Kaupunkia kehitetään kokonaisuutena. Helsinkiläisten hyvinvointi, kaupungin elinvoimaisuus ja toimivuus, tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen sekä demokratian ja osallisuuden vahvistaminen ovat toiminnan ja yhdessä tekemisen päätavoitteita. Erityisiä painopisteitä ovat nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat, osaaminen ja uudistuminen, kansainvälinen kilpailukyky ja yritysmyönteisyys. Asuntotuotannolla ja monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla vastataan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Hyvä johtaminen perustuu hyvään tietopohjaanja muutosvalmiuteen.
Tässä Kvartissa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kirjoittaa, miten kaupunki järjestää nuorille tilaa loistaa ja kuulua. Hän painottaa, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kaupungillamme on nyt edessään. Nuoret haluavat kuitenkin myös vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. ”Nuoria tulee kuulla, ja muistaa myös se, ettei nuoria rajata vain nuorten asioihin”, Viljanen toteaa.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio visioi, miten nuorisoasiainkeskus vahvistaa jatkossa tiedon käyttöä toimintansa perustana. Hän korostaa, että johtajuudenkin tulisi olla tietoon perustuvaa. Laitio pohtii myös nuorten hyvinvoinnin mittaamisen kriteerejä. ”Pitäisi osata paremmin käyttää samaan tulkintaan laadullisia ja määrällisiä aineistoja”, hän sanoo. ”Hyvinvointia ei voida arvioida yksistään kummallakaan tavalla.”
Monet tämän Kvartin artikkeleista käsittelevät nuorten elämää tämän hetken Helsingissä. Tuula Joronen tarkastelee artikkelissaan sitä, millä tavalla työn ja opiskelun ulkopuolisuus ilmenee ensimmäisen maahanmuuttajapolven ongelmana. Elina Leinonen kirjoittaa toisen polven maahanmuuttajista. Pekka Mustonen ja Taru Lindblom ovat tutkineet urbaanin nuorison monenkirjavia elämäntyylejä. Pekka Vuori esittelee nuorten ikäluokkien kehitystä Helsingin väestöennusteen perusteella. Ennuste lupaa Helsingin nuorelle väestölle voimakasta kasvua ensi vuosikymmenellä.
Vuonna 2013 juhlitaan kansainvälistä tilastovuotta (International Year of Statistics 2013, www.statistics2013.org) maailmanlaajuisesti lähes 1 850 organisaation voimin. Juhlavuoden tavoitteina on kasvattaa yleistä tietoisuutta tilastoista ja niiden vaikuttavuudesta yhteiskunnan eri alueilla, tehdä tilastoalan ammatteja tunnetuksi erityisesti nuorille sekä tukea tilastojen ja tilastotieteen kehitystä.
Kvartissa käsitellään tänä vuonna tilastovuoden teemoja ja tavoitteita. Tilastojen vaikuttavuuteen palataan tässäkin numerossa, kun pohditaan tiedon hyödyntämistä Helsingin nuorisotoimen suunnittelussa. Tilastotyön tekijöitä esitellään tulevissa Kvarteissa. Alan kehitystä tutkaillaan muun muassa avoimeen dataan liittyvien ilmiöiden kautta. Tilastotieto ei ole enää pelkästään viranomaisten päättäjille tuottamaa tietoa, vaan kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä toivotaan mukaan hyödyntämään tietoa ja kehittämään yhteiskuntaa. Avoin tieto tuo läpinäkyvyyttä myös Helsingin kaupungin toimintaan.
Pääkaupunkiseudun avoimen tiedon palvelu Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi) palkittiin EU:n julkishallinnon innovaatiokilpailussa kansalaisia hyödyttävien palvelujen sarjassa 6.6.2013. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa etsittiin uusia tapoja parantaa julkishallintoa. Yksi kansainvälisestikin ainutlaatuinen avaus on maaliskuussa julkistettu avoin pääsy – ohjelmointirajapinta – Helsingin kaupungin sähköisen päätöksentekojärjestelmän Ahjon asiakirjatietoihin. Tähän rajapintaan perustuvat verkkopalvelut helpottavat kaupunkilaisten tiedonsaantia Helsingin päivittäisestä päätöksenteosta.
Komissaari Máire Geoghegan-Quinn korosti palkinnonjakotilaisuudessa, että julkisen sektorin on oltava avoin muutokselle, sillä julkinen talous tuottaa puolet EU:n bruttokansantuotteesta. ”Kilpailun voittajat osoittavat, että uusien ajatusten ja teknologian omaksuminen voi auttaa kansalaisten elämää ja uudistaa taloutta.” EU:n innovaatiokilpailuun osallistui 203 ehdotusta eri puolilta Eurooppaa, ja palkintoja myönnettiin kaikkiaan yhdeksälle hankkeelle.