Tutkimuskatsauksessa ”Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä” tarkastellaan Helsingin seudun ammattirakennetta ja pendelöintiä, sekä niiden välistä yhteyttä ja viimeaikaista kehitystä Helsingin näkökulmasta. Katsauksessa selvitetään,
missä seudun erilaiset ammattilaiset asuvat ja työskentelevät, ja kuinka tyypillistä heille on käydä töissä etäämmällä asuinpaikastaan. Tilastokatsauksessa ”Ammattilaiset ja koronakriisi Helsingissä: neljä esimerkkiä” tarkastellaan samoja kysymyksiä sellaisissa ammattiryhmissä, joissa vuonna 2020 alkaneen koronakriisin työttömyysvaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaat.
Päätulokset
Helsingin ammattirakenne poikkeaa muusta Suomesta. Ammatillista erikoistumista ilmenee Helsingin elinkeinorakenteelle tyypillisillä laki-, rahoitus- ja viestinnän aloilla sekä kulttuurialalla. 31 prosenttia Helsingissä asuvista työllisistä on erityisasiantuntijoita. Helsingissä on kuitenkin merkittäviä alueiden välisiä eroja työpaikkavaltaisuudessa ja ammattirakenteessa.
Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta. Helsingissä työssäkäyvistä 40 prosenttia pendelöi Helsinkiin muualta. Toisaalta yli viidennes Helsingissä asuvista työllisistä työskentelee muualla. Työmatkaliikenne on vilkkainta Helsingin ja Espoon sekä Helsingin ja Vantaan välillä. Kuntarajojen tuntumassa ja liikenteellisesti helposti saavutettavilla alueilla pendelöinti on erityisen tyypillistä. Pendelöinnin yleisyys vaihtelee kuitenkin huomattavasti ammattiryhmittäin.
Tarkastellut ammattiryhmät, joissa työttömyys koronakriisin myötä on ollut suurta – ravintolatyöntekijät, myyjät, kuljettajat sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat – sijoittuvat eri tavoin Helsingin eri alueille. Ammattiryhmiin kuuluvat poikkeavat toisistaan myös sen suhteen, kuinka paljon he pendelöivät Helsinkiin tai Helsingistä.
Mitä tulosten taustalla on?
Aiemman teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen pohjalta tiedetään, että tietyn alueen asukkailla voi olla hyvinkin erilaisia asuntoon ja asuinpaikkaan, työpaikkaan ja työmatkaan liittyviä tarpeita ja toiveita. Lisäksi asukkaiden valinnanmahdollisuudet työ- ja asuntomarkkinoilla, sekä eri valinnoista koituvat kustannukset vaihtelevat nekin suuresti.
Aina asukkaat eivät pysty kaikkia tarpeitaan ja toiveitaan vallitsevien reunaehtojen puitteissa toteuttamaan, vaan ovat tyypillisesti valmiita hyväksymään useita erilaisia asuin- ja työpaikan kombinaatioita ainakin tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä niillä asukkailla, joilla on paremmat mahdollisuudet sopeuttaa kulloistakin tilannettaan asunto- ja työmarkkinoilla, on myös paremmat edellytykset päästä tilanteeseen, jossa heidän asuin- ja työpaikkansa sekä niiden välinen työmatka vastaavat paremmin heidän toiveitaan. Käsillä olevissa katsauksissa ei kuitenkaan voida tarkemmin selvittää asuin- ja työpaikan sijaintivalintojen tai pendelöintikäyttäymisen taustatekijöitä.
Mitä tulokset tarkoittavat?
Helsingin seudun kuntien työmarkkinoiden välillä on vahvat yhteydet. Pendelöinti sekä Helsinkiin että Helsingistä on vilkasta, ja useat työlliset Helsingin seudulla ovat valmiita työskentelemään etäämmällä asuinpaikastaan. Ammattiryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka paikallisesti tai seudullisesti ne ihmisiä työllistävät. Täten myös eri ammattiryhmissä tapahtuvilla erilaisilla työmarkkinamuutoksilla, joita esimerkiksi vuonna 2020 alkanut koronakriisi on käynnistänyt, voi olla hyvinkin erilaisia alueellisia seurauksia. Tarkastelemalla edeltävien vuosien tilannetta ja kehityskulkuja sekä yleisesti että esimerkkiammattiryhmien kautta katsaukset auttavat hahmottamaan ja ennakoimaan, millaisia nämä seuraukset voivat erilaisissa tapauksissa olla.
Aineisto
Katsaukset perustuvat pääosin ammattitilastoaineistoon, jonka lähteenä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Tuorein käytettävissä oleva tieto kuvaa vuoden 2018 lopun tilannetta. Neljän esimerkkiammattiryhmän tarkasteluissa hyödynnetään myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoja ammattiryhmien työttömyydestä vuosina 2019–2021.