Julkisia ja yksityisiä tiloja – Missä helsinkiläiset harrastavat liikuntaa?

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 on yhtenä tavoitteena ja toimenpiteenä helsinkiläisten liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Kattavaa väestötutkimusta kaupunkilaisten liikunnan nykytilasta ei kuitenkaan ole. Tämä on ymmärrettävää, sillä tutkimuksen tai tutkimusten pitäisi kattaa kaikki väestöryhmät lapsista ikäihmisiin.

Vuoden 2016 Kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksen (Kapa) Helsinki-lisäkysymyksiin liitettiin muutama liikuntaa koskeva kysymys.  Seuraavassa katsotaan, kuinka usein, miten ja missä runsaat tuhat iältään 18–79-vuotiasta vastaajaa liikkui.

Kuntoilun, liikunnan ja ulkoilun harrastamisen useus

Liikunnan useutta kysyttiin varsin löysällä asteikolla, joten tulokseksi saatiin, että lähes kaikki (91 %) vastaajat olivat liikkuneet ainakin jollakin tavalla viikon aikana. Miesten ja naisten ja eri-ikäisten liikunta-aktiivisuus oli yhtäläinen.

Liikuntalajit ja -muodot

Liikuntamuotojen harrastamisesta kysyttiin 35 lajia käsittävän listan avulla. Lisäksi vastaajat saivat mainita listan ulkopuolisiakin liikkumismuotoja. Asiaa kysyttiin vuoden aikaperspektiiviltä.

Kävelylenkkeily on ehdottomasti yleisin vastaajien liikunnan muoto. Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrastaa joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa ovat suosittuja. Luontoliikunnan nouseminen kolmen yleisimmän liikuntamuodon joukkoon on jossakin määrin yllättävä.  Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen (Taloustutkimus 2015, 15) tutkimuksessa luonnossa liikkuminen oli vasta sijalla 16 kysytyistä 26 liikuntamuodosta. Muutoin kymmenen kärki oli hyvin yhtenevät molemmissa kyselyissä.

Naisten enemmän harrastamia lajeja olivat jumppa/voimistelu (naiset 45 %/miehet 17 %), tanssi (19 %/ 5 %) ja uinti (47 %/34 %). Miehiä oli hieman naisia enemmän jalkapallon ja golfin parissa.

Nuoret harrastivat lähes kaikkia liikuntamuotoja enemmän kuin iäkkäämmät. Alle 30-vuotiaiden lajeja olivat juoksulenkkeily, jooga ja pilates sekä tanssi. Muu vesiliikunta (vesijumppa) korostui vanhempien liikuntamuotona.

Pallopeleistä yleisimmin harrastetiin sulka- ja jalkapalloa.

Muita harrastettuja liikuntamuotoja oli yli 50 (liite 1). Näistä useammin mainittuja olivat kiipeily (10 kpl), frisbeegolf (8) ja sauvakävely (5). Näistä viimeksi mainittu voitaisiin luokitella myös kävelylenkkeilyksi.

Keskimäärin liikuntalajeja ja -muotoja vastaajilla oli 4,9, miehillä hieman vähemmän (4,5) kuin naisilla (5). Alle 30-vuotiailla liikuntamuotoja oli keskimäärin 6,9, kun eläkeikäisillä niitä oli vain 3,4.

Missä liikuntaa harrastetaan

Kolmea yleisimmin harrastettua liikuntamuotoa voidaan harrastaa ilmaiseksi julkisilla paikoilla luonnossa ja liikenneväylillä. Osin näin on myös uinnin kohdalla. Lähes puolet vastaajista liikkui kaupungin tiloissa. Kaupallisia liikuntatiloja käyttää harvempi kuin julkisia tiloja.

Kaupungin omistamissa tiloissa käydään opiskelijoita lukuun ottamatta kaikissa ”elämänvaiheissa”. Opiskelijat käyttävät luonnollisesti opiskelupaikkojen tiloja. Työssä käyvät (työntekijät ja yrittäjät) käyttävät muita useammin yksityisiä liikuntapalveluja.

Hyötyliikunta

Kysymys ”Kuinka paljon harrastatte hyötyliikuntaa (työ- ja opiskelumatkat, kauppareissut…)” toi yllättävän tuloksen: hyötyliikunta on huomattavan yleistä. Yli puolet kertoi harrastavansa hyötyliikuntaa lähes päivittäin ja useita kertoja viikossa näin menetteli 80 prosenttia vastaajista. Kysymys olisi ehkä kaivannut hyötyliikunnalle jonkinlaista kesto- tai rasittavuusmäärettä.

Vesa Keskinen on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija.

Lähteet:

Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2015. Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen. Taloustutkimus Oy. Syyskuu 2015

Strategiaohjelma 2013–2016. Helsingin kaupunki 2013. http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/Strategiaohjelma_2013-2016...Lähteet