Helsingin väestö on kasvanut viime vuosikymmenellä nopeasti. Väestönkasvu nojaa pääosin ulkomailta ja muualta Suomesta tulevaan muuttoliikkeeseen, joka tuokin vuosittain noin 80 prosenttia kaupungin väkimäärän lisäyksestä. Muuttoliikkeen lisäksi väestömäärään vaikuttaa luonnollinen väestönkasvu, eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Hedelmällisyys eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä on Helsingissä huomattavasti maan keskiarvoa pienempi, mutta koska Helsingin väestö on keskimäärin varsin nuorta, syntyneitä on kuitenkin vuosittain noin tuhat henkeä enemmän kuin kuolleita. Muuttoliike tuo Helsinkiin erityisesti nuoria aikuisia ulkomailta ja muualta Suomesta, ja lähtömuuttajat ovat puolestaan tyypillisesti perheellistymisikäisiä.
Uusimmat artikkelit
Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2021/2022 sekä väestönmuutokset vuonna 2021. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään...
Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2020/2021 sekä väestönmuutokset vuonna 2020. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään...
Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun uudet väestöennusteet 2020–2060 ja Helsingin osa-alueittainen ennuste 2020–2036. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkielisestä väestöstä. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä...