Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
919 sivua
Työttömyysasteessa on Helsingin alueiden välillä suuria eroja, jotka ovat säilyneet pitkään ja osin myös kasvaneet. Eroja selittävät erityisesti alueiden asuntokannan rakenne sekä väestön sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Työttömyys on kasvanut viimeisinä vuosina ja se näkyy myös alueilla epätasaisena kehityksenä.
Tutkimuskatsauksessa ”Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä” tarkastellaan Helsingin seudun ammattirakennetta ja pendelöintiä, sekä niiden välistä yhteyttä ja viimeaikaista kehitystä Helsingin näkökulmasta.
Helsinkiläiset juttelevat naapuriensa kanssa melko yleisesti, yli puolet jopa viikoittain. Myöskään naapuriapu ei ole harvinaista: kolme kymmenestä osallistuu siihen vähintään kuukausittain. Luottamus siihen, että alueen asukkaat puuttuvat tilanteeseen, jos sattuu jotain huolestuttavaa, oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Muita heikompaa se kuitenkin oli vieraskielisillä, vuokra-asukkailla ja nuorimmilla vastaajilla. Tiedot perustuvat viimeisimpään Helsingin turvallisuustutkimukseen, jonka aineisto kerättiin loppuvuonna 2024.
Helsingin asuntokunnista noin joka kuudes oli pienituloinen vuonna 2024. Pienituloisuusaste oli noussut edellisestä vuodesta lähes prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että yli 9 000 asuntokuntaa enemmän on pudonnut pienituloisiksi. Onko näiden helsinkiläisten taloudellinen tilanne kuitenkaan heikentynyt? Kuinka pienituloisuusasteessa tapahtunutta muutosta pitäisi tulkita?
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2025–2045 kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Julkaisussa esitetään Uudenmaan vieraskielisen väestön ennuste kuudelle alueelle sekä kahdeksan kieliryhmän osalta. Lisäksi raportissa kuvataan käytetty ennustemenetelmä ja keskeiset oletukset, joihin ennuste perustuu.
Yleisimpiä kansantauteja esiintyy Helsingissä selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Niitä sairastetaan Helsingissä lisäksi vähemmän kuin aiempina vuosina. Muutoksen taustalla on etenkin verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin väheneminen. Tämä näkyy myös siinä, että kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt. Sairastavuudessa on kuitenkin huomattavat alue-erot Helsingin sisällä. Erot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että eri alueilla asuu sairastavuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen erilaisia asukkaita.