Syksyn 2022 Helsinki-barometri
Helsinki-barometrin seitsemäs kierros kerättiin marraskuussa 2022. Barometri on Helsingin kaupungin toteuttama lyhyt haastattelututkimus, jonka aineisto kerätään puolen vuoden välein, ja jonka vastaajakunta on edustava otos kaupungin 18–79-vuotiaasta väestöstä. Tällä kierroksella vastaajia oli 1037. Osa haastattelukysymyksistä on pysynyt samana useassa barometrissa, mutta suureksi osaksi kysymysten sisältö vaihtelee ajankohtaisten tietotarpeiden mukaan. Tämänkertaisessa barometrissa oli muun muassa useita kysymyksiä energiansäästötoimista. Asukkaiden suhtautumista Venäjän hyökkäyssodan seurauksiin ja Ukrainan tilanteeseen selvitettiin nyt toista kertaa.
Koronapandemiaan liittyvistä huolista ja lähitulevaisuuden näkymistä on barometriaineistoissa vastauksia pitemmältä ajalta, joten niistä voitiin tarkastella myös muutostrendejä. Tässä artikkelissa esitellään tuloksia edellä mainituista kysymyksistä.
Huoli Ukrainan sodasta hieman lieventynyt, sodan talousvaikutukset huolestuttavat aiempaa enemmän
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ja sodan myötä muuttuneen Euroopan turvallisuustilanteen vaikutuksia selvitettiin helsinkiläisten osalta kevään Helsinki-barometrin kysymyksillä. Osa kevään barometrissa esitetyistä kysymyksistä toistettiin syksyllä, osa kysymyksistä oli nyt uusia.
Ukrainan sota huolestutti syksyllä 2022 joka kolmatta vastaajaa. Tämä oli hieman matalampi osuus kuin saman vuoden keväällä, jolloin vähintään jonkin verran huolta kantoi 39 prosenttia vastaajista. Erittäin paljon huolestuneiden osuus oli laskenut 11 prosentista 7,6 prosenttiin. Naisten huolestuneisuus sodasta on puolessa vuodessa vähentynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä 49 prosentista 39 prosenttiin. Miesten kohdalla huolestuneiden osuudet olivat kummallakin kyselykierroksella 28 prosenttia.
Barometrikyselyssä tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten Ukrainassa käytävä sota on vaikuttanut muun muassa heidän omaan turvallisuuteensa ja talouteensa ja toisaalta samoihin asioihin koko Suomen tasolla. Suhteellisesti eniten on vähentynyt huoli Suomen turvallisuudesta (Kuvio 1). Siinä missä keväällä 2022 vähintään melko paljon huolestuneita oli 36 prosenttia, loppuvuonna vastaava osuus oli laskenut alle viidennekseen (18 %). Myös huoli sodan vaikutuksista omaan ja läheisten turvallisuuteen oli puolittunut, ja huolestuneiden osuus oli nyt vain kymmenesosa vastaajista.
Selvästi eniten huolta kysyttyjen asioiden joukossa aiheutti edelleen se, millä lailla sota vaikuttaa Suomen talouteen. Tällä alueella muutosta ei myöskään juuri ollut tapahtunut. Siinä missä vähintään melko paljon huolestuneita oli keväällä noin 40 prosenttia, syksyllä 2022 osuus oli kasvanut 43 prosenttiin.
Vaikka vastaajia huolestutti sodan vaikutus Suomen talouteen, he olivat kuitenkin selvästi vähemmän huolissaan tilanteen vaikutuksista heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Tälläkin alueella huolestuneisuus oli kuitenkin hieman kasvanut. Huoli henkisestä hyvinvoinnista on sen sijaan yhä vähäistä, erittäin paljon huolestuneita oli alle kaksi prosenttia vastaajista.
Tuki ukrainalaisille edelleen erittäin vahvaa, sympatia Venäjän kansalaisten suojelulle vähentynyt
Keväällä 2022 lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että on hyvä, kun Suomi tarjoaa kansainväistä suojelua Ukrainasta lähtemään joutuneille. Tässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta syksyn kyselyaineistoa tarkasteltaessa, tosin ”erittäin paljon samaa mieltä olevien osuus on laskenut vähän sekä miehillä että naisilla”. Eri sukupuolten suhtautumisessa asiaan ei nyt ollut juurikaan eroa.
Sympatia Venäjän kansalaisten suojelulle on sitä vastoin hieman vähentynyt keväästä 2022. Sodan alkukuukausina valmius tähän oli yli 70 prosentilla vastaajista, kun taas syksyllä 2022 osuus oli laskenut kahteen kolmasosaan (65 %). Miesten osalta muutos oli suurempi, kymmenen prosenttiyksikköä, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat väitteen kanssa vähintään jonkin verran samaa mieltä. Naisillakin niiden osuus, jotka olivat erittäin paljon väitteen kanssa samaa mieltä, oli laskenut niin ikään kymmenen prosenttiyksikköä.
Huolta energian hinnoista, julkisten tilojen lämmityksen vähentämiselle kannatusta
Haastatelluilta kysyttiin Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksiin liittyen, kuinka huolissaan he ovat sähkön ja muiden energiamuotojen hintojen muutoksista. Ainakin jonkin verran asia huolestutti 76 prosenttia vastaajista (noin 41 prosenttia kaikista vastaajista oli asiasta melko paljon tai erittäin paljon huolissaan). Kun tarkastellaan vastaajia eri taustatietojen mukaan, niiden osuus, jotka olivat energian hinnasta ”paljon” huolissaan, vaihteli vahvasti: hyvin toimeentulevista näin ilmoitti 27 prosenttia, kun taas niistä, jotka joutuivat tinkimään ajoittain ostoksistaan, huolissaan oli 63 prosenttia.
Vastaajilta kysyttiin lisäksi, miten Helsingin kaupungin tulisi säästää energiaa tulevana talvena. Valtaosa vastaajista, reilusti yli 80 prosenttia, kannatti julkisten tilojen lämpötilojen laskemista. Ulkotilojen valaistuksen vähentämistä kannatti myös selvä enemmistö, 70 prosenttia vastaajista. On huomattava, että katuvalaistuksen vähentäminen kuului selvästi harvemman säästölistalle (Kuvio 3).
Kaupungin järjestämistä uudenvuoden ilotulituksista luopumista kannatti noin 60 prosenttia vastaajista. Tämä ei toki ole varsinaisesti energiansäästötoimi, vaan pikemminkin ympäristöön ja elinympäristöön liittyvä kysymys. Tähän kysymykseen saatiin kyseisen kysymyspatteriston asioista eniten neutraaleja ”ei samaa–ei eri mieltä”-vastauksia. Käytännössä Helsinki luopui kaupungin järjestämästä vuodenvaihteen 2022–2023 ilotulituksesta joka tapauksessa tuulisen sään takia.
Naiset kannattivat neljää energiansäästökohdetta viidestä miehiä useammin. Suurimmat sukupuolten väliset painotuserot olivat suhtautumisessa ilotulituksiin ja liikuntatilojen lämpötilojen laskemiseen. Selkeä ero liittyi esimerkiksi uimahallien saunojen aukioloaikojen rajoittamiseen ja lämpötilojen laskemiseen. Naisista näitä toimia kannatti 63 prosenttia, miehistä 49 prosenttia. Katuvalaistuksen vähentäminen oli asia, jota joka toinen mies ja nainen kannatti.
Vastaajien iällä oli jossakin määrin yhteyttä siihen, miten eri säästökohteita arvioitiin. Nuorimmat – alle kolmekymppiset – kannattivat muita vähemmän ilotulituksista luopumista. Heidän oli toisaalta myös muita vaikeampi arvioida asiaa (28 prosenttia ei ollut asiasta samaa tai eri mieltä). Nuoret kannattivat samoin muita vähemmän julkisten tilojen lämpötilojen laskemista ja katuvalaistuksen vähentämistä.
Kokemus asuinalueen turvallisuudesta hieman heikentynyt, joka neljännellä edelleen muuttosuunnitelmia
Syksyn 2021 Helsinki-barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa omasta asuinalueesta, sen viihtyisyydestä, kauneudesta ja turvallisuudesta. Nämä kysymykset kuuluvat myös mittaristoon, jolla Helsinki seuraa kaupunkistrategiansa toteutumista.
Barometrivastaajista 82 prosenttia kokee oman asuinalueensa turvalliseksi myöhään viikonloppuiltaisin uusimman kyselykierroksen eli syksyn 2022 aineistossa. Osuus on jonkin verran matalampi kuin keväällä 2022 tai syksyllä 2021, jolloin näin ilmoitti noin 86 prosenttia.
Helsinkiläiset kokevat siis asuinalueensa turvallisuustilanteen heikentyneen vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana. On vaikea yksiselitteisesti todentaa, mistä tämä johtuu. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli todellisuutta jo kevään barometrin haastatteluja tehtäessä, eikä sodan vaikutusten välttämättä ole syytä muutenkaan olettaa ulottuvan asuinalueiden turvallisuuskokemuksiin saakka. Kesän ja syksyn aikana mediassa on uutisoitu paljon nuorten ja osin jopa alaikäisten tekemästä katuväkivallasta. Tämän asian liittäminen turvallisuuskokemuksen laskuun on tässä vaiheessa spekulaatiota, mutta asiaa voi olla syytä selvittää tarkemmin.
Naiset eivät koe asuinaluettaan läheskään niin turvalliseksi kuin miehet. Tämä tulos saadaan kaikista turvallisuuskyselyistä. Sukupuolten välisen eron ohella asuinalueen turvalliseksi kokeminen on kytköksissä myös sosioekonomisiin tekijöihin. Mitä parempi vastaajien toimeentulo on, sitä todennäköisemmin he kokevat asuinalueensa turvalliseksi.
Helsinki-barometrissä on kysytty myös vastaajien mahdollisia aikeita muuttaa pois kaupungista. Tässä kysymyksessä muuttoaikeet näyttäisivät syksyn 2022 tulosten perusteella vakiintuneen kevään 2022 tasolle. Noin joka neljäs vastaaja on myös uusimman kyselyaineiston mukaan suunnitellut muuttoa. Barometrikyselyissä on tiedusteltu lisäksi, ovatko muuttoaikeiden taustalla koronapandemia tai sen vaikutukset, mutta nämä eivät ole yhdelläkään kyselykierroksella muodostuneet merkittäväksi muuttosyyksi. Uusimmassa kyselyssä koronan vaikutukset eivät ole enää juuri kenenkään muuttoaikeiden syynä. On huomattava, että vastaaja saattoi valita myös molemmat muuttosyiden luokat – sekä koronan että ”muista syistä”.
Vastaajien kesken oli taustatietoihin liittyviä eroja siinä, kuinka halukkaita oltiin suunnittelemaan Helsingistä pois muuttamista. Ikäryhmien keskuudessa muuttoaikeet ovat suurimmillaan nuorehkoilla vastaajilla eli alle 40-vuotiailla, joista joka kolmas harkitsi Helsingistä muuttoa.
Muuttoaikeita on ollut jokaisella kyselykierroksella keskimääräistä enemmän heikossa työmarkkina-asemassa olevilla kuten työttömillä. Hyvin toimeentulevilla tilanne on päinvastainen, eli he ovat halukkaita pysymään Helsingissä. Myös opiskelijoilla on muita enemmän työntötekijöitä Helsingistä.
Parempaan lähitulevaisuuteen luottavien osuus laskenut
Keväästä 2020 lähtien on barometrin vastaajilta joka kerta kysytty, miltä tulevaisuuden arvioidaan näyttävän puolen vuoden kuluttua.
Syksyn 2022 barometrissa 65 prosenttia arvioi lähitulevaisuuden näyttävän samalta kuin kyselyhetkellä ja 28 prosenttia uskoi parempaan. Parempaan uskovien osuus on kolmessa viimeisessä barometrissa ollut pienenemään päin, kun taas huonompaan uskovien ja "samalta kuin nyt" vastanneiden osuus vastaavasti kasvanut. Heikkeneviin tulevaisuudennäkymiin saattoivat vaikuttaa esimerkiksi Ukrainan sodan pitkittyminen ja siihen liittyvä energiakriisi sekä talouden ajankohtaiset piirteet kuten hintojen ja korkojen nousu.
Entä kuinka eri ikäryhmät arvioivat lähitulevaisuuttaan? Seuraavasta kuviosta ilmenee parempaan lähitulevaisuuteen luottavien osuus ikäryhmittäin ensinnäkin uusimmassa barometrissa ja toisaalta kahden ja puolen vuoden takaisessa barometrissa, jossa asiaa kysyttiin ensimmäistä kertaa.
Nuorimman ikäryhmän edustajat, alle 30-vuotiaat, arvioivat tulevaisuuden positiivisimmin. Noin joka toinen heistä luotti syksyllä 2022 parempaan lähitulevaisuuteen. Osuus laski iän myötä siten, että vanhimmista vastaajista (70–79-vuotiaista) vain joka kymmenes uskoi asioiden menevän parempaan päin. Nuorimman ikäryhmän kohdalla ei ollut tässä tapahtunut muutosta keväästä 2020, kun taas kaikissa muissa ikäryhmissä luottamus parempaan lähitulevaisuuteen oli heikentynyt.
Entä missä määrin ollaan huolissaan koronapandemiasta? Tämä huoli on barometriaineistojen mukaan asteittain vähentynyt. Vaikka tauti ei ole hävinnyt, useaan kertaan toistuvat rokotuskierrokset ovat lieventäneet olennaisesti sen vaikutuksia. Huolestuneisuus ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut, vaan edelleen vähintään ”melko paljon” huolissaan on vaikutuksista perheelle ja sukulaisille 16 prosenttia, muille ystäville kahdeksan prosenttia ja itselle seitsemän prosenttia.
Lopuksi
Helsinkiläisten usko lähitulevaisuuteen on hieman heikentynyt viimeisen vuoden aikana, minkä taustalla voi olla Venäjän Ukrainassa käymän sodan pitkittyminen ja taloustilanteen heikkeneminen. Huolestuneisuus koronaviruksesta on asteittain vähentynyt mutta ei kokonaan kadonnut. Helsinki-barometrissä on kysytty myös vastaajien aikeita muuttaa pois kaupungista. Syksyn tulosten perusteella muuttoaikeet ovat vakiintuneet kevään 2022 tasolle eli noin joka neljäs vastaaja oli suunnitellut muuttoa.
Kaupunki toteuttaa Helsinki-barometrin seuraavan kyselykierroksen kevään 2023 lopulla, ja sen tuloksia raportoidaan kesän aikana.
Vesa Keskinen ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikössä.