Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrän kasvu tasoittui vuoden 2026 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut eniten koulutustaustaltaan tuntemattomilla, korkeasti koulutettujen työttömien määrä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä ja kasvu on jatkunut vuoteen 2026. Vuoden 2026 keväällä tilanne näyttää edellisvuotta paremmalta. Toukokuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi kahden prosentin laskuun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 12,9 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden 10,7 prosenttia. Nuorten työttömyystilanne parani Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vuoden 2026 keväällä nuorten työttömien määrä kasvoi eniten koulutustaustaltaan tuntemattomien ryhmässä sekä toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyys säilyi vuoden takaisella tasolla.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Helsingissä alle 30-vuotiaista työttömistä 24 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 45 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 22 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Vajaalla kymmennesosalla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa suurempi.

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläisten muuttopäätökset, työllisyys ja työtulot työpaikan menetyksen jälkeen

| Laura Ansala
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus työpaikan menetyksillä on helsinkiläisten todennäköisyyteen muuttaa Helsingin työssäkäyntialueelle ja muualle Helsingin työssäkäyntialueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka työpaikkansa menettäneiden helsinkiläisten...
Link to page

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page

Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?

| Timo Cantell
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. Vaikka koronatilanne on luonteeltaan hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lama, eikä...
Link to page

Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?

| Laura Ansala
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Link to page

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen – Kouluterveyskysely 2017

| Hanna Ahtiainen
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin perusopetuksen 8.-ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden työssäkäyntiä lukuvuoden aikana. Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin...
Link to page

Helsingin työpaikkakehitys kääntyi koko maata kovempaan kasvuun

| Anu Henriksson
Tämä blogiteksti on osa useamman lyhyen artikkelin sarjaa, joissa tarkastellaan Helsingin työpaikkamäärän ja -rakenteen muutosta uusimman, vuotta 2016 koskevan tilastoaineiston kautta. Tässä artikkelissa käsitellään Helsingin ja pääkaupunkiseudun työpaikkamäärien kehitystä sekä muiden Suomen...
Link to page