Yritystoiminnan merkitys Helsingin ja koko Suomen taloudelle on merkittävä. Yritykset luovat työtä, liikevaihtoa ja arvonlisäystä, mikä edesauttaa maan kilpailukyvyn ylläpitämistä ja talouskasvua. Suomen sisällä yritystoiminta on vilkasta ja hyvin monialaista. Helsinki korostuu erittäin palveluvaltaisena, sillä kaupungissa toimivista yrityksistä 88 prosenttia toimii palvelusektorilla [1].
Palvelusektorin yritykset muodostavat myös suurimman osan Helsingissä toimivien yritysten henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta, sillä 84 prosenttia yritysten henkilöstömäärästä sekä 60 prosenttia liikevaihdosta koostui palvelusektorilla toimivista yrityksistä vuonna 2019. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensin Helsingissä, muualla pääkaupunkiseudulla sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa 2010-luvulla tapahtunutta kehitystä, minkä jälkeen syvennytään analysoimaan Helsingin palvelusektoria yksityiskohtaisemmin. Lopuksi luodaan katsaus koronaviruspandemian vaikutuksiin sekä siihen, millä tavoin Helsingin palvelusektorin voidaan odottaa tulevina vuosina kehittyvän.
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla palveluyritysten kehitys suotuisaa, muualla Suomessa verkkaisempaa
Vuonna 2019 Helsingissä toimi 43 280 palvelusektorin yritystä. Nämä yritykset muodostivat pääkaupunkiseudun palvelusektorin yrityksistä 66 prosenttia ja koko Suomen palveluyrityksistä 19 prosenttia. Yritysten määrän ohella Helsingin asema Suomen palvelusektorin keskittymänä näkyy myös henkilöstömäärässä ja liikevaihdossa, sillä koko Suomen palvelusektorin henkilöstömäärästä 24 prosenttia oli vuonna 2019 Helsingissä ja liikevaihdosta 22 prosenttia. Helsingissä työskenteli 240 470 henkilöä palvelusektorilla ja Helsingissä toimivat yritykset tuottivat 54,7 miljardia euroa liikevaihtoa.
Helsingissä palvelusektorin yritysten määrän ja henkilöstömäärän kasvu on ollut ripeää suhteessa muuhun pääkaupunkiseutuun ja Helsingin ulkopuoliseen Suomeen. Yritysten määrän ja henkilöstömäärän kasvu eritoten Helsingissä, mutta myös muualla pääkaupunkiseudulla, kytkeytyy alueen vetovoimaisuuteen sekä suureen asiakasvirtaan. Kasvu on monen tekijän summa, sillä taustalla ovat esimerkiksi väestön ja työpaikkamäärien kasvu sekä asuntotuotannon ja elinkeinotoimintaa mahdollistavien toimitilojen lisääntyminen.
Yritysten määrä kasvoi vuosien 2013 ja 2019 välillä Helsingissä yhteensä 11 prosenttia ja muulla pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa palveluyritysten määrän kehitys oli vaatimatonta, ja määrä pysyi koko tarkasteluajanjakson ajan lähes vuoden 2013 tasolla. (Kuvio 1)
Henkilöstömäärä kasvoi vuosien 2013 ja 2019 välillä Helsingissä yhteensä lähes 15 prosenttia, kun muualla pääkaupunkiseudulla kasvua oli hieman yli 10 prosenttia ja muussa Suomessa lähes 5 prosenttia. (Kuvio 1) Tarkastelujakson loppupuolella muun pääkaupunkiseudun palveluyritysten henkilöstömäärä kääntyi selkeästi nopeampaan nousuun kuin Helsingissä. Henkilöstömäärän kasvu on vahvasti sidoksissa alueen työpaikkamäärien kasvuun. Vaikka henkilöstömäärä on kasvanut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa, kasvu johtuu siellä pääosin yrityskoon suurenemisesta eikä siitä, että uusia yrityksiä olisi tiuhaan perustettu. Helsingissä taas henkilöstömäärä on kasvanut pääsääntöisesti eri toimialoille tulleiden uusien yritysten ansiosta, mutta osaltaan myös yrityskoon muuttumisen seurauksena.
Liikevaihdon osalta kehitys on ollut päinvastaista, sillä Helsingissä palveluyritysten liikevaihto oli vuonna 2019 alemmalla tasolla kuin vuonna 2013. Helsingissä liikevaihdon lasku on voimistunut tarkasteluajanjakson loppua kohden. Muualla pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa liikevaihto sen sijaan kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti. Helsingin liikevaihdon lasku johtuu ennen kaikkea tukkukaupan liikevaihdon jyrkästä laskusta. Yhtä lailla monella muulla palvelusektorin toimialalla liikevaihto on kuitenkin vähentynyt. Liikevaihdon kehitystä Helsingin palvelusektorilla tarkastellaan toimialakohtaisesti erikseen myöhemmin tässä artikkelissa.
Kaupan ja logistiikan ala sekä liike-elämän palvelut muodostavat suuren osan palvelusektorista Helsingissä
Helsingin asema Suomen talouskeskuksena vaikuttaa suuresti siihen, millaiseksi palvelusektorin rakenne on muodostunut Helsingissä. Erityisesti liike-elämän palvelut, joihin kuuluvat muun muassa kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat vahvasti läsnä Helsingissä, samoin kaupan ja logistiikan alan yritykset. Yhtä lailla koulutus-, terveys- ja sosiaalialaan sekä informaatio- ja viestintäalaan kuuluvien yritysten asema on suhteellisen näkyvä.
Liike-elämän palvelut ovat yritysten määrällä mitattuna suurin palvelusektorin toimiala, ja se on ollut vuodesta 2014 alkaen selkeässä kasvussa Helsingissä. Yritysten määrä kasvoi vuosien 2014¬–2019 välillä lähes 16 prosenttia. Liike-elämän palvelut eivät kuitenkaan olleet prosentuaalisesti nopeimmin kasvanut toimiala, sillä rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritysten määrä kasvoi 44 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan yritysten 31 prosenttia. Palvelusektorin toimialoista ainoastaan kaupan ja logistiikan alalla yritysten määrä väheni vuosien 2014—2019 välillä, lähes kymmenyksen.
Toisaalta monella toimialalla kehitys on pysynyt suhteellisen vakaana ja pienillä toimialoilla vähäisetkin heilahtelut yritysten määrissä näyttäytyvät suhteellisesti suurina muutoksina. Kaksi suurinta toimialaa eli liike-elämän palvelut sekä kauppa ja logistiikka muodostivat Helsingin palvelusektorin yritysten määrästä miltei 60 prosenttia koko tarkasteluajanjakson ajan (Kuvio 2). Tämä luo pienimmille toimialoille potentiaalia kasvattaa osuuttaan Helsingin palvelusektorin rakenteen monipuolistamiseksi.
Yritysten määrän kasvu palvelusektorilla tulee vahvistumaan entisestään myös tulevaisuudessa, sillä Helsinkiin perustetaan yhä enemmän sekä liike-elämän palveluihin että muihin toimialoihin kuuluvia yrityksiä. Liike-elämän palvelut luovat vahvan alustan palvelusektorin kasvulle, sillä kyseisellä toimialalla on tyypillistä perustaa pieniä yrityksiä vaivattomasti ja vähäisin kustannuksin. Helsingin palveluvaltaistuminen jatkuu ja palvelusektorilla monella toimialalla erityisesti henkilöstömäärän sekä liikevaihdon osalta on kasvupotentiaalia.
Helsingissä suurten toimialojen ohella myös pienemmät toimialat ovat tärkeitä palvelusektorin näkökulmasta, sillä ne laajentavat Helsingissä asuvien, työssäkäyvien ja vierailevien käytettävissä olevaa palvelukokonaisuutta. Laajemmat palvelukokonaisuudet sekä uusien trendien ja palveluiden tulo markkinoille ovat kasvavalle kaupungille elintärkeitä. Vaikka palvelusektorin toimialojen yrityksistä moni ei tuota merkittävää liikevaihtoa tai työllistä laajasti, on kuitenkin kyseessä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeitä toimialoja, joiden merkitys tulee kaupungin kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa korostumaan entisestään. Esimerkiksi Helsingin asuntokannan muuttuessa ja väestömäärän kasvaessa tulee kulttuuripalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten merkitys korostumaan entisestään ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottajana.
Palvelusektorin muutokset vaikuttivat eritoten yritysten henkilöstömäärän sekä liikevaihdon kehitykseen Helsingissä
Kun tarkastellaan Helsingin palvelualojen henkilöstömäärän kehitystä alakohtaisesti, huomataan henkilöstön keskittyvän vahvasti muutamalle suurimmalle toimialalle. Liike-elämän palvelut, kauppa ja logistiikka sekä informaatio ja viestintä muodostivat peräti 75 prosenttia palvelusektorin henkilöstömäärästä vuonna 2019. Yritysten määrän osalta kolme suurinta toimialaa muodosti 67 prosenttia palvelusektorin kaikkien yritysten määrästä. Henkilöstömäärällä mitattuna erityisesti informaatio- ja viestintäalan merkitys korostui suhteessa yritysten määrään kehitykseen. Henkilöstömäärän osalta kolme suurimman toimialan osuus ei juurikaan muuttunut vuodesta 2013, sillä liike-elämän palveluiden henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti ja vastaavasti kaupan ja logistiikan toimialan henkilöstömäärä väheni (Kuvio 3).
Liike-elämän palveluiden henkilöstömäärä kasvoi Helsingissä voimakkaasti vuosien 2014–2019 aikana, noin 40 prosentilla. Liike-elämän palveluita voimakkaampaa kasvu oli vain taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla, jossa henkilöstömäärä kasvoi 44 prosenttia samalla ajanjaksolla (Kuvio 3). Kaikilla toimialoilla henkilöstömäärän muutostrendi oli kasvava paitsi kaupan ja logistiikan alalla sekä muussa palvelutoiminnassa. Kaupan ja logistiikan alalla henkilöstömäärä väheni lähes 15 prosenttia, ja muussa palvelutoiminnassa laskua oli yli viidenneksen. Tämä indikoi sitä, että informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä on vähemmän ja ne ovat suurempia. Lukuisat muutostrendit ovat osuneet kaupan ja logistiikan toimialaan, mutta toki muutostrendien vaikutuksia myöskään muille toimialoille ei voi sivuuttaa.
Palvelusektorin yritysten liikevaihdossa tapahtunut kehitys poikkeaa monelta osin yritysten määrässä ja henkilöstömäärässä tapahtuneesta kehityksestä, kun sitä tarkastellaan alakohtaisesti. Tarkastelujakson alussa kaupan ja logistiikan toimiala muodosti merkittävän osan palvelusektorin liikevaihdosta. Vuonna 2013 kaupan ja logistiikan toimialan yritykset muodostivat 62 prosenttia kaikesta palvelusektorin liikevaihdosta, eli 37,5 miljardia euroa. Vuoteen 2019 mennessä osuus oli pudonnut 37 prosenttiin (20,3 miljardia euroa) johtuen erityisesti tukkukaupan liikevaihdon roimasta vähenemisestä Helsingissä (Yilmaz 2020). Kaupan ja logistiikan toimiala oli näin menettänyt liikevaihdostaan tarkastelujaksolla miltei 46 prosenttia. Vastapainoksi liike-elämän palveluiden osuus koko palvelusektorin liikevaihdosta kipusi vastaavan ajanjakson aikana 19 prosentista aina 33 prosenttiin (11,2 miljardista eurosta 17,9 miljardiin euroon). (Kuvio 4) Liikevaihdolla mitattuna liike-elämän palveluista on tullut lähes yhtä merkittävä Helsingille kuin kaupan ja logistiikan toimiala. Kaupan ja logistiikan toimiala sekä liike-elämän palvelut muodostivat miltei 70 prosentin osuuden Helsingin palvelusektorin yritysten liikevaihdosta vuonna 2019.
Liike-elämän palvelut eivät suinkaan liikevaihdolla mitattuna kasvaneet nopeimmin, sillä taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla liikevaihto jopa yli kolminkertaistui tarkasteluajanjakson aikana. Monella pienemmällä toimialalla osuus on myös kasvanut. Erityisesti taiteen, viihteen ja virkistyksen toimiala tuotti liikevaihtoa vuonna 2019 lähes 1,7 miljardia euroa, kun vuonna 2013 liikevaihdon määrä oli 0,5 miljardia euroa. Taide, viihde ja virkistys on kyennyt kasvattamaan liikevaihto-osuuttaan 2,2 prosenttiyksikköä tarkasteluajanjakson aikana. Helsingin kannalta merkittävällä informaation ja viestinnän toimialalla [2] osuus kasvoi myös selvästi, peräti 6,7 prosenttiyksikköä (Kuvio 4.).
Helsingissä kaikilla muilla toimialoilla paitsi kaupan ja logistiikan toimialalla liikevaihdon trendi oli kasvava, ja kasvavilla toimialoilla liikevaihdon lisäys oli suhteellisen merkittävää. Kaupan ja logistiikan heikohko kehitys veti kuitenkin liikevaihdon kehityksen trendin kokonaisuudessaan laskusuuntaiseksi palvelusektorilla. Kaupan ja logistiikan liikevaihdon pienentyminen koski erityisesti toimialan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä ripeät muutokset toimintaympäristössä osuvat tyypillisesti pk-yrityksiin. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostivat merkittävän osan toimialan yritysten määrästä sekä liikevaihdosta.
Kaupan ja logistiikan toimialan liikevaihdon pudotus on ollut erityisesti Helsingin palvelusektorin kehitykseen vaikuttavista tekijöistä keskeisin ja merkittävin. Kuten edellä todettiin, liikevaihdon pieneneminen koskee erityisesti tukkukaupan alaa. Tukkukaupan liikevaihto putosi vuosina 2013–2018 peräti 12,3 miljardia euroa (Yilmaz 2020). Lukuisat muutostrendit ovat ajaneet Helsingin tukkukaupan vaikeuksiin. Tukkukaupat vaativat suuria alueita, ja kaupunkirakenteen tiivistyessä ne ovat siirtyneet Helsingin ulkopuolelle. Helsingin muu palvelusektori ei ole kyennyt täysin paikkaamaan pudotusta, ja muutos on ollut nopeaa. Helsingin kannalta positiivinen kehityssuunta on ollut se, että taiteen, viihteen ja virkistyksen kaltaisten pienten toimialojen ripeä kasvu on mahdollistanut elinkeinotoiminnan monipuolistumisen ja laajenemisen niin palvelusektorin sisällä kuin laajemmallakin perspektiivillä.
Helsingissä huomionarvoista on myös se, että palvelusektori koostuu miltei kaikilla toimialoilla pienistä yrityksistä (0–49 hengen yritykset). Huomattava osa palvelusektorin henkilöstöstä työskenteli pienissä yrityksissä (40 % vuonna 2019); toisaalta suurissa yrityksissä työskentelevien osuus oli samaa luokkaa (38 %). Osuudet palvelusektorin eri toimialoilla vaihtelivat suuresti. Suuremmilla toimialoilla suurilla yrityksillä oli merkittävämpi rooli niin henkilöstömäärän kuin liikevaihdon osalta. Vastaavan kaltaisen kehityksen voi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Keskisuuret ja suuret yritykset tuovat yhä enemmän liikevaihtoa ja työllistävät siten henkilöstöä, mikäli palvelusektorin kasvunäkymät voimistuvat koronaepidemian aiheuttaman epävarmuuden väistyttyä. Keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on keskeinen rooli Helsingissä elinvoiman synnyttäjänä ja kilpailukyvyn ylläpitäjänä.
Korona vaikuttanut merkittävästi palvelusektoriin, rajoitukset osuivat voimakkaasti Helsinkiin
Palvelusektorin kehitystä kuvaavassa tarkastelussa käytetty aineisto ulottuu vuodelle 2019 eikä siten kata koronaepidemian kannalta keskeisiä vuosia 2020 ja 2021. Aineiston sekä muun olemassa olevan tiedon valossa on kuitenkin mahdollista analysoida vuoden 2019 jälkeistä aikaa ja ennakoida osittain myös tulevaa. Koronaepidemia osui voimakkaasti erityisesti yritysten liikevaihtoon, joskin sillä oli vaikutusta myös yritysten lukumäärän ja henkilöstömäärän kehitykseen. Koronaepidemian vaikutukset näkyvät erityisesti vuosina 2020 ja 2021 niillä palvelusektorin toimialoilla, joihin kansallisesti asetetut rajoitukset sekä ulkomaalaisten vierailijoiden poisjäänti osuivat voimakkaimmin.
Erityisesti taiteet, viihteet ja virkistys, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä muu palvelutoiminta kärsivät pahoin rajoituksista. Koronan vaikutukset näidenkään toimialojen liikevaihtoon eivät ole niin suuria, että ne hetkauttaisivat palvelusektoria kokonaisuutena, mutta toimialojen kehittymisen sekä helsinkiläisten näkökulmasta vaikutukset olivat merkittäviä. Rajoituksista kärsineet toimialat eivät ole kovin suuria liikevaihdolla mitattuna. Koska rajoituksista kärsineet yritykset kuitenkin menettivät liikevaihtoa, niiden edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle heikentyivät entisestään erityisesti vuosien 2020 ja 2021 osalta.
Yritysten määrän ja henkilöstömäärän osalta rajoituksista kärsineiden toimialojen merkitys on suurempi, joten odotettavissa on pitkäkestoisia vaikutuksia niin Helsingin yleiseen kehitykseen kuin elinkeinotoiminnan elinvoimaan. Yritysten määrä on kuitenkin kaiken kaikkiaan hitaasti muuttuva indikaattori. Koronaepidemian vaikutukset esimerkiksi vireille pantujen konkurssien ja lopettaneiden yritysten määrään jäävät todennäköisesti vähäisiksi.
Henkilöstömäärän voidaan Helsingin palvelusektorilla olettaa kasvavan koronaepidemian aiheuttaman epävarmuuden jälkeen. Moni yritys joutui pandemian aikana irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitään. Lomautukset johtuivat ennen kaikkea pandemian hillitsemiseksi asetetuista erilaisista rajoituksista, ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisestä sekä esimerkiksi matkustamisen hiipumisesta. Rajoitukset ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen näkyivät palvelusektorin toimialoilla eri tavalla. Suurimmille toimialoille vaikutukset eivät osuneet; liike-elämän palvelut sekä kaupan ja logistiikan toimialoilla toimivat yritykset pystyivät jatkamaan toimintaansa lähes normaalisti. Kaupan ala, liike-elämän palvelut sekä informaatio- ja viestintäala kykenivät sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön menestyksekkäästi rajoituksista huolimatta. Ravintolat sekä kulttuurin ja luovan alan toimijat sen sijaan ovat joutuneet rajoittamaan asiakasmääriään ja toimintaansa vaihtuvien pandemiatilanteiden mukaan. Jatkossakin yritykset kuitenkin tarvitsevat runsaasti henkilöstöä kuluttajien tarpeiden ja kysynnän tyydyttämiseksi.
Liikevaihdon kehitys palautunee suhteellisen normaaliksi vuoden 2021 loppupuoliskolla sekä vielä voimakkaammin vuoden 2022 aikana, mikäli rajoitukset vähenevät, rokotuskattavuus nousee merkittävälle tasolle ja tartuntamäärät pysyvät riittävän alhaisina. On todennäköistä, että palvelusektorin liikevaihdon kehitys jatkuu tämänkin jälkeen matalana kuten ennen koronapandemiaa. Sektorin liikevaihdon kasvukehitystä muovaa koronapandemian vaikutusten lisäksi se, miten ripeästi liike-elämän palvelut sekä osittain myös informaatio- ja viestintäala kehittyvät tulevina vuosina Helsingissä. Oleellisin tekijä on kuitenkin se, pysähtyykö kaupan ja logistiikan alalla vallinnut laskutrendi, sillä toimiala on yhä suurin palvelusektorin sisällä. Mikäli toimialan liikevaihto kääntyy kasvavaksi, heijastuu se vääjäämättä myös Helsingin elinkeinotoiminnan elinvoimaan ja palvelusektorin kasvunäkymiin laajemmin. Päivittäistavarakauppa ja erikoistavarakauppa luovat pohjaa vähittäiskaupan kasvulle. Tukkukauppa on kuitenkin jatkossakin tärkeässä asemassa, ja erityisesti logistiikka-alan kehitys vähittäiskaupan ohella ratkaisee oleellisesti kaupan ja logistiikan toimialan kehityssuunnan.
Vaikka palveluyritysten lukumäärä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla voi kasvaa tai pysyä lähellä nykytasoa, muualla Suomessa yritysten määrä kasvanee vaisusti jos lainkaan. Tämä johtuu muun muassa koronapandemian aiheuttamasta epävarmuudesta ja sen muista vaikutuksista palveluyritysten toimintaympäristöön. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa elinkeinorakenne vaikuttaa myös merkittävästi palvelusektorin kasvunäkymiin, sillä alkutuotannon ja jalostuksen sektoreilla toimivien yritysten osuus on suurempi kuin Helsingissä. Lisäksi on mahdollista, että pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä monella palvelutoimialalla, kuten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä muun palvelutoiminnan aloilla yritysten määrä tulee vähenemään laajamittaisten rajoitusten vaikutuksista johtuen. Myös pitkittynyt pandemiatilanne sekä lukuisat muunnokset osuvat voimakkaasti palvelusektoriin kiristyneiden rajoitusten johdosta. Toisaalta palvelusektorin sisällä on voimakkaasti kasvavia toimialoja, joihin rajoitukset eivät todennäköisesti vaikuta paljonkaan, kuten informaatio- ja viestintäala sekä liike-elämän palvelut.
Viime vuosina koko Suomessa tapahtuneesta palvelusektorin liikevaihdon kasvusta suurin osa on tullut juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen ja osittain muun pääkaupunkiseudun kautta. Vaikka palveluyritysten määrän kehitys muualla Suomessa olisikin vaatimatonta, muun Suomen palvelusektorin yritysten liikevaihdon voimakas kasvu ennakoi elinkeinorakenteen palveluvaltaistumista sekä palveluiden kysynnän kasvua myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lukuisat trendit, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja toimitusketjujen parantuminen muualla Suomessa luovat otollista maaperää palvelusektorin kasvulle. Liikevaihdon näkökulmasta Helsingin kilpailukyky suhteessa muuhun maahan siis heikkenisi. Samalla myös muu pääkaupunkiseutu on kuronut eroa umpeen suhteessa Helsinkiin, ja mikäli Helsingin palvelusektorin liikevaihto ei käänny kasvuun, muu pääkaupunkiseutu ohittaa sen pian. Erityisesti suurten toimialojen liikevaihdon kasvu avittaisi merkittävällä tavalla Helsingin palvelusektorin liikevaihdon kasvua. On selvää, ettei Helsingin palvelusektorin muutosvauhti hidastu. Päinvastoin monella toimialalla rakennemuutos tulee kiihtymään entisestään.
Eyüp Yılmaz toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
[1] Palvelusektori on muodostettu Tilastokeskuksen TOL2008 toimialaluokituksen ryhmistä G–S. Määritelmä perustuu Tilastokeskuksen käyttämään käsitteistöön (Tilastokeskus 2021, toimialaluokitus TOL2008).
[2] Rahoitus- ja vakuutustoiminta on poistettu palvelusektorin liikevaihtotarkastelusta, sillä rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritykset eivät pääsääntöisesti tuota määritelmällisesti liikevaihtoa, vaan tämän toimialan yrityksiä tarkastellaan useimmiten liikevoiton pohjalta. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa liikevaihto on tilastollisesti vähäistä. Toimialan poistaminen tarkastelusta näkyy vähäisesti kuvion kokonaisliikevaihdossa.
Lähdeluettelo:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6217. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.7.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yrti/index.html. (Link leads to external service)
Suomen virallinen tilasto (SVT): Toimialojen TOL2008-luokitus. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.7.2021]. Saantitapa: https://www.stat.fi/fi/luokitukset/toimiala/. (Link leads to external service)
Yilmaz, Eyüp. 2020. Kaupan alan yritysten ja toimipaikkojen kehitys Helsingissä vuosina 2010–2018 [verkkojulkaisu]. Tilastoja-julkaisusarja. Helsinki: Helsingin kaupunki, Kaupunkitutkimus ja -tilastot [viitattu 21.7.2021]. Saantitapa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_12_22_Tilastoja_12_...