Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrän kasvu tasoittui vuoden 2026 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut eniten koulutustaustaltaan tuntemattomilla, korkeasti koulutettujen työttömien määrä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä ja kasvu on jatkunut vuoteen 2026. Vuoden 2026 keväällä tilanne näyttää edellisvuotta paremmalta. Toukokuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi kahden prosentin laskuun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 12,9 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden 10,7 prosenttia. Nuorten työttömyystilanne parani Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vuoden 2026 keväällä nuorten työttömien määrä kasvoi eniten koulutustaustaltaan tuntemattomien ryhmässä sekä toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyys säilyi vuoden takaisella tasolla.

Helsingissä alle 30-vuotiaista työttömistä 24 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 45 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 22 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Vajaalla kymmennesosalla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa suurempi.

Uusimmat artikkelit

Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu...
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
Etätyötä tekevien osuus on kasvanut Suomessa pitkään, ja koronapandemian vaikutukset ovat vauhdittaneet kasvua entisestään. Kaikkiin ammatteihin etätyö ei sovellu, ja voidaan olettaa entistä laajemman etätyön jäävän normiksi lähinnä tietyn tyyppisissä tehtävissä kuten korkean osaamistason...
Helsingin elinkeinoelämä on erittäin palveluvaltainen, ja palveluyritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä on myös viime vuosina noussut. Sen sijaan yritysten liikevaihdon kehitys on palvelusektorilla ollut heikkoa, ja myös koronapandemian vaikutukset rapauttavat liikevaihtoa. Artikkelissa...
Helsingin työmarkkinat ovat niin kooltaan kuin taloudelliselta merkitykseltään huomattavat, ja muut Helsingin seudun kunnat ovat Helsingin työmarkkinoiden kannalta keskeisiä työvoiman kysynnän ja tarjonnan lähteitä. Helsinki on myös ammatillisesti erikoistunut, eli tietyt ammattiryhmät ovat...