, opiskeluun ja työntekoon. Näistä perhesyyt kattavat reilun kolmanneksen, opiskelu kolmanneksen ja työnteko noin neljänneksen myönnettyjen oleskelulupien perusteluista. Jakauma lienee samansuuntainen myös Helsingissä. Tulevaisuudessa maahanmuuton ennustetaan kasvavan myös niiltä maantieteellisiltä alueilta, joilta tullaan ennen kaikkea näiden syiden perusteella, jolloin turvapaikanhakijoiden määrän tähän mennessä tapahtuneen kasvun merkitys ei tule olemaan kovin suuri. Kolmas syy on rakenteellinen, ja liittyy siihen, mistä vieraskielisten väestö koostuu. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa vieraskielisistä on nimittäin syntynyt Suomessa eikä siis muuta maahan. Vieraskielisten lukumäärää kasvattavat osin Suomessa syntyneet ja muun muassa suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneet nuoret.
Turvapaikanhakijoiden vaikutus näkyy lähinnä yhden kieliryhmän osuuden kasvuna
Turvapaikanhakijoiden vaikutus vieraskielisten tulevaan kokonaismäärään jää siis melko vähäiseksi, ja kieliryhmien osuuksia tulevaisuudessa tarkasteltaessa nähdään, että vaikutus koskee lähinnä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvia.
Kaikkia oheisessa kuviossa (Kuvio 3) esitettyjä kieliä puhuvia tulee olemaan Helsingissä vuonna 2030 lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi vuonna 2015 suurimman vieraskielisten ryhmän eli venäjänkielisten määrä tulee kasvamaan yli 10 000 hengellä, ja myös Länsi-Euroopan kieliä puhuvien määrä yli 9 000 hengellä. Kuvion 3 vasemmanpuoleisessa paneelissa olevien maiden osalta ennusteen 0-vaihtoehto ei käytännössä poikkea perusvaihtoehdosta, koska näistä maista turvapaikanhakijoita on hyvin vähän.
Eniten ennusteen perusvaihtoehto ja 0-vaihtoehto poikkeavat toisistaan Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien kohdalla. Näitä kieliä puhuvien lukumäärä tulee kasvamaan vuoden 2015 reilusta 10 000 hengestä yli 21 000 hengellä perusvaihtoehdon mukaan, mutta yli 6 000 henkeä vähemmän 0-vaihtoehdon mukaan. Muun Aasian kieliä puhuvien lukumäärä tulee kasvamaan noin 15 000 hengellä ja muun Afrikan kieliä puhuvien noin 13 000 hengellä, mutta ero ennusteen perusvaihtoehdon ja 0-vaihtoehdon välillä on vain reilu 500 henkeä.
Kieliryhmien suhteelliset osuudet tulevat muuttumaan, mutta niin tapahtuu sekä ennusteen perusvaihtoehdon että 0-vaihtoehdon mukaan (Kuvio 4). Venäjän, Baltian maiden ja Länsi-Euroopan kieliä puhuvien osuus kaikista vieraskielisistä tulee olemaan pienempi kuin mitä se on tällä hetkellä. Esimerkiksi venäjänkielisten osuus tulee pienenemään vajaasta 22 prosentista noin 17 prosenttiin ja Baltian maiden kieliä puhuvien 15 prosentista 11,6 prosenttiin. 0-vaihtoehtoskenaariossa eli tilanteessa, jossa maahanmuuttajia olisikin tullut maahan vuosien 2010–2014 trendin mukaisesti, kaikkien näiden kieliryhmien osuudet olisivat noin puoli prosenttiyksikköä suuremmat.
Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien osuus kasvaa perusvaihtoehdon mukaan vajaa kaksi prosenttiyksikköä reilusta 15 prosentista ja 0-vaihtoehdon mukaan vielä puoli prosenttiyksikköä enemmän. Saharan eteläpuolisen Afrikan kieliä puhuvien osuus puolestaan tulee kasvamaan 13 prosentista 14,7 prosenttiin perusvaihtoehdon mukaan ja 15 prosenttiin 0-vaihtoehdon mukaan. Suurin muutos koskee Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien osuutta. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan osuus tulee nousemaan noin 13 prosentista 19,6 prosenttiin ja 0-vaihtoehdonkin mukaan 16,6 prosenttiin.
Lopuksi
Vieraskielisten määrä Helsingissä tulee kasvamaan nopeasti. Näin tapahtuu myös siinä tapauksessa, että vuoden 2015 loppukesällä alkanut turvapaikanhakijoiden määrän kasvu jäisi väliaikaiseksi. Maahanmuuton syyt ovat suuressa määrin muita kuin pakolaisuuteen liittyviä. Lisäksi tulevaisuudessa yhä suurempi osa vieraskielisistä tulee olemaan Suomessa syntyneitä ja muun muassa suomalaisen peruskoulujärjestelmän läpikäyneitä. Vieraskielinen väestö onkin vuonna 2030 kulttuurisesti ainakin jossain määrin erilainen kuin nykyään.
On myös hyvä muistaa, että maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti työikäistä väestöä. Työikäisten määrä on kääntynyt laskuun Suomessa 2010-luvulla, ja lasku olisi vielä jyrkempi ilman ulkomailta saatua muuttovoittoa. Helsingissä ja Helsingin seudun työmarkkina-alueella kehitys on ollut samansuuntaista, vaikka kotimaan muuttoliike onkin hidastanut kantaväestöön kuuluvien työikäisten vähenemistä. Demografinen huoltosuhde (huollettavien 0–14- ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin 15–64-vuotiaisiin) oli vuonna 2015 Helsingissä 0,46 huollettavaa jokaista työikäistä kohti kantaväestön osalta ja 0,26 vieraskielisillä. Vuonna 2030 huoltosuhteen ennustetaan olevan kokonaisuudessaan 0,53 huollettavaa, kun se on kotimaankielisen väestön osalta 0,60. Vieraskielisille laskettu demografinen huoltosuhteen ennustetaan olevan vain 0,32 vuonna 2030. Vieraskielisen väestön nuorempiin painottuva ikärakenne loiventaa siis tätä huoltosuhteen heikkenevää kehitystä. Tulevaisuuden työmarkkinoiden näkökulmasta onkin siten ensiarvoisen tärkeää, että ulkomaalaisväestön kotouttamiseen on riittävästi resursseja.
VTT Netta Mäki toimii tutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.