Johdanto
Helsinki-barometri on kaupunginkanslian toteuttama kyselytutkimus, jolla kartoitetaan kahdesti vuodessa asukkaiden näkemyksiä Helsingissä asumisesta sekä vaihtuvista ajankohtaisista teemoista. Esimerkiksi koronapandemian aikana syvennyttiin pandemiaan liittyviin asioihin, ja sittemmin on käsitelty niin ikään ajankohtaista Ukrainassa käytävää sotaa, esimerkiksi vastaajien huolestuneisuutta sen vaikutuksista. Uusimman, huhtikuussa 2023 puhelinhaastatteluilla toteutetun kyselykierroksen tuloksia on jo raportoitu aikaisemmassa artikkelissa (Mustonen 2023), jossa keskityttiin kaupungin strategisten tavoitteiden kannalta keskeisiin turvallisuuden ja viihtyisyyden teemoihin. Aiemmassa artikkelissa myös kuvattiin hieman tarkemmin myös barometrin aineistoa ja toteutustapaa.
Tässä artikkelissa pureudutaan sellaisiin kyselyn sisältämiin teemoihin, joita ei aiemmassa artikkelissa käsitelty: huolenaiheisiin ja tulevaisuudennäkymiin. Yleisistä huolenaiheista kysyttiin nyt keväällä 2023 ensimmäistä kertaa, ja tarkoitus olisi sisällyttää nämä kysymykset myös tuleviin kyselyihin. Tulevaisuudennäkymistä on kysytty keväästä 2020 alkaen jokaisessa barometrissa yleisellä tasolla. Vastaajia on pyydetty arvioimaan, miltä oma tulevaisuus näyttää puolen vuoden kuluttua. Uusimmassa kyselyssä tähän otettiin mukaan myös menneeseen katsova ajallinen ulottuvuus. Sekä omaa tämänhetkistä taloustilannetta että omaa elämänlaatua pyydettiin arvioimaan tulevaisuuden lisäksi myös suhteessa vuoden takaiseen aikaan.
Ukrainan sodasta johtuvaan kriisiin liittyviä kysymyksiä karsittiin uudessa kyselyssä aikaisempaan nähden, mutta huolenaiheet olivat vielä mukana. Aihepiiriä käsiteltiin tarkemmin laajemmassa artikkelissa keväällä 2022 (Mustonen ym. 2022), ja tuolloin alkunsa saaneet huolenaiheita koskevat aikasarjat saavat nyt jatkoa. Näiden kysymysten sisällyttämistä barometrikyselyihin harkitaan jatkossa tapaus kerrallaan.
Ukrainan kriisi huolestuttaa edelleen helsinkiläisiä, mutta hieman aiempaa vähemmän
Vuosi sitten, keväällä 2022, Helsinki-barometrin vastaajia huolestuttivat etenkin Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset Suomen talouteen sekä turvallisuuteen. Myös omasta ja läheisten turvallisuudesta oltiin huolissaan, mutta edellä mainittuihin asioihin verrattuna selvästi vähemmän. Vaikutukset omaan henkiseen hyvinvointiin sekä taloudelliseen tilanteeseen huolestuttivat kysytyistä asioista vähiten. Naiset olivat keväällä 2022 selvästi miehiä huolestuneempia näistä asioista. Sukupuolten väliset erot olivat merkittäviä kaikkien kysyttyjen vaikutusten kohdalla.
Uusimmassa, keväällä 2023 toteutetussa kyselyssä näistä asioista kysyttiin jälleen, nyt jo kolmatta kertaa. Helsinkiläiset ovat huolestuneita näistä asioista edelleen, mutta yleisesti ottaen huolestuneiden osuudet ovat pienentyneet. Kolmen viimeisimmän barometrin tulokset esitetään sukupuolten mukaan eroteltuina kuviossa 1. Kuviossa esitetään niiden vastaajien osuus, jotka olivat vähintään jonkin verran huolissaan kysytyistä asioista.
Kuten vuosi sitten, myös viime syksynä ja edelleen nyt keväällä 2023 naiset olivat selvästi miehiä huolestuneempia kaikista kysytyistä asioista. Yleistä erikseen määrittelemätöntä huolta Ukrainan kriisistä koki uusimman barometrin mukaan kolme neljästä naisvastaajasta ja 64 prosenttia miesvastaajista. Kaikista vastaajista 70 prosenttia koki, että Ukrainan kriisi aiheuttaa vähintään jonkin verran huolta. Osuudet olivat vielä vuosi sitten noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempia, mutta viime syksyn jälkeen tältä osin muutoksia ei juuri näkynyt.
Ukrainassa käytävää sotaa koskevat huolenaiheet näyttävät tällä hetkellä jakautuvan selvästi kahteen ryhmään. Sodan vaikutuksista Suomeen ollaan selvästi enemmän huolissaan kuin omaan itseen tai läheisiin liittyvistä vaikutuksista. Toki kyselyssä vastauskategoriat ovat olleet aika karkeita, Ukrainan kriisin aiheuttamia huolenaiheita on varmasti muitakin.
Sukupuolesta riippumatta eniten oltiin huolissaan tilanteen vaikutuksista Suomen talouteen. Naisten kohdalla osuus oli 80 prosenttia ja miesten kohdalla 73 prosenttia. Naiset ovat olleet kaikkien kolmen edellisen kyselyn aineistoissa tästä asiasta miehiä huolestuneempia. Erot sukupuolten välillä ovat kuitenkin olleet suhteellisen pieniä, kyselystä riippuen muutamien yksittäisten prosenttiyksiköiden luokkaa.
Suomen turvallisuudesta huolestuneiden määrä putosi jo syksyllä 2022 naisten yli 80 prosentista ja miesten vajaasta 70 prosentista huomattavasti. Viime syksynä ja myös nyt keväällä 2023 naisista hieman alle 70 prosenttia oli huolestunut Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen turvallisuuteen; miesvastaajien keskuudessa osuus on ollut kahdessa viime kyselyssä selvästi naisvastaajia alempi, noin puolet. Näiden kyselykierrosten aikana Suomi on liittynyt Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, mikä arvatenkin näkyy huolestuneisuuden vähenemisenä.
Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan kriisin aiheuttamaa huolta omaan ja läheisten turvallisuuteen, omaan henkiseen hyvinvointiin ja omaan taloudelliseen tilanteeseen, erot naisten ja miesten välillä ovat olleet kaikissa kyselyissä kaikkein suurimpia. Kolmen peräkkäisen kyselyn tuloksia tarkasteltaessa eniten muutoksia havaitaan omaan ja läheisten turvallisuuteen liittyvässä huolestuneisuudessa. Tämän asian kohdalla huolestuneisuus on tasaisesti vähentynyt.
Ilmastokriisi huolestuttaa helsinkiläisiä eniten – naiset kautta linjan miehiä huolestuneempia
Kevään 2023 Helsinki-barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa helsinkiläisten huolenaiheista myös Ukrainan kriisin aiheuttamaa huolta laajemmin. Huolestuneisuus kysytyistä asioista esitetään sukupuolten mukaan eroteltuina kuviossa 2. Kyselyaineiston perusteella kaikkein eniten oltiin huolissaan ilmastokriisistä. Kaikista vastaajista 77 prosenttia eli useampi kuin kolme neljästä oli vähintään jonkin verran huolestunut ilmastokriisistä. Naisilla huolestuneiden osuus, 85 prosenttia, oli selvästi miesten 68 prosentin osuutta suurempi, mutta sekä naisilla että miehillä tämä huolenaihe nousi kaikkein korkeimmalle. Kun katsotaan kaikkien vastaajien osuuksia, lähiluontoalueiden väheneminen nousi ilmaston jälkeen seuraavaksi huolestuttavimmaksi aiheeksi, ja tässä naisten ja miesten ero oli kaikkein suurin, noin 20 prosenttiyksikköä.
Naisten ja miesten väliset erot näkyvät selvästi myös, jos tarkastellaan niiden vastaajien osuuksia, jotka eivät olleet ollenkaan tai olivat vain vähän huolestuneita näistä asioista. Naisista 22 prosenttia kuului niihin, jotka eivät olleet juurikaan huolestuneita lähiluonnosta. Miesvastaajien kohdalla osuus oli huomattavasti suurempi, 43 prosenttia. Ero oli lähes yhtä suuri ilmastokriisin kohdalla, joskin näitä vastaajia, jotka olivat korkeintaan vähän huolestuneita, oli ylipäätään selvästi vähemmän. Miehistä noin kolmannes ei ollut huolestunut ilmastokriisistä ja naisista 15 prosenttia.
Myös kaikkien muiden kysyttyjen asioiden kohdalla sukupuolten väliset erot olivat huomattavia. Oli kyse sitten hintojen noususta, palveluiden saavutettavuudesta, häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä tai omasta jaksamisesta, naiset olivat kautta linjan miehiä huolestuneempia. Kun tarkastelu ulotettiin muihin taustamuuttujiin kuten ikään, koulutukseen, perhetyyppiin ja asuinalueen sosioekonomiseen profiiliin, erot olivat pienempiä, mutta kuitenkin joiltakin osin merkittäviä.
Koska huolenaiheista kysyttiin barometrissa nyt keväällä vasta ensimmäistä kertaa, ajallista vertailutietoa ei vielä ole. Erityisen mielenkiintoista on seurata esimerkiksi häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen liittyvää huolestuneisuutta. Syksyllä näemme, millä tavoin esimerkiksi paljon julkisuudessa puhuttaneet näkemykset kaduilla tapahtuvan nuorisoväkivallan lisääntymisestä vaikuttavat tuloksiin. Vastaavasti ihmiset saattavat havaita hintojen nousun kesän aikana uudella tavalla kevääseen verrattuna, kun oletettavasti vapaa-aikaan liittyvät kulutustoiveet lomakauden käynnistyessä lisääntyvät.
Ilmastokriisi oli vastaajien yleisin huolenaihe myös ikäryhmittäin tarkasteltuna
Vastaajan iän yhteyttä huolenaiheisiin tarkasteltiin kymmenenvuotisluokittain. Alimpaan ryhmään kuuluivat alle 30-vuotiaat ja ylimpään vähintään 70-vuotiaat. Kaikissa ikäryhmissä oltiin huolissaan kaikkein eniten ilmastokriisistä. Erot ikäryhmien välillä olivat tässä suhteessa pieniä, muutamia prosenttiyksiköitä. Sen sijaan muissa huolenaiheissa eroja eri ikäryhmiin kuuluvien välillä näkyi enemmän.
Nuorimmassa ikäryhmässä korostui muita enemmän oma jaksaminen. Alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia oli huolestunut omasta jaksamisestaan. Kaikkien muiden ikäryhmien kohdalla huolestuneita oli alle puolet. Myös korkojen nousu huolettaa eniten kolmeen nuorimpaan ikäluokkaan kuuluneita eli tässä aineistossa alle 50-vuotiaita. Alle 50-vuotiaista yli 60 prosenttia oli huolissaan korkojen noususta, kun muiden vastaajien kohdalla vastaava osuus oli 42 prosenttia.
Nuorempien ikäluokkien vastaajat taas olivat selvästi muita vähemmän huolestuneita häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä, palveluiden saavutettavuudesta ja Helsingin tulevaisuudesta.
Aiemmassa kevään Helsinki-barometria käsittelevässä artikkelissa havaittiin turvallisuudentunteen heikentyneen. Vaikka nyt käsiteltävistä huolenaiheista ei vielä ajallista vertailutietoa olekaan, huolestuneisuus häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä lienee osa samaa ilmiökenttää kuin turvallisuuskokemukset. Yli puolet vastaajista oli huolissaan häiriökäyttäytymisestä. Häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen liittyvä huolestuneisuus oli selvästi muita yleisempää korkeammissa ikäluokissa. Alle 50-vuotiaista alle puolet oli huolestunut asiasta, kun taas tätä vanhemmista selvästi yli 60 prosenttia. Niin ikään eläkeläiset olivat muita huolestuneempia häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä. Opiskelijat taas olivat siitä vähiten huolissaan.
Opiskelijat olivat vähiten huolestuneita myös palveluiden saavutettavuudesta, ja vastaavasti eläkeläiset taas eniten. Eläkeläisillä, opiskelijoilla ja työttömillä niin ikään korostuivat ruoan ja energian hinnan nousuun liittyvä huolestuneisuus. Korkojen nousu sen sijaan huolestutti erityisen paljon opiskelijoita ja kokopäivätöissä olevia vastaavia. Arvatenkin kokopäivätöissä käyvien keskuudessa esimerkiksi asuntolainojen korkojen nousu näkyy arjen taloudessa varsin monilla. Opiskelijoita taas huolettanee tässä tulevaisuus ja esimerkiksi lainan ottamiseen liittyvät haasteet.
Korkeimmin koulutetut eniten huolissaan ilmastosta
Vastaajan kotitalouden muoto näkyy myös selvinä eroina joissakin huolenaiheissa, varsin odotetusti. Yhden vanhemman lapsiperheeseen kuuluvat vastaajat olivat kaikkein eniten huolestuneita ruoan hinnan noususta. Vastaajia tässä ryhmässä oli suhteellisen vähän, mutta tulos on silti suuntaa antava varsinkin, kun ero muihin oli niin selvä. Lähes yhdeksän kymmenestä yhden vanhemman perheissä elävistä oli huolissaan ruoan hinnan noususta, kun kaikista vastaajista selvästi harvempi, kaksi kolmesta, oli tästä asiasta huolestunut. Vastaavalla tavalla samassa ryhmässä korostui myös korkojen nousu. Molemmat havainnot liittyvät tietenkin siihen, että yhden vanhemman kotitalouksissa kulujen jakajia on oletettavasti muita kotitalouksia vähemmän.
Koulutusryhmien väliset erot niin ikään näkyivät jollain tapaa huolenaiheissa. Ilmastokriisi huoletti eniten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Heistä 83 prosenttia oli huolestunut ilmastokriisistä, ja tässäkin miesten naisten välillä oli kymmenen prosenttiyksikön ero. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista 87 prosenttia oli huolestunut ilmastokriisistä.
Korkojen nousu huoletti kotitaloustyypeistä eniten kahden vanhemman kotitalouksissa eläviä. Koulutusluokittain tarkasteltuna korot huolettivat etenkin ammatillisen koulun tai lukion suorittaneita sekä joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vähiten korkojen nousu huoletti koulutusryhmistä niitä, joilla on opistoasteen koulutus. Ensin mainitussa ryhmässä lienee paljon opiskelijoita, joiden havaittiin aiemmin olevan erityisen huolestuneita juuri korkojen noususta. Tähän koulutusryhmään kuuluvat olivat muita enemmän huolestuneita myös ruoan hinnan noususta. Samassa ryhmässä, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden ohella, korostuvat myös omaan jaksamiseen liittyvät huolet.
Opistoasteen koulutuksen suorittaneet eroavat muista koulutusryhmistä sikäli, että he ovat vähemmän huolissaan korkojen noususta. Sekä heidän että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa oltiin eniten huolissaan häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä. Erityisen selvästi tämä huolestuneisuus näyttää koskevan opistoasteen suorittaneita naisia, joista lähes kolme neljästä oli asiasta huolestunut.
Kaupunkiuudistusalueilla enemmän huolta häiriökäyttäytymisen kasvusta
Vastauksia tarkasteltiin myös vastaajien asuinpaikan mukaan, kuten edellisessäkin artikkelissa (Mustonen 2023). Alueen sosioekonominen profiili otettiin tarkastelussa huomioon muodostamalla aluemuuttuja vastaajien asuinpaikan postinumerotiedon perusteella. Muuttujan muodostamisessa käytettiin sosioekonomista summaindeksiä, mikä lasketaan vertaamalla työttömien määrän, vain peruskoulun käyneiden määrän ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien kotitalouksien määrän alueellisia osuuksia Helsingin keskiarvoon. Alueet jaettiin tämän sosioekonomisen summaindeksin perusteella lopulta neljään alueryhmään.
Aiemmassa artikkelissa, jossa käsiteltiin esimerkiksi turvallisuuden kokemuksia ja viihtyisyyttä omalla asuinalueella, havaittiin varsin huomattavia alueellisia eroja (Mustonen 2023). Kiinnostavaa kyllä, huolenaiheiden kohdalla erot olivat puolestaan suhteellisen pieniä, kuten kuviosta 3 nähdään.
Sosioekonomisesti parhaiten pärjäävällä alueella asuvat vastaajat eivät olleet minkään kysyttyjen asioiden suhteen kärkitasoa eli kaikkein huolestuneimpien joukkoa. Kaikissa huolenaiheissa tämän ryhmän vastaajat olivat keskimääräistä vähemmän huolestuneita, kun vertailukohtana on koko aineisto. Alueryhmien erot olivat suurimmat, kun tarkastellaan häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja Helsingin tulevaisuuteen liittyviä huolenaiheita. Ensiksi mainittu korostuu toisessa ja neljännessä alueryhmässä ja palveluiden saavutettavuus sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla eli alueryhmissä kolme ja neljä.
Taustatarkasteluissa huolenaiheiden eroja selvitettiin myös muilla alueellisilla jaotteluilla. Aineisto jaettiin raitiovaunulla saavutettaviin alueihin ja muihin alueisiin, sekä toisaalta eteläiseen kantakaupunkiin ja muihin alueisiin. Lisäksi eräässä tarkastelussa vertailtiin Helsingissä määriteltyjä kaupunkiuudistusalueita muihin alueisiin, vaikka Helsinki-barometrin postinumeroihin pohjautuvat alueluokittelut eivät suoraan vastaakaan virallisia piirijakoihin perustuvia aluejakoja.
Kaupunkiuudistusalueilla (ts. Malminkartanon ja Kannelmäen, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan pilottialueet) oltiin muita enemmän huolestuneita häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä ja hieman enemmän ruoan hinnan noususta. Muiden huolenaiheiden kohdalla eroja ei juurikaan ollut. Raitiovaunu-Helsingissä huolestuneisuus oli ilmastokriisiä lukuun ottamatta kautta linjan vähäisempää kuin raitiovaunuverkoston ulkopuolisessa Helsingissä. Ero oli suurin lähiluontoon, palveluiden saatavuuteen ja Helsingin tulevaisuuteen liittyvissä huolissa. Kaikkein suurimmat erot alueiden välillä havaittiin, kun eteläistä kantakaupunkia verrattiin kaikkiin muihin alueisiin. Eteläisessä kantakaupungissa asuvat olivat muita selvästi vähemmän huolissaan lähiluonnosta ja korkojen noususta. Lähiluontoalueiden väheneminen huoletti 53 prosenttia eteläisen kantakaupungin alueella asuvista vastaajista, kun muilla osuus oli peräti 70 prosenttia.
Helsinkiläisten tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen positiivisia
Tulevaisuudennäkymistä on kysytty Helsinki-barometrissa keväästä 2020 alkaen eli nyt jo seitsemän kertaa. Näin on tehty myös aiemmassa artikkelissa käsitellyn elämänlaadun kohdalla. Sen sijaan elämänlaatuun liittyviä arvioita verrattuna menneeseen kysyttiin keväällä 2023 ensimmäistä kertaa. Kaikista kevään 2023 barometrikyselyyn vastanneista lähes puolet oli sitä mieltä, että oma elämänlaatu on nyt parempi kuin vuosi sitten. Toisaalta vain 15 prosenttia oli väitteen kanssa eri mieltä. Hyvin moni, 39 prosenttia vastaajista, ei siis osannut ottaa kantaa puolesta tai vastaan.
Työttömät ja eläkeläiset eroavat muista hieman tässä suhteessa. Varsinkin eläkeläisistä muita harvempi koki elämänlaatunsa parantuneen. Suurin osa eläkeläisistä vaikuttaisi olleen sitä mieltä, että elämänlaatu on pysynyt jokseenkin ennallaan. Työttömät taas korostuivat hieman, kun tarkasteltiin niitä, jotka olivat väitteen kanssa eri mieltä, eli kokivat, että elämänlaatu on nyt heikompi kuin aikaisemmin. Työttömien keskuudessa näitä vastaajia oli liki neljännes, ja eläkeläisistäkin viidennes oli tätä mieltä.
Kiinnostavasti kotitalouden muodon yhteys elämänlaadun muutokseen näkyi selvimmin yhden vanhemman kotitalouksissa. Vaikka näitä vastaajia oli siis aineistossa suhteellisen vähän, ja tulokset eivät tältä osin ole täysin luotettavia, heistä selvästi muita useampi kokee elämänlaatunsa parantuneen. Ikäluokan kohdalla taas matalampi ikä näyttäisi olevan jossain määrin yhteydessä elämänlaadun paranemiseen. Erot ikäluokkien kohdalla olivat kuitenkin pieniä.
Helsinkiläisten tulevaisuudennäkymissä tapahtui barometriaineistoissa huomattava hyppy positiiviseen suuntaan keväällä 2021. Kyseinen ajanjakso näyttäytyy aineistojen valossa melkeinpä poikkeuksellisena. Tuohon aikaan koronapandemia oli kestänyt jo yli vuoden, joten hyvin todennäköisesti pandemian aiheuttamat mullistukset näkyvät tuloksissa. Ehkä pandemian jälkeinen aika alkoi jo olla näköpiirissä. (Kuvio 4)
Tuon kahden vuoden takaisen kevään jälkeen niiden ihmisten osuudet, jotka arvioivat lähitulevaisuutensa paremmaksi kuin nyt, on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Osuudet ovat olleet 28–38 prosentin välillä; sekä syksyn 2022 että kevään 2023 kyselyssä osuus oli 28 prosenttia. Vastaajien asuinalueiden välillä ei juurikaan ole ollut eroja tässä kysymyksessä, kun alueet jaetaan aiemmin esiteltyyn tapaan neljään luokkaan sosioekonomisen summaindeksin mukaan.
Sen sijaan sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet kahden viimeisimmän kyselykierroksen aikana. Naisten kohdalla viimeisen kahden kyselykierroksen aikana tulevaisuutensa paremmaksi arvioineiden osuudet ovat olleet selvästi miehiä pienempiä. Tämä muutos näkyy hyvin kuviossa 4. Kun aiemmassa artikkelissa havaittiin pientä heikkenemistä miesten arvioissa omasta elämänlaadustaan, tulevaisuuden odotuksissa muutos näyttäisi olevan päinvastainen. Näitä tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava kuitenkin, että vain hyvin pieni osuus vastaajista arvioi tulevaisuutensa tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna huonommaksi. Selvä enemmistö vastaajista, kaksi kolmesta, arvioi, että tulevaisuus näyttää samalta kuin nyt.
Nuoret arvioivat lähitulevaisuutensa entistäkin valoisammaksi
Tarkasteltaessa koko aikasarjaa keväästä 2020 alkaen, nuorimpien ikäluokkien lähitulevaisuuteen ulottuvat näkymät ovat olleet pääpiirteittäin keskiarvoa valoisammat ainakin, kun he ovat itse tätä kyselyissä arvioineet. Erityisen selvä tämä ero on ollut poikkeuksellisen kevään 2021 jälkeen.
Uusimman aineiston mukaan alle 30-vuotiaista lähes puolet ja 30–39-vuotiaistakin melkein kolmannes arvioi oman tulevaisuuden näyttävän puolen vuoden päästä paremmalta kuin nyt. Vanhimmissa ikäluokissa vastaavat osuudet olivat viidenneksen luokkaa. Kevään 2021 jälkeen erot ikäluokkien ääripäiden välillä ovat kasvaneet, mutta kuten yllä todettiin, vain harva arvioi tulevaisuutensa huonommaksi. Erot ikäluokkienkin välille tulevat siitä, ovatko vastaajat arvioineet tulevaisuutensa samanlaiseksi kuin nyt vai paremmaksi. Jostain syystä pandemian loppuaikoina ja nyt sen jälkeen tässä on tapahtunut muutoksia.
Työstatuksen näkökulmasta kaikkein positiivisimmin tulevaisuuttaan arvioivat opiskelijat ja työttömät. Opiskelijoista lähes puolet oli sitä mieltä, että tulevaisuus näyttää tätä hetkeä paremmalta, ja työttömienkin kohdalla osuus oli peräti 42 prosenttia. Nämä osuudet ovat paljon suurempia kuin esimerkiksi kokopäivätöissä käyvillä. Heistä alle 30 prosenttia arvioi tulevaisuutensa nykyhetkeä paremmaksi ja eläkeläisistä alle viidennes. Toki eläkeläisistäkin neljä viidestä arvioi tulevaisuutensa samanlaiseksi kuin nyt.
Vakiintuneessa elämäntilanteessa tulevaisuus nähdään harvemmin nykyistä parempana
Kotitaloustyyppitarkasteluissa tulevaisuutta koskevat arviot eroavat jonkin verran eri ryhmissä. Yksin asuvilla ja yhden vanhemman lapsiperheissä elävillä odotukset tulevaisuudesta ovat olleet Helsinki-barometreissa pääsääntöisesti hieman muita parempia. Yhden vanhemman lapsiperheissä elävillä ero keskiarvoon on kasvanut erityisen suureksi kahden viimeisimmän kyselyn aikoihin. Yksin asuvista liki kolmannes arvioi tulevaisuutensa näyttävän puolen vuoden kuluttua paremmalta kuin nyt ja yhden vanhemman lapsiperheissä elävillä osuus oli vieläkin suurempi, 40 prosenttia. Kevään aineistossa keskiarvo oli 28 prosenttia, joten ero on merkittävä.
Keskiarvotarkasteluissa joidenkin ryhmien tulee tietenkin olla keskiarvon toisella puolella. Barometrin aikasarjassa tämä osuu pariskunnissa eläviin. He ovat jokaisessa barometriaineistossa jääneet keskiarvon alapuolelle, kun tarkastellaan tulevaisuuttaan nykyistä paremmaksi arvioivien osuuksia. Erot koko aineiston keskiarvoon ovat kuitenkin pieniä. Myös kahden vanhemman lapsiperheissä on kahden viimeisimmän aineiston aikana jääty vähän muita alemmaksi, mutta kuten yllä on useita kertoja todettu, huonommaksi tulevaisuuden arvioi vain harva.
Voi hyvin olla, että tietynlainen vakiintunut tilanne johtaa siihen, että tulevaisuus arvioidaan kyselyissä muita todennäköisemmin nykyisenlaiseksi. Tämä voisi selittää, miksi epävarmemmassa tilanteessa olevat opiskelijat ja työttömät erottuvat ammattistatusta tarkasteltaessa muista. Se miksi yksinasuvat ja yhden vanhemman lapsiperheissä asuvat kokevat tulevaisuutensa hieman muita useammin parempana, onkin hankalammin tulkittava asia. Yksinhuoltajuuden ja yksinasumisen taustalla kuin voi olla hyvin monenlainen kirjo syitä, mutta tästäkin huolimatta tuloksissa tämä positiivinen vire näkyy.
Uusimmassa aineistossa peruskoulun käyneet, ammatillisen tutkinnon tai lukion suorittaneet ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet arvioivat tulevaisuutensa hieman muita useammin paremmaksi. Vastaavasti jäljelle jäävät ryhmät eli opistoasteen tutkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet arvioivat muita useammin tilanteen pysyvän samankaltaisena kuin nyt. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole olleet kaikissa aineistoissa johdonmukaisia. Vertailukelpoinen aikasarja alkaa syksystä 2021 ja kaikkien neljän aineiston kohdalla tulokset ovat olleet samansuuntaisia vain ammatillisen tutkinnon tai lukion sekä opistoasteen tutkinnon suorittaneilla. Ensin mainittu ryhmä on säännönmukaisesti arvioinut tulevaisuutensa paremmaksi ja jälkimmäinen ryhmä huonommaksi.
Tutkimuksen jatko ja seuraavat raportoinnit
Kaupunginkanslia toteuttaa Helsinki-barometrikyselyn seuraavan kerran loppuvuodesta 2023. Barometritutkimuksen kotisivulta kaupungin verkkosivuilta löytyy sekä uusin kyselylomake että aikaisempien kyselykierrosten tuloksista tehtyjä analyysejä. Samalle sivulle kootaan myös jatkossa barometrikyselyjen tuloksista tehtyjä yhteenvetoja. Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan viimeisimmällä kyselykierroksella uusina mukaan tulleiden kysymysten tulokset kehittyvät seuraavilla tutkimuskerroilla. Tällainen kysymys on esimerkiksi häiriökäyttäytymisen yleistymistä koskeva huolestuneisuus, sillä aihe on ollut viime aikoina paljon esillä julkisuudessa nuorten rikollisuutta ja katujengejä koskevissa keskusteluissa.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Kirjallisuus:
Mustonen, P., Saukkonen, P. & Yijälä, A. (2022) Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/lahes-kaikki-helsinkilaiset-kannattavat-ukraina-apua-sodan-vaikutuksista-kuitenkin…
Mustonen, P. (2023) Helsinkiläisten turvallisuuden ja viihtyisyyden kokemukset heikentyneet – tuloksia kevään 2023 Helsinki-barometrista. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaisten-turvallisuuden-ja-viihtyisyyden-kokemukset-heikentyneet-tuloksia-kevaan…