Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrän kasvu tasoittui vuoden 2026 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut eniten koulutustaustaltaan tuntemattomilla, korkeasti koulutettujen työttömien määrä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä ja kasvu on jatkunut vuoteen 2026. Vuoden 2026 keväällä tilanne näyttää edellisvuotta paremmalta. Toukokuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi kahden prosentin laskuun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 12,9 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden 10,7 prosenttia. Nuorten työttömyystilanne parani Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vuoden 2026 keväällä nuorten työttömien määrä kasvoi eniten koulutustaustaltaan tuntemattomien ryhmässä sekä toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyys säilyi vuoden takaisella tasolla.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Helsingissä alle 30-vuotiaista työttömistä 24 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 45 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 22 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Vajaalla kymmennesosalla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa suurempi.

Uusimmat artikkelit

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta – Monikeskuksisuus muutoksenhallinnan välineenä

| Anu Henriksson
Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten...
Link to page

Toimipaikkojen läheisyys ja työvoimavirtojen verkostot pääkaupunkiseudulla

| Tamás Lahdelma
Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon. Tämä tukee käsitystä siitä, että työvoiman...
Link to page

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

| Minna Salorinne, | Sanna Ranto
Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on...
Link to page

Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä

| Pasi Saukkonen
Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.
Link to page

Maahanmuuttajien työelämäintegraatiota ja taloudellista sopeutumista selvitetään tarkemmin

| Anu Yijälä
Maahanmuuttajat tarvitsevat toimeentulotukea usein päätoimisesta työssäkäynnistään huolimatta. Suomessa hankitulla työkokemuksella on erittäin keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmän toimeentulon kannalta. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Näin...
Link to page

”Ensimmäisillä kohtaamisilla on merkitystä” – Tutkimus englantia puhuvista, ammattitaitoisista irakilaisturvapaikanhakijoista Suomessa

| Teemu Vass
Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Yksistään syyskuussa 2015 maahan saapui yli 10 000 turvapaikanhakijaa, joita tuli eniten Irakista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten...
Link to page