Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
403 sivua
Useimmat helsinkiläiset – kuten muutkin suomalaiset – ovat osallistuneet johonkin jakamistalouden piiriin kuuluvista toiminnoista, kuten käytetyn tavaran tai hävikkiruoan kauppaan, vertaisapuun taikka auton yhteiskäyttöön.
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa.
Jotta sähköisten palveluiden kehitys toteutuisi yhdenvertaisesti, tarvitaan kiinteää yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä huomioiden organisaatioiden digikyvykkyys suhteessa palveluiden käyttäjien kykyihin.
Helsinkiläisten vauvaperheiden vanhemmat voivat pääsääntöisesti hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta nukkumisongelmat ja uupumus tuovat haasteita arjessa jaksamiseen.
Helsingin elinkeinoelämä on erittäin palveluvaltainen, ja palveluyritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä on myös viime vuosina noussut.
Positiivisilla naapurisuhteilla on myönteinen yhteys kaupunkilaisten turvallisuudentunteeseen.
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudun oppilaitoksista valmistuneiden työllisyystilannetta näillä kolmella koulutusasteella. Lisäksi tarkastellaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen, lähihoitajien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien, tilannetta. Näillä aloilla työmarkkinatilanne oli vuonna 2020 keskimääräistä parempi.
Tapahtumien vaikuttavuutta arvioidaan useilla eri menetelmillä, joista luotettavimmat ovat yleensä työläimpiä.