Helsingissä asui 6 499 iältään 0-vuotiasta lasta vuoden 2020 lopussa. Lapsen syntymä tuo yleensä monenlaisia muutoksia lasten vanhempien arkeen, hyvinvointiin ja elinoloihin. Vauvaperheet tarvitsevat myös erilaisia palveluita kuten neuvoloita sekä raskaus- että vauva-aikana. Helsinkiläisten vauvaperheiden hyvinvoinnista, elinoloista ja palveluiden tarpeesta on toistaiseksi ollut hyvin vähän tietoa.
Tässä artikkelissa kuvaillaan helsinkiläisten vauvaperheiden hyvinvointia. Tiedot pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman FinLapset-kyselytutkimuksen otokseen vuodelta 2020. FinLapset-tutkimus tuottaa tietoa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelukokemuksista. Vuonna 2020 tutkimus toteutettiin 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille. Yhteensä koko maassa vastasi 8 977 synnyttänyttä (vastausprosentti 50) ja 5843 toista vanhempaa (vastausprosentti 36) (Klemetti ym. 2021). Helsingissä tutkimukseen osallistui 1232 synnyttänyttä vanhempaa (vastausprosentti 50) ja 791 toista vanhempaa (vastausprosentti 38).
Tutkimukseen osallistuneista helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista 17 prosenttia oli alle 30-vuotiaita (koko maassa 34 %) ja toisista vanhemmista 10 prosenttia (koko maassa 22 %). Noin puolet (51 %) synnyttäneistä vanhemmista Helsingissä oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (koko maassa 27 %) ja vastaava osuus toisilla vanhemmilla oli 47 prosenttia (koko maassa 25 %).
Tutkimukseen osallistuneista/vastanneista synnyttäneistä vanhemmista ja ei-synnyttäneistä vanhemmista käytetään jatkossa termejä synnyttänyt vanhempi ja toinen vanhempi.
Kirjoituksessa tarkastellaan helsinkiläisten synnyttäneiden ja toisten vanhempien tyytyväisyyttä elämään, mielenterveyttä, sosiaalisia suhteita, tuen ja palvelun saantia, elinoloja ja korona-aikaa. Kaikkia FinLapset-tutkimuksen teema-alueita ei siis käydä läpi, mutta tutkimuksen tuloksia voi tarkastella THL:n tulosportaalista avoimesti. Joissakin teema-alueissa esitellään myös koko maan tulokset. Kirjoituksessa ei tehdä eri tekijöiden välisten yhteyksien tarkastelua eikä myöskään kuvailla tarkemmin vastaajien taustoja (esimerkiksi syntyperä, koulutustausta, perheen koko). Tässä esitetyt helsinkiläisten vanhempien näkemykset voivat kuitenkin olla valikoituneita esimerkiksi iän, koulutuksen tai syntyperän mukaan, eikä tutkimuksen otanta ole satunnaisotanta helsinkiläisistä vauvaperheistä.
Tyytyväisyys elämään, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen vahvaa
Melkein kaikki helsinkiläiset synnyttäneet ja toiset vanhemmat olivat tyytyväisiä elämäänsä ja tyytyväisiä itseensä vanhempana. Vanhemmat kokivat, että perheen arki oli sujunut hyvin vauvan syntymän jälkeen. Lisäksi vanhemmat tunsivat vahvaa osallisuutta eli he kokivat päivittäiset tekemiset merkityksellisiksi, uskoivat olevansa tarpeellisia muille, pystyivät vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun ja tunsivat, että heihin luotetaan. Myös parisuhteeseen oltiin tyytyväisiä. Suurin osa synnyttäneistä ja toisista vanhemmista oli tyytyväisiä molemminpuoliseen kunnioitukseen, keskustelun avoimuuteen, ymmärretyksi tulemiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen parisuhteessa. Runsas kaksi kolmesta synnyttäneestä ja toisesta vanhemmasta oli tyytyväisiä yhteisen ajan määrään ja yhteiseen tekemiseen.
Uupumusta esiintyy – oma puoliso korostuu keskeisenä sosiaalisena verkostona
Mielenterveyden tilaa sekä odotusaikana että vastaushetkellä selvitettiin FinLapset-kyselyssä usealla kysymyksellä (Kuvio 1). Reilusti yli kolmannes helsinkiläisistä synnyttäneistä ja toisista vanhemmista koki uupumuksen oireita. Joka kymmenennellä synnyttäneellä vanhemmalla uupumusoireilu oli vakavaa. Helsinkiläisten vanhempien uupumusoireilun osuudet olivat korkeammat kuin koko maassa keskimäärin.
Yksitoista prosenttia synnyttäneistä vanhemmista oli kertonut vauvan odotusaikana ammattilaisille masennusoireilustaan ja oli kokenut, että tarvitsi tilanteeseen apua. Koko maan osuus oli kymmenen prosenttia. Toisten vanhempien osalta vajaa neljä prosenttia helsinkiläisistä ja kaksi prosenttia koko maan vastaajista oli kertonut masennusoireiluistaan. Yksitoista prosenttia synnyttäneistä vanhemmista Helsingissä tunsi olonsa yksinäiseksi. Osuus on saman suuruinen kuin koko maassa. Toisista vanhemmista vain pari prosenttia koki yksinäisyyttä niin Helsingissä kuin koko maassa.
Sosiaalisia suhteita kyselyssä selvitettiin muun muassa tarkastelemalla vanhempien kokemuksia vauvan ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta ja tuen saannista arjen pyörittämiseen. Harva helsinkiläisvanhemmista koki, että vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa oli merkittäviä ongelmia. Synnyttäneistä vanhemmista kahdeksan prosenttia ja toisista vanhemmista noin 12 prosenttia koki näin. Myös harva helsinkiläinen vanhempi koki vauvan keskimääräistä vaativammaksi (synnyttäneet 7 %, toiset 5 %). Vajaa puolet vanhemmista koki vauvan keskimääräistä helpommaksi (synnyttäneet 43 %, toiset 46 %).
Helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista 17 prosenttia koki, että puoliso oli ainoa tuen lähde lastenhoitoavun suhteen. Lisäksi 14 prosenttia koki, että puoliso oli ainoa tuen lähde käytännön avun suhteen (Kuvio 2). Molemmat osuudet ovat jonkin verran korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Kaikissa kuviossa 2 esitetyissä väittämissä oli tyypillisempää, että helsinkiläiset valitsivat vain oman puolison, kun taas koko maassa keskimäärin valittiin useampi tuen lähde sosiaalisessa verkostossa. Silti hyvin harva Helsingissä vastasi, ettei saa keneltäkään apua arjessa. Myös toisten vanhempien osalta oli pääsääntöisesti havaittavissa sama ilmiö kuin synnyttäneillä vanhemmilla sosiaalisen tukiverkoston laajuuden suhteen.
Nukkumishaasteita esiintyy, kolmannes arvioi taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi
Jopa 70 prosenttia synnyttäneistä helsinkiläisistä vanhemmista koki, ettei nuku riittävästi, ja 43 prosenttia koki, että vauvan nukkumisessa tai nukkumattomuudessa oli ongelma (Kuvio 3). Nämä prosenttiosuudet ovat suurempia kuin koko maassa keskimäärin.
Helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista 4 prosenttia oli käyttänyt alkoholia raskauden aikana (koko maa 2 %) ja 3 prosenttia oli käyttänyt alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa vauvan syntymän jälkeen (koko maa 2 %). Toisten vanhempien osalta humalahakuisesti alkoholia käyttävien helsinkiläisten osuus (17 %) oli sama kuin koko maassa. Prosentti helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista tupakoi päivittäin tai käytti tupakkatuotetta tai sähkösavukkeita (koko maa 4 %). Myös toisten vanhempien osalta tupakointi (4 %) oli Helsingissä harvinaisempaa kuin koko maassa keskimäärin (8%).
Yksitoista prosenttia synnyttäneistä ja 12 prosenttia toisista vanhemmista oli kokenut parisuhdeväkivaltaa edeltävän vuoden aikana Helsingissä. Koko maassa synnyttäneiden vanhempien osuus oli myös 11 prosenttia ja toisten vanhempien osalta 14 prosenttia. Henkinen väkivalta oli yleisin väkivallan muoto helsinkiläisten vauvaperheiden keskuudessa. Sitä oli kokenut runsas kahdeksan prosenttia synnyttäneistä vanhemmista ja vajaa 10 prosenttia toisista vanhemmista. Huomioitavaa on kuitenkin, että ainoastaan 18 prosentilta helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista oli kysytty lähisuhdeväkivallasta neuvolassa, kun koko maassa osuus oli 27 prosenttia.
Varsinkin synnyttäneet helsinkiläiset vanhemmat arvioivat perheen taloudellisen tilanteen paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Heistä noin 30 prosenttia arvioi perheen taloudellisen tilanteen olevan kohtalainen tai sitä huonompi. Vastaava luku koko maan osalta oli 35 prosenttia. Helsinkiläisistä toisista vanhemmista 28 prosenttia arvioi perheen taloudellisen tilanteen olevan kohtalainen tai sitä huonompi (koko maassa 32 %).
Neljännes ei halua lisää lapsia ilmastonmuutoksen ja ekologisen kantokyvyn takia
Vajaa puolet eli 48 prosenttia helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista toivoi saavansa lisää lapsia tulevaisuudessa. Osuus oli hieman alhaisempi kuin koko maassa (50 %). Toisista vanhemmista Helsingissä 42 prosenttia ja koko maassa 46 prosenttia toivoi lisää lapsia tulevaisuudessa.
Vanhemmilta, jotka olivat epävarmoja tai eivät halunneet enää lisää lapsia, kysyttiin jatkokysymyksenä arviota missä määrin eri tekijät (yhteensä 12 kpl, esitetty kuviossa 4) vaikuttavat siihen, ettei vastaaja osaa kertoa lapsitoiveesta tai ei toivo enempää lapsia. Helsinkiläisvanhempien vastaukset erottuivat koko maan vastauksista etenkin ilmastonmuutoksen tai ekologisen kantokyvyn osalta. Noin 26 prosenttia helsinkiläisistä ja 18 prosenttia koko maan synnyttäneistä vanhemmista mainitsi tämän yhdeksi syyksi, miksi eivät halua enempää lapsia tai ovat epävarmoja asiasta. Vastaavat osuudet toisten vanhempien osalta olivat Helsingissä 23 prosenttia ja koko maassa 15 prosenttia.
Tukea tarvitaan vanhemmuuteen, mutta myös elintapoihin
Yli puolet helsinkiläisistä synnyttäneistä tai toisista vanhemmista oli osallistunut perhe- tai synnytysvalmennukseen odotusaikana. Osuus on selkeästi suurempi kuin koko maassa, jossa molempien vanhempien osuudet jäivät noin 40 prosenttiin. Melkein kaikki helsinkiläiset vanhemmat olivat osallistuneet lasten neuvolakäynneille vauvan kanssa tai olivat käyttäneet lastenneuvolapalveluita edellisen vuoden aikana. Kolmannes oli käyttänyt varhaiskasvatuksen palveluita ja 44 prosenttia lääkäripalveluita lapsen sairastuessa. Runsas kolmannes puolestaan oli käyttänyt erikoissairaanhoidon palveluita lapsen sairastuessa. Muita palveluita oli käytetty harvemmin.
Vauvan odotusaikana helsinkiläiset synnyttäneet vanhemmat olivat tarvinneet eniten tukea synnytykseen valmistautumiseen ja raskausajan yleiseen vointiin. Reilusti yli kaksi kolmesta synnyttäneestä vanhemmasta oli kaivannut tukea liikuntaan, ravitsemukseen ja vanhemmuuteen vauvan odotusaikana (Kuvio 5). Helsinkiläiset toiset vanhemmat kaipasivat tukea odotusaikana synnyttäneitä vanhempia selkeästi harvemmin. Yleisimmin tukea oli tarvittu vanhemmuuteen ja synnytykseen valmistautumiseen.
Vauvan syntymän jälkeen kaksi kolmesta synnyttäneestä vanhemmasta oli tarvinnut tukea vauvan syöttämiseen (Kuvio 6). Noin puolet synnyttäneistä vanhemmista oli kokenut tarvetta tuelle vauvan nukkumiseen, omaan jaksamiseen tai muuhun hoitamiseen kuin syöttämiseen. Myös toisten vanhempien osalta suurin piirtein puolet oli kaivannut tukea vauvan syöttämiseen, muuhun hoitamiseen ja vauvan nukkumiseen.
Korona-aika on koetellut helsinkiläisiä vauvaperheitä
Korona-ajan kysymykset lisättiin lomakkeeseen heinäkuussa 2020 ja näin vastaajien määrä on hieman alhaisempi kuin muissa teemoissa. Runsas kolmannes synnyttäneistä vanhemmista ja neljännes toisista vanhemmista Helsingissä oli ollut huolissaan, että itse tai joku perheenjäsen sairastuisi koronaan. Noin viidennes molemmista vanhemmista oli ollut huolissaan, että hän tartuttaisi koronan muihin. Kyseiset osuudet olivat jonkin verran koko maan osuuksia korkeampia. Myös vauvan odotusajan sujumisesta, synnytyksestä tai synnytyssairaalassa oloajasta korona-aikana oli oltu Helsingissä keskimääräistä enemmän huolissaan.
Selkeästi suurempi osa helsinkiläisistä vauvaperheiden vanhemmista koki perheen kanssa vietetyn yhteisen ajan lisääntyneen korona-aikana kuin koko maassa keskimäärin (Kuvio 8). Toisaalta helsinkiläisten yhteydenotto isovanhempiin tai ystäviin oli vähentynyt useammin. Myös yksinäisyyttä koettiin enemmän ja jaksaminen arjessa oli heikompaa Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin. Puolisoiden välinen läheisyyden tunne oli lisääntynyt korona-aikana Helsingissä useammin, mutta myös puolisoiden väliset erimielisyydet ja ristiriidat olivat lisääntyneet Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Joka kymmenes synnyttänyt vanhempi ja toinen vanhempi Helsingissä koki, että korona-aika oli heikentänyt perheen taloudellista tilannetta. Kyseiset osuudet olivat suuremmat kuin koko maassa keskimäärin (6 % synnyttäneet vanhemmat ja 5 % toiset vanhemmat). Helsinkiläisistä synnyttäneistä vanhemmista joka kymmenes oli ollut korona-aikana yhteistyöneuvottelujen piirissä, neljä prosenttia työttömänä ja kuusi prosenttia lomautettuna. Puolestaan toisista vanhemmista vajaa 20 prosenttia oli ollut YT-neuvottelujen piirissä, seitsemän prosenttia työttömänä ja 14 prosenttia lomautettuna. YT-neuvottelujen piirissä olevien osuus oli Helsingissä suurempi molemmilla vanhemmilla kuin koko maassa keskimäärin. Myös suurempi osa toisista vanhemmista oli ollut työttömänä korona-aikana Helsingissä kuin koko maassa (5 %).
Miten tukea uupumisen ja nukkumisen haasteita tai lisätä sosiaalisia verkostoja?
Kuten artikkelin alussa todettiin, helsinkiläisille vauvaperheille kuuluu pääsääntöisesti hyvää. Melkein kaikki helsinkiläisvanhemmat ovat tyytyväisiä elämäänsä, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Uupuminen ja nukkumisvaikeudet ovat kuitenkin haasteita, joita helsinkiläisten vauvaperheiden vanhemmat kohtaavat keskimääräistä yleisemmin. Myös korona-aika on aiheuttanut haasteita helsinkiläisille vauvaperheille. On kuitenkin vielä muistutettava, että tämä tarkastelu ei ole edustava otos helsinkiläisistä vauvaperheiden vanhemmista. Tarkempaa tutkimusta tarvitaan siitä, eroavatko helsinkiläisten vastaukset esimerkiksi syntyperän tai koulutustaustan mukaan tai miten eri ilmiöt ovat keskenään yhteyksissä toisiinsa. Tämän kirjoituksen pohjalta voidaan esimerkiksi pohtia, ovatko nukkumisvaikeudet ja -haasteet sekä uupuminen yhteydessä toisiinsa ja liittyykö myös kapeampi sosiaalinen verkosto näihin ilmiöihin. Tällöin nämä tekijät selittäisivät kyseisten ilmiöiden yleisempää esiintyvyyttä Helsingissä.
Tässä tarkastelussa havaittu uupumuksen kokemus ei ole ainutlaatuinen tulos, vaan asia on noussut muutenkin esille viime aikoina. Esimerkiksi vasta julkaistussa kansainvälisessä vertailussa todettiin, että suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpien joukossa ja uupumuksen kokemus on esimerkiksi ruotsalaisia vanhempia yleisempää. Suomalaisperheiden uupumusta selitetään muun muassa yksinäisyydellä, tukiverkkojen puutteella ja yksilökeskeisellä kulttuurilla. (Roskam ym. 2020) Myös korona-aika on vaikuttanut asiaan. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton mukaan korona-aika on lisännyt vauvaperheiden yksinäisyyttä ja kasvattanut heidän yhteydenottojaan järjestön vauvaperhechattiin reilusti (Ensi- ja turvakotien liitto, 2021). Perheiden hyvinvointia ja terveyttä koronan ensimmäisen aallon aikana selvittäneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että uupumusoireita oli epidemian aikana eniten niillä vanhemmilla, jotka olivat käyttäneet sosiaalipalveluita, mutta jotka kokivat, ettei palvelusta saatu apu ollut riittävää (Lammi-Taskula ym. 2020). Myös helsinkiläiset vanhemmat toivat esille tuen tarpeen riittämättömyyden. Esimerkiksi synnyttäneistä vanhemmista 49 prosenttia tarvitsi tukea vauvan nukkumiseen, mutta vain osa koki, että ammattilaisilta saatu tuki oli myös riittävää. Nämä esitetyt tulokset kannustavatkin miettimään ja kehittämään riittävän tuen muotoja esimerkiksi vauvan nukkumisongelmiin ja vanhempien uupumiseen tarkemmin. Myös tuen muodot, joilla laajentaa sosiaalisia verkostoja, voisivat olla arvokkaita. Kyselyssä ei kuitenkaan selvitetty tarkemmin, kaipaavatko vanhemmat nykyistä laajempaa sosiaalista verkostoa nimenomaan arjen hallintaan.
Suvi Määttä toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
Lähteet:
Ensi- ja turvakotien liitto (2021). Vauvaperheiden yksinäisyys ja hätä näkyy yhteydenotoissa. https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperheiden-yksinaisyys-ja-hata-na...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Klemetti, Reija; Vuorenmaa, Maaret & Helakorpi, Satu (2021). Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020. Tilastoraportti 6/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103227990(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lammi-Taskula, Johanna; Vuorenmaa, Maarit; Aunola, Kaisa & Sorkkila, Matilda (2020). Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden käyttö COVID-19- epidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 15/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Roskam, Isabelle; Aguiar, Joyce; Akgun, Ege; ym. . (2020). Parental Burnout Around the Globe: A 42-Country Study International Investigation of Parental Burnout. Affective Science https://doi.org/10.1007/s42761-020-00028-4(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)