Päätulokset
- Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Etenkin nuoret helsinkiläisnaiset ovat muuta väestöä koulutetumpia.
- Helsinkiläiset – etenkin naiset – ovat myös muuhun Eurooppaan verrattuna korkeasti koulutettuja. Kuitenkin nuorten aikuisten koulutustaso jää kauemmas Euroopan alueiden kärjestä, ja Pohjoismaisilla vertailualueilla 30–34-vuotiaat ovatkin korkeammin koulutettuja kuin saman ikäiset Uudellamaalla.
- Korkeakoulutettujen osuus alle 30-vuotiaista kääntyi kasvuun vuonna 2008, mikä heijastunee väestön koulutustason kehitykseen tulevaisuudessa. Helsingissä 40–49-vuotiaat ovat korkeakoulutetuin ikäryhmä. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet.
- Helsingin eri alueilla asukkaiden koulutustaustat poikkeavat toisistaan, ja etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti. Alueittaiset erot perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osalta ovat pienentyneet. Sen sijaan korkeakoulutettujen väestöosuudessa alueiden väliset jakolinjat eivät ole kaventuneet.
Kuviossa nähdään, miten korkeakoulutettujen väestöosuus on kehittynyt Helsingissä pitkällä aikavälillä eri ikäryhmissä.
Helsinkiläiset ovat verrattain korkeasti koulutettuja, mutta väestöryhmien ja alueiden välillä on eroja
Helsinki on korkeasti koulutetun väestön aluetta niin muuhun Suomeen kuin Eurooppaankin verrattuna. Toisaalta Helsingissä asuu myös melko paljon vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevia. Helsinkiläisten koulutustasossa on eroja sukupuolen ja syntyperän mukaan. Nuoret naiset hankkivat todennäköisemmin tutkinnon ja kouluttautuvat korkeammalle kuin miehet. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ei yllä samalle tasolle kuin suomalaistaustaisten. Lisäksi korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista ei ole kasvanut samaa tahtia kuin vanhemmissa ikäluokissa tai Pohjoismaisilla vertailualueilla. Helsingin alueet poikkeavat toisistaan väestön koulutustaustan suhteen. Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla kaventuneet, ei alueiden välinen kuilu korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina pienentynyt.
Korkeakoulutus on etu yksilölle, ja koulutettu väestö lisää kaupungin vetovoimaa
Korkeasti koulutettu väestö on tärkeä tekijä Helsingin vetovoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Väestön kouluttautuminen on olennaista myös hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä koulutus avaa yksilöille mahdollisuuksia esimerkiksi muuttuvassa työelämässä. On tärkeää varmistaa, että kaikenlaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät suorittamaan toiveitaan vastaavan koulutuksen. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten Helsinki onnistuu vetämään puoleensa korkeasti koulutettuja osaajia.
Aineisto
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoihin. Kansainväliset vertailutiedot on poimittu Eurostatista, ja ne perustuvat Työvoimatutkimukseen.