Helsingin kaupunki on jo pitkään toteuttanut kolmen vuoden välein turvallisuuskyselyitä, joilla on pyritty selvittämään kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta omassa arjessa ja kaupungilla liikkuessa. Tämä artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään uusimman turvallisuuskyselyn tuloksia yksi aihe tai kysymyskokonaisuus kerrallaan. Kysely toteutettiin loka–marraskuussa 2018. Tutkimusaineiston tarkempi kuvaus löytyy sarjan ensimmäisestä artikkelista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2012 toteutetuissa Helsingin turvallisuuskyselyissä on keskitytty nimenomaan kaupungissa ja sen asuinalueilla aiheutuneisiin turvallisuuskokemuksiin. Vuoden 2015 kyselyyn liitettiin uusi kysymyskokonaisuus (10 kysymystä), joka peilasi vastaajien huolestuneisuutta laajemmin – siis suhteessa muihinkin asioihin kuin kotikaupunkiin. Vuoden 2018 tutkimuksessa tutkittiin 12 kysymyksen kautta, mitkä asiat helsinkiläisiä huolestuttavat.
Kysytyistä huolenaiheista kolme oli sellaisia, joita yli puolet vastaajista piti vähintäänkin melko huolestuttavina (Kuvio 1). Eniten vastaajia huolestutti ilmastonmuutos. Sitä piti huolestuttavana peräti 66 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten oltiin huolestuneita lasten ja nuorten tulevaisuudesta sekä tuloerojen kasvusta. On mielenkiintoista, että monet globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet korostuvat vastaajilla enemmän kuin pelkästään omaan elämään liittyvät. Esimerkiksi yksinäisyys tai rahan riittävyys ovat melko alhaalla listalla.
Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien vastaajien osuus on noussut selkeästi edelliseltä tutkimuskierrokselta, jolloin heitä oli noin 55 prosenttia*. Kuviossa 2 on verrattu vastaajien huolenaiheita vuoden 2015 ja 2018 kyselyissä. Vertailukelpoisia asioita on kymmenen.
Uusimman turvallisuuskyselyn aineisto on kerätty viime vuoden loka–marraskuussa. Ilmastonmuutos oli syksyllä 2018 paljon esillä julkisuudessa, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti julkaistiin. Raportin pääsanoma oli, että ilmastonmuutoksen vaikutukset monien asioiden kohdalla karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta puolentoista asteen sijaan. Voidaankin pohtia, missä määrin raportin vaikutus heijastuu helsinkiläisten mielipiteisiin.
Ilmastonmuutoksesta koetun huolen lisääntyminen näkyy myös esimerkiksi vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Sen mukaan 15–29-vuotiaiden nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut jyrkästi kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 nuorista 40 prosenttia koki epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2018 tuo luku oli 67 prosenttia (Pekkarinen & Myllyniemi 2019, 75).
Helsingissä vastaava nuorten huolestuneisuuden lisääntyminen näkyy myös selvästi. Vuoden 2015 turvallisuuskyselyn 15–29-vuotiaista 51 prosenttia oli huolestunut ilmastonmuutoksesta. Syksyllä 2018 ilmastonmuutoksesta huolestuneita helsinkiläisnuoria oli 67 prosenttia eli sama osuus kuin Nuorisobarometrissa koko maan nuorisosta. Muutos on 16 prosenttiyksikköä eli ikäryhmistä ehdottomasti suurin.
Kuten kuviosta 2 käy ilmi, suurimmiksi huolenaiheiksi koettujen asioiden järjestys on muiltakin osin vaihtunut vuoden 2018 syksyn kyselyssä vuoden 2015 kyselyyn nähden. Esimerkiksi terrorismista tai sodista ja konflikteista huolestuneiden osuudet ovat pienentyneet**. Tässä voidaan jälleen pohtia, heijastuvatko kolmen vuoden takaisiin vastauksiin silloin julkista keskustelua hallinneet puheenaiheet. Muutamaa viikkoa ennen vuoden 2015 tutkimuksen aineistonkeruuta tapahtui Pariisissa 13.11.2015 useita terrori-iskuja, joissa kuoli 130 ihmistä, ja iskut tuntuivat tuovan terrorismin uhan lähelle suomalaisiakin.
Samaan tapaan voidaan todeta, että turvallisuuskyselyn vastaajat ovat nyt vähemmän huolissaan rahojen riittämisestä ja työttömyydestä kuin kolme vuotta sitten (ks. kuvio 2). Suomen taloustilanteen paraneminen pitkän taantuman jälkeen näkyy kenties uusimmissa tuloksissa tällä tavalla.
Elämänvaiheet näkyvät huolestuneisuuden syissä
Oma elämänvaihe näkyy siinä, miten vastaajat painottavat kysyttyjä huolenaiheita. Nuorilla ja ikääntyneillä on osin eri huolenaiheet, mutta ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen huoli. Vastaajien vanhimmasta ikäryhmästä eli 70–79-vuotiaista lähes 70 prosenttia ilmoittaa, että ilmastonmuutos huolestuttaa paljon tai melko paljon.
Iäkkäämmät ovat tämän aineiston mukaan muita huolestuneempia maailmanlaajuisista ongelmista kuten sodista ja sotilaallista konflikteista tai ääriliikkeiden vahvistumisesta. Samaan ”yleiseen” huolestuneisuuteen voidaan laskea ehkä myös tuloerojen kasvu, valeuutiset tai kaupunginosien eriytyminen (Kuvio 3).
Kun asia koskee oman arjen sisältöä, vanhempien ikäryhmien huolestuneisuus on sen sijaan vähäisempää. Eläkeikäisten talous on ehkä kunnossa tai sitten niukkaankin toimeentuloon on jo totuttu, eikä työttömyys voi enää osua ainakaan omalle kohdalle. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat huolissaan työ- ja taloustilanteestaan sekä yksinäisyydestä. Omien vanhempien pärjääminen tulee ajankohtaiseksi jo 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka kaikkein nuorimpia se ei vielä huolestutakaan.
Huolenaiheet eroavat myös vastaajan kotikaupunginosan mukaan. Näihin eroihin ei tässä artikkelissa pureuduta syvemmin, mutta todettakoon, että esimerkiksi kaupunginosien eriytyminen huoletti eniten Myllypuron (58 % huolestunut), Laajasalon (54 %) ja Mellunkylän peruspiireissä (51 %) asuvia vastaajia. Vähiten asia huolestutti Tuomarinkylässä (35 %) ja Kulosaaressa (36 %).
Mies- ja naispuolisten vastaajien huolenaiheet olivat pitkälti yhtenevät, mutta lähes kaikki kysytyt asiat huolestuttivat naisia enemmän kuin miehiä. Suurimmillaan sukupuolten väliset huolestuneisuuserot olivat seuraavissa asioissa (ks. taulukko 1).
* = Otoksen ikäryhmä oli rajattu vuoden 2015 tutkimuksessa 15–74-vuotiaisiin, kun taas vuoden 2018 otoksessa olivat mukana 15–79-vuotiaat. Jos ilmastonmuutoksesta erittäin tai melko huolissaan olevat vastaajat rajataan vuoden 2018 aineistossa 15–74-vuotiaisiin, osuus pysyy kuitenkin samana (noin 66 prosenttia ikäryhmään kuuluvista vastaajista.
** = Tulosta tulkittaessa on huomioitava myös kysymyksenasettelun muutos. Vuoden 2015 turvallisuuskyselyssä kysyttiin huolestuneisuutta terrorismista. Vuoden 2018 kyselyssä kysyttiin täsmällisemmin huolestuneisuutta terrori-iskusta Suomessa. Vastaavasti vuoden 2015 kyselylomakkeessa kysyttiin huolestuneisuutta sodasta ja sotilaallisista konflikteista, kun taas vuoden 2018 muotoilu oli muuten sama mutta lisämääritteenä “Suomessa ja lähialueella".
Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.
Lähteet:
Pekkarinen, Elina & Sami Myllyniemi, 2019 (toim.). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)