Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
62 sivua
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakemista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen.
Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän, vaikka ryhmä on tärkeä koko demokratian tulevaisuuden kannalta. Haastatellut nuoret kertovat kulttuurien välillä elämisestä, yhteiskunnallisen vaikuttamisen motiiveistaan ja tavoistaan sekä näkemyksistään Helsingistä asuinpaikkana.
Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat ja miten he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Helsingissä.
Lasten ja nuorten liikkuminen Helsingissä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2017 ja 2025 välillä, mutta väestöryhmien väliset erot liikkumisen yleisyydessä ovat säilyneet. Sukupuoli, syntyperä ja perheen koettu taloudellinen tilanne määrittävät liikkumisen yleisyyttä. Liikkumista edistäviä toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti siten, että sosioekonomisen taustan merkitys liikkumisessa vähenee.