Päätulokset
- Helsingissä käytetään internetiä ja digitaalisia palveluja enemmän kuin koko Suomessa.
- Helsingissä asuvista 16–89-vuotiaista noin neljä prosenttia ei käytä internetiä lainkaan ja kahdeksan prosenttia kokee julkisten palvelujen verkkosivut vaikeiksi käyttää.
- Ikä selittää vahvimmin internetin käyttöä. Nuoremmista ikäluokista internetiä käyttivät lähes kaikki, mutta 75–89-vuotiaista helsinkiläisistä 40 prosenttia ei käytä internetiä lainkaan. Toinen vahva selittäjä on koulutustaso: internetin käyttö kasvaa koulutustason kohoamisen myötä.
- Vaikka Suomi on digitalisaation kärkimaita kansainvälisissä vertailuissa, muissa Pohjoismaissa ikääntyneet käyttävät internetiä enemmän kuin Suomessa.
Kuviosta nähdään, kuinka ikä selittää vahvasti riskiä digitaaliseen syrjäytymiseen.
Tarkempia tuloksia
Yleisimmin internetiä käytettiin vuonna 2019 edelleen pankkiasioiden hoitoon, sähköpostien lähettämiseen, tavaroita ja palveluita koskevaan tiedonetsintään sekä verkkolehtien ja uutissivujen lukemiseen.
Sekä internetin käytön monipuolisuutta että digisyrjäytymisen riskiä selittivät iän ja koulutuksen ohella asuinkunnan urbaanisuus ja kotitaloustyyppi. Maaseudulla ja yhden hengen talouksissa käyttö oli vähäisempää kuin kaupungeissa ja usean hengen talouksissa. Nämä riippuvuudet olivat kuitenkin varsin heikkoja, kun ikä ja koulutustaso vakoitiin.
Tanskassa 75–89-vuotiaista oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden sisällä 66 prosenttia mutta Suomessa vain 41 prosenttia.
Helsinkiläisistä 87 prosenttia ja koko maan asukkaista 77 prosenttia oli vuoden aikana hakenut tietoa julkisen palvelujen nettisivuilta. 77 prosenttia helsinkiläistä ja 68 prosenttia koko maan asukkaista oli lähettänyt täytetyn virallisen lomakkeen sähköisesti. Julkisia verkkopalveluja käyttivät eniten 25–44-vuotiaat.
Digitalisaatio jatkuu – digisyrjäytymistä torjuttava
Sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelujen digitalisaatio tulee jatkumaan Helsingissä ja koko Suomessa, mistä on yhteiskunnalle selviä hyötyjä. On kuitenkin tärkeää huomioida myös ne, joilla on vaikeuksia sopeutua tähän kehitykseen. Tarvitaan riittävää opastusta ja palvelujen kehittämistä helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi tulee olla tarjolla vaihtoehtoisia asiointitapoja, koska aivan kaikki eivät pysty tulevaisuudessakaan käyttämään digitaalisia palveluja.
Aineisto
Tutkimuksen pääaineistona oli Tilasto-keskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019 - aineisto. Siinä oli 673 helsinkiläistä vastaa-jaa. Lisäksi hyödynnettiin Pohjoismaiden vastaavia aineistoja sekä Eurostatin tilastoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös muita Helsingin asukkailta kerättyjä aineisto-ja, jotka sivusivat digitaalisten palvelujen ja niistä syrjäytymisen teemoja.