Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
104 sivua
Sosiaalisten ja alueellisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvät mahdolliset hyvinvointivaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja kaupunkitutkimuksen kentällä.
Vuonna 2007 Alankomaiden hallitus määritteli 40 asuinaluetta eri kaupungeissa ongelma-alueiksi, joilla elämisen laadun parantamista olisi lähestyttävä kokonaisvaltaisesti.
Tutkimustulokset pääkaupunkiseudun eriytymisestä osoittavat, että alueelliset erot muun muassa väestön tulo- tai koulutustasossa, maahanmuuttajien osuuksissa ja työttömyysasteessa ovat varsin suuria.
Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kouluvertailuissa, mutta erityisesti Helsingin seudulla signaalit koulujen eriytymisestä ovat vahvistuneet.
Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.
Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla (esim. HS 5.11.2013, HS 4.11.2013, Ympäristö 2013).
Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia.
Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä.