Suuri osa tietokeskuksen tutkijoista on pohjakoulutukseltaan sosiaalitieteilijöitä tai maantieteilijöitä. Soveltavan tutkimuksen näkökulmasta on tärkeää seurata akateemisen tutkimuksen trendejä ja tutkimusaiheita. Tietokeskuksessa valmistellaan parhaillaan uutta Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmaa, joten akateemisen tutkimuksen seuraaminen on erityisesti nyt ajankohtaista. Tilasto- ja tutkimusohjelman valmisteluvaiheessa kuullaan tutkimustoimintamme kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Tietokeskuslaiset käyvät myös säännöllisesti kaupunki- ja hyvinvointiteemoihin liittyvissä seminaareissa.
Viime viikon torstaina ja perjantaina pidettiin Helsingin yliopistolla Sosiologipäivät otsikolla Ajan merkit – mahdolliset maailmat. Westermarck-seuran järjestämään seminaariin oli kutsuttu keynote-puhujiksi professori Lisa Adkins Newcastlen yliopistosta Australiasta ja professori Nicholas Gane Warwickin yliopistosta Isosta-Britanniasta. Adkinsin avausluento käsitteli taloudellista velkaa yksilötasolla ja sitä, miten velan avulla hallitaan ihmisiä yhteiskunnassa. Gane luennoi puolestaan uusliberalismin käsitteestä ja erilaisista tavoista ymmärtää se.
Avausluentojen jälkeen ohjelmassa oli työryhmätyöskentelyä sekä paneelikeskustelu sosiologin tehtävästä yhteiskunnassa. Seminaarissa oli yhteensä 36 erilaista työryhmää. Tietokeskuksen väki osallistui erityisesti kaupunkitutkimuksen sekä hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismien työryhmiin.
Kaupunkitutkimuksen työryhmässä kuultiin alustuksia ajankohtaisista asumiseen, asuinalueiden eriytymiseen, kaupunkitilan muutokseen, kouluvalintoihin ja asukkaiden vuorovaikutukseen liittyvistä tutkimushankkeista. Esitysten näkökulmat vaihtelivat historiallisesta perspektiivistä tarkasti nykyaikaan pureutuviin tarkasteluihin, ja esimerkiksi asumisen kysymyksiä lähestyttiin niin kansainvälisten osaajien kuin hallintasuhteiltaan monimuotoisissa ”sekataloissa” asuvien asukkaiden näkökulmista.
Monet tutkimusteemoista koskettivat läheisesti Helsinkiä ja sivusivat aiheiltaan myös tietokeskuksessa parhaillaan käynnissä olevia tutkimushankkeita. Asumisen teemaa tutkitaan meillä parhaillaan muun muassa korkeissa tornitaloissa asuvien, lapsiperheiden ja erityyppisille asuinalueille muuttaneiden näkökulmista. Kaupunkitilan käyttöä ja muutoksia tarkastellaan uudenlaisia yhteisöllisiä kaupunkikulttuurin muotoja ja urbaaneja elämäntapoja kartoittavissa tutkimushankkeissa, ja esimerkiksi asukkaiden vuorovaikutusta ja osallistumisen mahdollisuuksia on selvitetty kaupungin demokratiapilottien seurantatutkimuksessa.
Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit -työryhmässä esiteltiin uutta kotimaista tutkimusta muun muassa koetusta yksinäisyydestä, perusturvan tasosta, toimeentulotuen käytöstä ja asunnottomuudesta. Tietokeskuksessakin on parhaillaan käynnissä näihin hyvinvointiteemoihin kytkeytyviä hankkeita.
Tutkimusprofessori Pasi Moisio esitteli THL:n Perusturvan riittävyyden arviointiraporttia 2011–2015 Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit -työryhmässä. Kuva: Inka Lähteenaro.
Yksin asumista, joka on nousemassa eduskuntavaaliteemaksikin, tarkastellaan Yksin kaupungissa -hankkeessa, jonka interaktiiviset verkkosivut avataan maaliskuun lopussa. Sivuille on tarkoitus kerätä monenlaista materiaalia liittyen yksin asumiseen Helsingissä. Toimeentulotuen käyttöä tutkitaan parhaillaan maahanmuuttajien ja valtaväestön keskuudessa laajan rekisteriaineiston avulla yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja yhdenvertaisuutta tutkitaan palvelusetelien käyttöä selvittävässä hankkeessa. Tietokeskus on mukana myös kaupungin sisäisessä työryhmässä, jossa pohditaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista Helsingissä. Työryhmän ehdotukset valmistuvat huhtikuussa.
Sosiologipäivien työryhmissä kuullut alustukset ja erityisesti niiden pohjalta käyty vilkas keskustelu antoivat oivallisia näkökulmia sekä meneillään olevien tutkimushankkeiden että kaupungin uuden tutkimusohjelman suunnitteluun.
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa eri alojen asiantuntijat keskustelivat sosiologin roolista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Panelisteina olivat sosiologian opiskelija Jutta Harjunen Helsingin yliopistosta, johtaja Riikka Heikinheimo Suomen Akatemiasta, professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta, professori Pekka Sulkunen Helsingin yliopistosta, ylijohtaja Juhana Vartiainen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja professori Soile Veijola Lapin yliopistosta.
Paneelissa keskusteltiin laajasti muun muassa suomalaisesta tiedepolitiikasta, erilaisista tutkimusaineistoista ja -menetelmistä sekä sosiologian suhteesta muihin tieteisiin. Esiin nousi esimerkiksi kysymys tieteen popularisoinnista ja tutkijoiden ja toimittajien välisestä yhteistyöstä. Tietokeskuksella on tällaisesta yhteistyöstä hyvä kokemus Nuorten hyvinvointikertomuksesta, joka toteutettiin viime vuonna Kaskas Median kanssa. Paneelikeskustelussa tuotiin myös esille, että tällä hetkellä taloustieteilijät hallitsevat yhteiskuntapoliittista keskustelua Suomessa, ja sosiologeja kannustettiinkin ottamaan siihen rohkeasti enemmän osaa.
Jonas Sjöblom on tietokeskuksen projektitutkija. Katja Vilkama on tietokeskuksen erikoistutkija.