Yritystoiminta

Helsinki on Suomen suurin yritystoiminnan keskus. 

Helsinki on Suomen suurin yritystoiminnan keskus. Yritysten määrä, henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat olleet alueella pitkään kasvussa. Koronapandemia aiheutti notkahduksen yritysten liikevaihtoon, mutta vuoden 2021 aineistot osoittavat notkahduksen jääneen lyhyeksi. Henkilöstömäärät sen sijaan ovat laskeneet jo kahden tilastointivuoden ajan. Kulttuurituotanto ja hotelli- ja ravintolatoiminta olivat koronapandemian ajan suurimpia häviäjiä, mutta suurimmat toimialat kuten informaatio ja viestintä sekä kauppa selvisivät väliaikaisista sulkutoimenpiteistä hyvin. Yritysten kasvukehityksen oletetaan jatkuvan uuden vuosikymmenen tuomista epävarmuustekijöistä huolimatta. 

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Teemat

Yritys- ja toimialarakenne
Suurin osa yrityksistä on Helsingissä pienyrityksiä.
Kasvuyritykset
Helsingin seutu on Suomen tärkein kasvuyritysten keskittymä.
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yrityksiä perustetaan enemmän kuin niitä lopettaa.
Ulkomaalaisomisteiset yritykset
Ulkomaalaisomisteisten yritysten vaikutus talouteen on merkittävä.
Konkurssit
Vireille pantujen konkurssien määrään vaikuttaa yleinen taloustilanne, toimialan suhdanneherkkyys sekä toimialojen kehitysnäkymät.

Uusimmat artikkelit

Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa: Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022

| Henri Mikkola, | Arttu Vainio, | Eero Aalto, | Minna Salorinne, | Pekka Mustonen
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
Link to page

Omaa stadia kehittämässä – Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021

| Jenni Erjansola
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavassa asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään. Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana....
Link to page

Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa

| Pekka Mustonen
Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.
Link to page

Sukupuolten tasa-arvo – tilannekuva strategiamittareiden valossa

| Tuija Mustajärvi, | Hanna Ahlgren-Leinvuo
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä. Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuluneen strategiakauden aikana kaupungissa toteutetun laajan tasa-arvohankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että sukupuolitietoisen...
Link to page

Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla

| Vesa Keskinen
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Suomen kohteisiin liittyviä viirejä myytiin 1940-luvulta alkaen, ja niiden suosio hiipui viimeistään 1990-luvulla. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
Link to page

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page