Johdanto
Helsinki-barometri on kaupunginkanslian tilaama puhelinhaastatteluin toteutettava kyselytutkimus, joka toistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen Helsinki-barometri toteutettiin syksyllä 2019. Otokseen poimitaan puolivuosittain Helsingin ikä- ja sukupuolirakenne huomioiden 1 000 vastaajaa. Syksyn 2023 Helsinki-barometrin puhelinhaastattelut tehtiin ajanjaksolla 30.9.2023–23.10.2023.
Tämän syksyn barometrissa oli ensimmäistä kertaa mukana avoin kysymys, jossa vastaaja sai jättää Helsingille palautetta haluamastaan aiheesta. Vastauksia kertyi 647 kappaletta, eli yli puolet kaikista vastaajista antoi palautetta. Tässä artikkelissa tarkastellaan paitsi avovastauksissa saatuja palautteita, myös vastaajien muita tai yleisiä huolenaiheita, joista kysyttiin nyt toista kertaa barometrissa. Aikaisempia tuloksia helsinkiläisten huolenaiheista raportoitiin kevään 2023 barometrin yhteydessä (Mustonen 2023a).
Ilmastokriisi ja luonnonympäristöjen väheneminen suurimmat huolenaiheet
Syksyn 2023 barometrissa helsinkiläiset olivat edelleen eniten huolissaan ilmastokriisistä (77 % huolestuneita) sekä luonnonympäristöjen vähenemisestä (67 % huolestuneita). Huolestuneisuuden osuudet olivat lähes samat kuin kevään 2023 barometrissa. Seuraavaksi eniten huolestuneisuutta oli taloudellisista tekijöistä: ruoan ja energian hinnoista sekä korkojen noususta. Sukupuolten väliset erot olivat paitsi näiden myös kaikkien muiden kysyttyjen asioiden kohdalla huomattavia: naiset olivat kokonaisuudessaan huolestuneempia kuin miehet (Kuvio 1). Ilmastokriisi oli helsinkiläisiä eniten huolestuttava asia myös viimeisimmässä Helsingin turvallisuustutkimuksessa (Keskinen ym. 2023).
Huolestuneisuutta täydennysrakentamisesta kysyttiin syksyn barometrissa ensimmäistä kertaa. Naisista 62 prosenttia oli siitä huolissaan, miehistä sen sijaan alle puolet (47 %). Yli 15 prosenttiyksikön ero sukupuolten välillä oli myös omasta jaksamisesta sekä palveluiden saavutettavuudesta huolissaan olevien osuuksissa.
Tuloksissa ei ole suuria muutoksia verrattuna edelliseen kevään 2023 barometriin. Jaksamisestaan, korkojen noususta sekä Helsingin tulevaisuudesta huolestuneiden osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä, muiden kysyttyjen asioiden kohdalla kasvua oli vähemmän tai ei lainkaan. Ruoan hinnasta sekä palveluiden saavutettavuudesta huolestuneiden osuus pieneni hieman.
Huolestuneisuus oli yhteydessä koettuun hyväosaisuuteen lähes kaikkien kysyttyjen asioiden kohdalla. Kokemusta hyväosaisuudesta kartoitettiin pyytämällä vastaajia sijoittamaan itsensä asteikolle 1–10 (1=kaikkein huono-osaisimmat, 10=kaikkein hyväosaisimmat). Huono-osaisimmiksi itsensä kokevat olivat eniten huolissaan ruoan hinnan noususta (77 % huolestuneita). Ylipäätään he olivat huolestuneempia lähes kaikista kysytyistä aiheista verrattuna itsensä hyväosaisemmiksi kokeviin. Kaikkein hyväosaisimmat olivat eniten huolissaan ilmastokriisistä, mutta huolestuneiden osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaajilla keskimäärin. Kokemus hyväosaisuudesta vähensi huolta merkittävästi myös omasta jaksamisesta ja palveluiden saavutettavuudesta.
Ikäluokittainen tarkastelu paljasti myös joitain eroja vastaajien välillä: esimerkiksi alle 29-vuotiaista 70 prosenttia oli huolissaan ruoan hinnan noususta. Osuus oli selvästi korkeampi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Myös korkojen nousu aiheutti enemmän huolta nuoremmissa vastaajissa. Yli 60-vuotiaita huolestutti puolestaan muita enemmän häiriökäyttäytymisen lisääntyminen sekä palveluiden saavutettavuus. Erot ikäryhmien välillä olivat samansuuntaiset myös kevään 2023 barometrin vastauksissa.
Palautteissa niin toiveita kuin huolia
Helsinki-barometriin ensimmäistä kertaa lisätty avoin palaute keräsi 647 vastausta. Saadut palautteet luokiteltiin niissä yleisimmin toistuvien aihepiirien mukaan (Taulukko 1). Palautteiden aiheista muodostettiin neljä eri teemakokonaisuutta: (1) lähiluonto ja rakentaminen, (2) keskusta ja liikenne, (3) palvelut, hinnat ja turvallisuus sekä (4) kehut ja moitteet. Seuraavissa alaluvuissa palautteet käydään läpi tarkemmin näiden teemojen mukaisessa järjestyksessä.
Palautteet olivat pääsääntöisesti lyhyitä ja yksittäisessä vastauksessa mainittiin keskimäärin yhdestä kahteen eri aihetta. Valtaosassa palautteista ilmaistiin jokin kaupungin kehittämiseen liittyvä toive. Toivomusten ja ehdotuksien lisäksi palautteissa ilmaistiin huolestuneisuutta vaihtelevista aiheista. Mukana oli myös kiitoksia ja kehuja kaupungille sekä vastaajia, jotka halusivat kertoa olevansa tyytyväisiä Helsinkiin tai saamiinsa palveluihin. Koska avointa palautetta kysyttiin vastaajilta barometrin lopuksi, voidaan olettaa, että muut barometrin kysymykset ovat jossain määrin vaikuttaneet palautteissa esiin nostettuihin aiheisiin. Esimerkiksi Helsingin keskustaan liittyviä kysymyksiä on barometrissa useampi, joten voi olla, että osa vastaajista on siksi halunnut kommentoida aihetta myös palautteessaan.
Lähiluonnon säilyttäminen ja rakentamisen hillitseminen kommentoiduimmat aiheet
Useimmin palautteissa mainittu aihe koski viheralueiden ja lähiluonnon säilyttämistä. Tätä aihepiiriä kommentoi joka viides palautteenantaja. Vastauksissa esiintyi toiveita viheralueiden säilyttämisestä ja / tai lisäämisestä, mutta myös huoli esimerkiksi lähimetsän häviämisestä täydennysrakentamisen myötä. Rakentamisen hillitseminen olikin toiseksi yleisin palautteissa mainittu aihe (101 mainintaa) ja esiintyi usein samassa palautteessa, jossa kommentoitiin myös lähiluontoa.
”Toiveena olisi viheralueisiin ei kajottaisiin enempää, tehostaa niitä alueita missä on jo asutusta tai muita olemassa olevia rakennuksia.”
”Lähiluonnon turvaaminen on myös helsinkiläisten viihtyisyyden ja henkisen hyvinvoinnin turvaamista. Mahdollinen täydennysrakentaminen pitää tehdä lähiluonnon kuormitus huomioiden.”
Rakentamisen hillitsemisen ohella vastaajat antoivat ahkerasti palautetta kaupunkisuunnittelusta (49 mainintaa). Näissä palautteissa esille nousivat esimerkiksi arkkitehtuuri, kauppakeskukset ja toive vanhojen arvokkaiden asuinrakennusten ja -alueiden säilyttämisestä. Malmin lentokenttä oli rakentamista koskevissa palautteissa erikseen esiin nouseva aihe (17 mainintaa).
Eräs vastaaja kuvaa kaupungin kehitystä ja lähiluonnon merkitystä seuraavasti:
”On tylsä kehitys, kun on rakennettu massiivisia kauppakeskuksia. Myös isot areenahankkeet syö elämää kaduilta ja asuinalueilta ja keskustasta. On tuntu, että Helsingistä kehitetään amerikkalaista kaupunkia, jossa kaikki on isoa ja ketjua. Lähiluonto ja saaristo on sellaista, mitä missään muualla ei ole. Kannattaisi kehittää omaleimaista kaupunkia. Suuruus koskee myös päiväkoteja ja kouluja. Se hajottaa asuinalueita.”
Lähiluonnon ohella pieni osa palautteiden aiheista koski puistoja sekä merta ja rantoja. Puistoja kuvattiin tärkeiksi kaupungin viihtyisyyden sekä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kaupungin toivottiin panostavan merellisyyteen ja rantojen virkistyskäyttöön. Siisteyteen ja kunnossapitoon liittyvässä palautteessa (24 mainintaa) toivottiin esimerkiksi lisää roskiksia katukuvaan ja parempaa puistojen ja muiden julkisten tilojen puhtaanapitoa. Useamman maininnan sai myös teiden talvikunnossapito.
Keskustan ja liikenteen kehittäminen jakavat mielipiteitä
Yksi keskeinen palautteiden aihe oli keskustan vetovoimaisuus (72 mainintaa). Osassa vastauksista kuvattiin huolta keskustan hiljentymisestä ja kivijalkaliikkeiden vähenemisestä. Osa palautteenantajista jakoi puolestaan ehdotuksia keskustan elävöittämiseksi, kuten toivoi tukea pienyrittäjille, tai kommentoi parhaillaan meneillään olevia kehityshankkeita. Lisäksi keskustaan toivottiin enemmän ei-kaupallisia tiloja, joissa voisi viettää aikaa kuluttamatta rahaa.
”Olin järkyttynyt Stockmannin ympärillä olevasta hiljaisuudesta, kun siellä kävelin viime viikolla. Kaupungin pitäisi tulla jotenkin vastaan kannustamaan kivijalkamyymälöiden yrittäjiä.”
”Centrum är nästan tomt, alla har butikerna flyttat därifrån. Det är för dyrt.”
Helsingin keskustasta oli barometrissa myös useampi erillinen kysymys (ks. Mustonen 2023b). Vastaajista valtaosa ei pitänyt keskustan viimeaikaista kehitystä hyvänä. Vain joka viides piti kehitystä myönteisenä. Keskustassa asuvista yli 70 prosenttia piti keskustaa viihtyisänä, kaikista vastaajista keskimäärin vain noin puolet. (emt.)
Helsingin keskustaa koskevissa palautteissa mainittiin usein myös yksityisautoilu. Autoilua ja pysäköintiä koskevia palautteita tuli kaiken kaikkiaan paljon, joista suurimmassa osassa (81 mainintaa) toivottiin autoilun helpottamista tai kommentointiin pysäköinnin / autolla liikkumisen vaikeutta Helsingissä. Muutamassa palautteessa (9 mainintaa) toivottiin kuitenkin myös autoilun vähentämistä. Suurin osa autoilua koskevista kommenteista liittyi Helsingin keskustassa liikkumiseen ja näin ollen usein myös keskustan vetovoimaisuuteen.
”Ongelma Mannerheimintiellä on liikenne, yksi kaista vain käytössä. Harmittaa, että liikkeet lähtee pois, kun ei pääse autolla keskustaan. Varsinkin ikäihmisillä on vaikea kulkea.”
”Keskustan alue tulisi huomioida asuinalueena. Autoilun pitäisi olla sujuvaa ja pysäköinti myös olla mahdollista asukkaille kohtuuhinnalla. Tulee lähes mahdottomaksi elää keskustassa. Katuja ei tulisi sulkea enempää.”
”Keskusta-aluetta pitäisi elävöittää. Autovapaata aluetta keskustaan.”
Autoilun lisäksi palautetta annettiin runsaasti myös muista liikkumismuodoista. Pyöräily vaikutti jakavan vastaajia, vaikkakin pyöräilyn edistämistä haluavia (34 mainintaa) oli noin puolet enemmän kuin heitä, jotka toivoivat pyöräilijöiden määrän vähenevän (14 mainintaa). Pyöräilyn ”kannattajien” ja ”vastustajien” lisäksi vastakkainasettelua oli nähtävissä autoilun ja kevyen liikenteen edistämisen välillä.
”Pyöräilyolosuhteita pitäisi erityisesti kehittää, mutta myös joukkoliikennettä.”
”Pyörätie pois Esplanadilta, ei tehdä autoilusta mahdottoman vaikeaa.”
Pyöräilyn edistämisen yhteydessä mainittiin useissa palautteissa katutyöt, joiden koettiin hankaloittavan liikkumista. Tietöistä annettiin ylipäätään melko paljon palautetta (44 mainintaa). Palautteet liittyivät pääsääntöisesti tietöiden kestoon ja laajuuteen sekä vaikeakulkuisiin poikkeusreitteihin.
Palautetta sai myös julkinen liikenne (33 mainintaa) ja sen hinta (26 mainintaa). Palaute oli vaihtelevaa, paitsi lippuhintojen osalta, joita pidettiin palautteissa liian kalliina. Lippuihin toivottiin myös parempia etuja erityisryhmille. Muussa julkista liikennettä koskevassa palautteessa toivottiin esimerkiksi metrolle laajempia liikennöintiaikoja, lisää raideyhteyksiä sekä toimivampaa poikittaisliikennettä.
Palaute kevyestä liikenteestä (11 mainintaa) sekä muu liikenteeseen liittyvä palaute (19 mainintaa) koski esimerkiksi esteetöntä liikkumista ja sähköpotkulautojen aiheuttamia turvallisuushaittoja. Mainittuina olivat myös jalankulkijoiden turvallisuus, toive kävelykeskustan laajentamisesta sekä yksittäiset asuinalueiden liikenneratkaisut.
Huolta terveyspalveluista ja henkilöstöresursseista
Kaupungin palveluista selvästi eniten palautetta sai sosiaali- ja terveyspalvelut (50 mainintaa). Palautteissa kuvattiin erityisesti huolta terveyspalveluiden saatavuudesta. Lisäksi kommentoitiin henkilöstöresursseja, joita moni kuvasi riittämättömiksi ja toivoi esimerkiksi sairaanhoitajille lisää palkkaa. Ikäihmiset ja heidän sote-palvelunsa erottuivat palautteissa erikseen mainittuna ryhmänä. Iäkkäämmissä onkin oletettavasti suurempi joukko heitä, ketkä tarvitsevat säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Palveluiden saavutettavuudesta erikseen kysyttäessä yli 60-vuotiaista yli puolet oli siitä huolissaan, kun taas alle 40-vuotiailla huolestuneiden osuus oli vain reilu kolmannes.
”Lääkäreitä lisää ja hoitajia, kunnon palkat heille. Terveyskeskukset pitää toimia niin että vanhuksetkin pääsevät hoitoihin. Vuosaari on niin täynnä, että sinne ei tahdo päästä mitenkään.”
Kouluja ja päivähoitoa (23 mainintaa) koskevissa palautteissa nousi myös esiin huoli henkilökunnan riittävyydestä sekä jaksamisesta. Erityisesti näitä palautteita yhdisti toive lapsiin ja nuoriin panostamisesta ja heidän tulevaisuutensa turvaamisesta. Muita julkisia palveluita koskevissa palautteissa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet olivat yksi kommentoiduista aiheista. Useampi antoi palautetta erityisesti oman asuinalueensa julkisista palveluista, joita toivoi kehitettävän. Esimerkiksi kulttuuripalveluihin, kuten kirjastoihin, toivottiin panostettavan. Yksittäisiä mainintoja saivat myös ruotsinkieliset palvelut ja niiden kehittäminen.
”Päiväkotien hoitopaikkojen ja henkilöstön resursseja pitäisi kasvattaa. Nyt ongelmana on saada läheltä omaa kotiaan hoitopaikkaa.”
Liikuntapalveluihin (22 mainintaa) kohdistuva palaute koski useimmin ulkokuntosaleja ja muita ulkoliikuntapaikkoja, joita toivottiin kaupunkiin lisää. Yksittäisiä mainintoja keräsivät myös uimahallit, frisbeegolf, skeittiparkit, ikäihmisille suunnattu liikunta, hiihtoladut ja niiden kunnossapito, jalkapallon harrastusolosuhteet talvella sekä talviuintipaikat.
Palautetta saivat myös palveluiden hinnat ja elämisen kalleus (26 mainintaa). Näissä palautteissa vastaajat kertoivat toimeentuloon liittyvistä huolista ja toivoivat palveluihin parempia alennuksia erityisryhmille. Myös harrastuksien, sähkön ja parkkipaikkojen hinnat, erityisesti asukaspysäköinnin kallistuminen, sekä tonttivuokrat mainittiin muutamia kertoja. Erikseen kysyttäessä ruoan ja sähkön hinnan sekä korkojen nousu huolestutti yli puolta helsinkiläisistä, mutta palautteissa näistä mainittiin ainoastaan sähkön hinta muutamia yksittäisiä kertoja. Asumisen kalleus tuli esiin 32 palautteessa. Erityisesti kommentoitiin asuntojen vuokrien korotuksia.
”Bostadssituationen är hopplöst, man måste sänka priserna och hyrorna. Det för dyrt helt enkelt.”
Vajaa kymmenen prosenttia palautteenantajista kommentoi turvallisuutta (29 mainintaa) tai sosiaalisia ongelmia (23 mainintaa). Turvallisuuteen liittyvissä palautteissa toivottiin lisää valvontaa esimerkiksi metro- ja juna-asemille. Yksittäisiä mainintoja oli myös jengeistä ja levottomuuden lisääntymisestä, jotka ovat heikentäneet turvallisuuden tunnetta. Sosiaalisia ongelmia kuvaavissa palautteissa kerrottiin huolista liittyen esimerkiksi huumeidenkäyttöön, syrjäytymiseen ja päihde- sekä mielenterveysongelmiin. Kaupungin toivottiin puuttuvan eriarvoistumisen lisääntymiseen ja edistävän huumeidenkäyttöhuoneiden kokeilua.
”Nuorisorikollisuus huolestuttaa ja turvattomuuden lisääntyminen.”
Palautteissa myös kehuja ja kiitoksia kaupungille
Toiveiden, ehdotusten ja huolien lisäksi palautteissa annettiin myös kehuja ja kiitoksia sekä kerrottiin tyytyväisyydestä Helsingin asukkaana. Samassa vastauksessa saattoi olla niin kritiikkiä kuin positiivista palautetta. Kiitoksia ja kehuja (22 mainintaa) annettiin varsin vaihtelevista aiheista. Osa vastaajista halusi kiittää kaupunkia siitä, että se yleensä ottaen on hoitanut asiat hyvin, ja osa kiitti tarkemmin saamastaan hyvästä palvelusta. Kehujen ja kiitoksien aiheina olivat esimerkiksi kaupungin kauniit puistot, joukkoliikenne ja raideyhteyksien lisääminen, kaupunkipyörät ja sähköiset terveyspalvelut. Tyytyväisyydestä kaupunkiin kerrottiin 33 palautteessa. Suurin osa näistä palautteista oli lyhyitä: vastaaja halusi kertoa olevansa tyytyväinen, eikä ilmeisestikään kokenut tarvetta antaa muuta palautetta.
”Kiitos vihreydestä ja viihtyvyydestä. Kiitos istutuksista. Pidän Helsingistä ja koen että sitä hoidetaan hyvin.”
Palautteissa tyytymättömyydestä päätöksentekoon mainitsi 37 vastaajaa. Vastaajat kommentoivat esimerkiksi politiikkaa ja osassa näistä palautteista oli mainittu myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet (9 mainintaa). Nämä palautteenantajat kokivat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa kaupungin kehitykseen eivätkä he saa ääntään kuuluville. Yksi useampaan otteeseen mainittu tyytymättömyyden aihe oli Esplanadin kokeilu ja autottoman keskustan kehittäminen. Toisaalta vastaajissa oli myös heitä, jotka olivat niin kokeiluun kuin autoilun vähentämiseen tyytyväisiä.
Edellä on kuvattu palautteissa yleisimmin toistuvat aihepiirit. Mukana oli kuitenkin myös muita aiheita (30 mainintaa), jotka tulivat esiin vain yksittäisissä vastauksissa eivätkä näin ollen olleet luokiteltavissa mihinkään toistuvista aihepiireistä. Tähän luokkaan kuuluvaksi luettiin myös kyselystä saatu palaute. Muita mainittuja aiheita olivat muun muassa lemmikit, ilmastonmuutos, asuntojen lämpötila, väestönkehitys ja digitalisaatio.
Yhteenveto
Tässä artikkelissa on tarkasteltu Helsinki-barometrissa annettua avointa palautetta sekä helsinkiläisten huolenaiheita. Vastausten perusteella helsinkiläisistä moni kantaa huolta kaupungin kehittymisestä: niin lähiluonnon tilasta ja rakentamisen vaikutuksista kuin keskustan vetovoimaisuudesta. Vastaajia iästä riippumatta selvästi yhdistävä huoli näyttäisi olevan luonnonympäristöjen väheneminen, josta oltiin huolissaan niin avoimessa palautteessa kuin asiaa erikseen kysyttäessä. Myös rakentamiseen liittyvä palaute oli avoimissa vastauksissa saman sävyistä: kommentoijat toivoivat ensisijaisesti täydennysrakentamisen hillitsemistä. Osa palautteesta kohdistui kaupunkisuunnitteluun, jota kritisoitiin esimerkiksi kauppakeskusten määrän lisääntymisestä ja liiasta korkeasta rakentamisesta.
Helsingin keskustan vetovoiman heikkeneminen oli palautteenantajia yhdistävä huolenaihe, mutta näkemykset siitä, miten keskustaa pitäisi kehittää, jakautuivat huomattavasti enemmän. Monet keskustan vetovoimaisuutta kommentoineet toivat samalla esiin huolen liittyen keskustassa tehtyihin liikenneratkaisuihin. Erityisesti yksityisautoilua kommentoitiin huomattavan paljon. Toiset halusivat keskustaa kehitettävän ensisijaisesti autoilijat huomioiden, toiset taas kannattivat ennen kaikkea kevyeen liikenteeseen panostamista ja pitivät esimerkiksi kävelykeskustan laajentamista kannatettavana. Näkemykset keskustan kehittämisestä heijastelevat todennäköisesti aiheen ympärillä käytyä runsasta julkista keskustelua, kuten myös Mustonen (2023b) syksyn ensimmäisiä barometrituloksia käsittelevässä artikkelissa toteaa.
Helsinkiläisten liikkumistottumuksia keskusta-alueella on aiemmin kartoitettu Helsingin kaupungin (2022) kaupunkiympäristön toimialan viestintätutkimuksessa. Enemmistö viestintätutkimuksen vastaajista (68 %) saapui keskustaan yleisimmin joukkoliikenteen kyydissä ja keskustassa ollessaan 75 prosenttia kertoi liikkuvansa mieluiten kävellen. Tutkimuksen perusteella keskustassa mieluiten autolla liikkuvia helsinkiläisiä oli pieni joukko (7 %) ja keskustaan autolla saapuviakin vain 14 prosenttia. (emt.) Näiden tulosten perusteella huoli yksityisautoilun vaikeutumisesta koskee siis todennäköisesti melko pientä joukkoa, koska suurin osa helsinkiläisistä liikkuu keskustassa julkisella liikenteellä tai kävellen. Voi olla, että esimerkiksi suunnitelma Kaivokadun sulkemisesta (HS 19.9.2023) harmittaa niitä kaupunkilaisia, jotka ovat tottuneet liikkumaan autolla tällä keskusta-alueella, mikä näkyy myös tänä syksynä barometrissa annetussa palautteessa. Mielenkiintoista onkin seurata, millä tavoin keskustan kehittämistä ja liikennettä kommentoidaan tulevilla tutkimuskierroksilla.
Huomionarvoista barometrissa saadussa palautteessa on, että vain pieni osuus vastaajista kommentoi kaupungin turvallisuutta. Tätä voi pitää sikäli yllättävänä, koska niin barometrissa (Mustonen 2023b) kuin esimerkiksi Helsingin turvallisuustutkimuksessa (Keskinen 2023) saatujen tuloksien perusteella kaupunkilaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2021 syksyllä kaikista vastaajista 81 prosenttia koki olonsa turvalliseksi liikkuessaan myöhään omalla asuinalueellaan. Syksyn 2023 barometrissa osuus on laskenut 77 prosenttiin. Naisilla muutos on ollut yli 10 prosenttiyksikköä (ks. Mustonen 2023b). Turvallisuuden tunteen heikkenemisen olisikin voinut ajatella heijastuvan myös barometrissa annettuun palautteeseen. Kaiken kaikkiaan turvallisuutta tai sosiaalisia ongelmia koskevia palautteita oli alle kymmenesosa palautteesta. Häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä erikseen kysyttäessä siitä huolestuneiden osuus on kasvanut viime keväästä muutaman prosenttiyksikön.
Edellä mainittujen aihepiirien lisäksi myös julkiset palvelut sekä hintojen nousu ja ylipäätään elämisen kalleus keräsivät melko paljon avointa palautetta. Asuntojen vuokrien nousua ja pysäköintipaikkojen kallistumista kommentointiin ahkerasti. Joukkoliikenteen lippuhintojen korotukset olivat erikseen palautteissa esiin noussut aihe. Kaikkien vastaajien osalta huolestuneisuus ruoan hinnan noususta oli hieman laskenut viime keväästä, kun taas korkojen noususta sekä sähkön kallistumisesta oltiin hiukan enemmän huolissaan.
Palautteissa Helsinki sai myös risuja ja ruusuja. Mukana oli niin kaupungin päätöksentekoon tyytymättömiä kuin niitä, jotka halusivat kiittää esimerkiksi saamastaan palvelusta tai kertoa tyytyväisyydestään Helsingissä asumiseen. On sinänsä huomionarvoista, että mukana oli kehuja ja kiitoksia – erityisesti, kun niitä ei erikseen pyydetty vaan vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida mitä tahansa aihetta. Yleensä ottaen ihmisillä on suurempi motivaatio antaa palautetta jonkin kielteisen kokemuksen perusteella, johon he toivovat muutosta. Valtaosa saadusta palautteesta sisälsi kuitenkin ehdotuksia ja toiveita kaupungin kehittämisestä, ja vastauksien suuresta määrästä päätellen helsinkiläiset ovat halukkaita esittämään näkemyksiään. Puolivuosittain toteutettavat Helsinki-barometrit ovat yksi kanava kuntalaisille kertoa toiveistaan ja huolistaan.
Sirkku Järvelä toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Helsingin kaupunki (2022). Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan viestintätutkimus. Viitattu 30.11.2023. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/uutiset/2022/kymp-viestintatutkimus-2022-helsingin-keskusta-kysymy…
HS 19.9.2023. Kaupunki päätti: Kaivokatu suljetaan yksityisautoilta. Viitattu 30.11.2023. Saatavilla: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009865913.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Keskinen, V., Hirvonen, J., Erjansola, E., Kainulainen-D'Ambrosio, K. & Paasonen, K. (2023). ”Korona-aikaan en juuri ole liikkunut kaupungilla” – Helsingin turvallisuustutkimus 2021. Tutkimuksia 2023: 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/sites/default/files/23_03_17_Tutkimuksia_1.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Mustonen, P. (2023a). Helsinkiläisten huolenaiheet ja tulevaisuudennäkymät – tuloksia kevään 2023 Helsinki-barometrista. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaisten-huolenaiheet-ja-tulevaisuudennakymat-tuloksia-kevaan-2023-helsinki-baro…(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mustonen, P. (2023b). Elämänlaatu yhä korkealla tasolla, tyytymättömyys lisääntynyt turvallisuuteen ja vapaa-ajan tarjontaan – tuloksia syksyn 2023 Helsinki-barometrista. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/elamanlaatu-yha-korkealla-tasolla-tyytymattomyys-lisaantynyt-turvallisuuteen-ja-vapaa-a…(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)