Tässä Kvartti-lehden numerossa tarkastellaan vuoden 2015 kokemuksia ja tehdään alustavia arvioita turvapaikanhakijoiden tilanteesta Helsingissä. Artikkeleista voi huomata, että turvapaikanhakijat ovat merkittävä ryhmä, mutta sen vaikutus Helsingin väestöön ja esimerkiksi työmarkkinoihin on näillä näkymin rajallinen.
Siinä missä turvapaikanhakijoiden tilannetta on seurattava, myös muun kansainvälisen muuttoliikkeen tarkastelu on tärkeää. Kansainvälinen muuttoliike keskittyy kaikkialla etupäässä suuriin kaupunkeihin. On vaikea ennustaa muuttoliikkeen tulevaisuutta Suomen osalta, mutta sen vaikutukset tulevat joka tapauksessa olemaan suurimmat Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Eurooppalaiset valtiot pyrkivät rajoittamaan turvapaikanhakijoiden muuttoa. Samanaikaisesti monet niistä – samoin kuin suuret kaupungit ja kaupunkiseudut – käyvät kovaa kilpailua osaajista kansainvälisillä työmarkkinoilla. Jos virolaisten muutto Suomeen tyrehtyy, Suomen ja Helsingin on syytä vakavasti miettiä, mistä saadaan työntekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille.
Kaikissa Pohjoismaissa pakolaistaustaisten kotoutuminen on ollut monelta osin hankalaa. Tarvitaan entistä enemmän tietoa siitä, minkälainen kotouttaminen parhaiten edistää heidän pääsyään työelämään sekä muuta oman paikkansa löytämistä Helsingissä.
Väestöennusteen mukaan eri tavoin ulkomaalaistaustaisten määrä ja suhteellinen osuus kaikista helsinkiläisistä kasvaa kohisten. Suuri osa Helsingin kouluista on jo nyt monietnisiä ja monikulttuurisia, lähivuosina tämä monimuotoisuus siirtyy myös korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sekä työpaikoille. Myös tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää kaupungilta lisää tilastollista ja tutkimustietoa.