Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
833 sivua
Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakemista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen.
Helsingin turvallisuuskyselyssä 2024 tiedusteltiin asukkaiden huolestuneisuutta erilaisista asioista. Lasten ja nuorten tulevaisuus, huumerikollisuus, ilmastonmuutos sekä sodan uhka nousivat esille suurimpina huolenaiheina koko Suomea ajatellen. Omalla asuinalueella huolettivat eniten viheralueiden väheneminen, ihmisten syrjäytyminen ja ilkivalta. Osa omaa asuinaluetta koskevista huolista liittyi kokemukseen sosiaalisesta epäjärjestyksestä. Sillä havaittiin olevan selvä yhteys koettuun turvattomuuteen. Kokemus sosiaalisesta epäjärjestyksestä oli yhteydessä myös heikompaan luottamukseen muiden asukkaiden tilanteisiin puuttumisalttiuteen. Luottamus puuttumisalttiuteen oli kuitenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan kahdesta edellisestä kyselystä.
Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän, vaikka ryhmä on tärkeä koko demokratian tulevaisuuden kannalta. Haastatellut nuoret kertovat kulttuurien välillä elämisestä, yhteiskunnallisen vaikuttamisen motiiveistaan ja tavoistaan sekä näkemyksistään Helsingistä asuinpaikkana.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähisuhde-, parisuhde- ja muun perheväkivallan yleisyyttä Helsingissä sekä ilmiön taustatekijöitä, joita ei kovin hyvin tunneta. Joka 14. helsinkiläinen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa edellisen vuoden aikana. Lapsiperheiden vanhemmilla lähisuhdeväkivallan riski on vielä muuta helsinkiläisväestöä yleisempää. Henkilön oma päihteiden käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä selvästi ja lasten vanhemmilla yhteys on erityisen voimakas. Osin tämän yhteyden taustalla on taloudellisten haasteiden kasautuminen samoille henkilöille. Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä mitä aikaisemmin väkivalta havaitaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä sen seurauksia.
Helsingin keskusta on yhä Suomen merkittävin ja monipuolisin työpaikkakeskittymä, vaikka 2020-luvun talouskriisit, työelämän murros ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut ovat koetelleet sen elinvoimaa. Keskustan työpaikkakehitys on ollut kaksijakoista: korkean tuottavuuden asiantuntija-aloilla kasvu jatkuu, kun taas kulttuurialojen, kaupan ja julkisen hallinnon työpaikat ovat vähentyneet. Helsingin keskustan työpaikkamäärä oli vuoden 2023 lopussa lähes 90 000, mikä on reilu viidennes koko kaupungin työpaikoista.
Julkaisussa esitellään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2024–2070 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2024–2039. Väestöennuste on laadittu myös ruotsinkieliselle väestölle. Tulosten raportoinnissa pääpaino on kaupungin järjestämien palveluiden suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä. Julkaisussa kuvataan käytetyt ennustemenetelmät ja ennusteessa tehdyt oletukset aluetaloudellisesta ja demografisesta kehityksestä. Julkaisu sisältää myös katsauksen Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen viimeaikaisiin piirteisiin.