Helsingin kaupungin ja poliisin yhteisen turvallisuustutkimuksen uusimmassa, vuoden 2015 lopulla toteutetussa kyselyssä (N=4031) vastaajilla oli kyselyn päätteeksi mahdollisuus kertoa vapaasti tutkimuksen aihepiiriin liittyvistä asioista. Tähän kohtaan vastasi noin joka viides vastaaja eli 825 helsinkiläistä. Vastausten sisältöä on luokiteltu analyysin helpottamiseksi kommentteihin, joita yhdessä vastauksessa on keskimäärin noin 1,8. Yhteensä kommentteja on siis 1 508. Jollain tavalla maahanmuuttajiin näistä kommenteista liittyy 195, joka on noin 13 prosenttia kommenttien kokonaismäärästä. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että maahanmuuttajia koskevia kommentteja jätti vain pieni osa turvallisuuskyselyyn vastanneista 4 031 helsinkiläisestä. Maahanmuuttajia koskevat kommentit jaettiin analyysia varten kolmeen luokkaan. Turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja vastaanottokeskuksiin liittyviä kommentteja oli 75 kappaletta (noin 38 prosenttia kaikista maahanmuuttajia koskevista kommenteista). Itä-Euroopasta saapuneisiin romaneihin, kerjäämiseen sekä virolaistaustaisiin maahanmuuttajiin liittyviä kommentteja oli 35 eli noin 18 prosenttia. Muihin maahanmuuttajiin liittyviä kommentteja oli 95 kappaletta eli noin 44 prosenttia.
Osa kaupunkilaisista on huolissaan turvapaikanhakijoista
Vastauksien määrässä ja sisällössä heijastuvat vuoden 2015 korkeat turvapaikanhakijamäärät. Kyselylomakkeet postitettiin marraskuussa 2015, jolloin Suomeen oli muutamien edelliskuukausien aikana saapunut normaalitasoon verrattuna monikymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijatilanne oli kyselyn vastausaikana vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja ilmiö puhututti kansaa etenkin sosiaalisessa mediassa. Helsingin asukkaille turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä näkyi muun muassa uusina vastaanottokeskuksina. Lähes kaikki teeman kommentit voi luokitella turvapaikanhakijatilanteeseen negatiivisesti suhtautuviksi. Suurimmassa osassa näistä ollaan huolissaan turvapaikanhakijoiden suunnalta tulevasta uhasta, jonka lisäksi osa kommenteista käsittelee kantaväestön lisääntynyttä rasismia ja turvapaikanhakijoiden vaikeaa tilannetta Helsingissä.
Muutama vastaaja kertoo asuinalueelleen avatun vastaanottokeskuksen aiheuttavan turvattomuuden tunnetta ja rajoittavan ulkona liikkumista, useammat kokevat turvapaikanhakijatilanteen yleisemmällä tasolla uhkana turvallisuudelleen. Vastauksissa ei tule esiin henkilökohtaisia kokemuksia turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista tai muiden uhkaavien tilanteiden kohtaamisesta mutta monessa kategorian kommentissa uskotaan turvapaikanhakijoiden saapumisen johtavan rikollisuuden ja yhteiskunnallisen levottomuuden kasvuun. Valtaosassa vastauksia ei kuitenkaan eritellä, mikä turvapaikanhakijoissa tarkemmin aiheuttaa huolta tai turvattomuuden tunnetta. Rikollisuutta koskevat pelot kasvoivat Rikosuhritutkimuksen mukaan vuonna 2015 koko maan tasolla erillään todellisen väkivallan määrän kehityksestä. Laajaa huomiota saaneet turvapaikanhakijoihin kohdistuneet rikosepäilyt vaikuttavat varmasti osaltaan turvattomuuden tunteeseen, samoin kuin Euroopassa viime vuosina tapahtuneet terrori-iskut, joiden tarkoituksena on lietsoa pelkoa ja vastakkainasettelua. (Kääriäinen ym. 2016, 77).
Jo ulkomaalaistaustaisten ihmisten näkeminen julkisilla paikoilla, tai ylipäätään tieto heidän maassaolostaan, on osalle vastaajista negatiivinen asia. Moni turvapaikanhakijoita käsittelevä kirjoitus ei varsinaisesti liity Helsingin turvallisuustilanteeseen vaan on pikemminkin vastaajan kannanotto maahanmuuttoa vastaan. Negatiivisten tai huolestuneiden kommenttien lisäksi muutamassa neutraaliksi luokiteltavassa kommentissa vastaaja kertoo, että turvapaikanhakijatilanne ei ole vaikuttanut koettuun turvallisuuteen tai muihinkaan elämänalueisiin.
Maahanmuuttajia koskevat kommentit käsittelevät etenkin rikollisuutta
Määrällisesti suurin osa kommenteista käsittelee maahanmuuttajia yleisesti. Kategoriaan kuuluvia kommentteja on yhteensä 85 kappaletta ja ne kattavat monenlaisia aiheita. Moni kommenteista liittyy läheisesti turvapaikanhakijateeman yhteydessä käsiteltyyn huoleen rikollisuuden kasvusta. Muutama vastaaja on joutunut ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen uhriksi, jonka lisäksi usea vastaaja käyttää vastausmahdollisuuden kertoakseen, että on todistanut häiriökäyttäytymistä tai muuta epäilyttävää toimintaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden taholta. Niissä tapauksissa, joissa vastaajat yksilöivät huolenaiheensa yleistä muukalaispelkoa tarkemmalle tasolle, ongelmista mainitaan useimmiten rikolliset nuorisojoukot, seksuaalirikokset sekä yleinen häiriökäyttäytyminen. Useaa vastaajaa huolestuttaa ulkomaalaistaustaisten kokoontuminen julkisilla paikoilla ja poliisilta toivotaan näkyvämpää läsnäoloa. Vastauksissa heijastuu huoli eri kieli- ja kulttuuriryhmien välisistä suhteista, jota tuntee lähes 30 prosenttia turvallisuuskyselyyn vastanneista (Keskinen 2016a(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Kuten yllä, moni tähän kategoriaan kuuluva vastaus ei koske suoraan Helsingin tilannetta tai vastaajan kokemuksia turvallisuudesta vaan on pikemminkin kannanotto maahanmuuttoa tai monikulttuurisuutta vastaan. Toisaalta joukossa on myös maahanmuuttajien huonosta kohtelusta ja kasvaneesta rasismista huolestuneita vastauksia.
Itäeurooppalaistaustaisia maahanmuuttajia koskevissa kommenteissa nousee useimmiten esiin kerjääminen ja siihen liittyvät ilmiöt, joihin liittyviä kommentteja tuli 20 kappaletta, joka vastaa noin 0,5 prosentilta kaikista turvallisuuskyselyn vastaajista. Nämä vastaajat kokevat kerjäläiset häiriöksi ja moni vaatii kerjäämisen kieltämistä. Myös Iso Numero-lehden kauppaaminen nostetaan muutaman vastaajan toimesta esiin negatiivisena ilmiönä. Kerjäläisiä pidetään ennen kaikkea häiriötekijänä eikä kirjoituksista käy ilmi, koetaanko kerjäläiset varsinaiseksi turvallisuusuhaksi. Laajemmin kaupunkilaisten suhtautumisesta kertoo, että toisaalla turvallisuuskyselyssä yli puolet vastaajista pitää kadulla kerjääviä ihmisiä häiritsevinä tai erittäin häiritsevinä (Keskinen 2016b(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)).
Jaakko Ikonen työskentelee suunnittelijana Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla. Kirjoituksessa mainittuja Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia on analysoitu Helsingin yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelutyön yhteydessä.
Lähteet:
Keskinen, Vesa (2016a). Asuinalueilla koetaan huolta sosiaalisista ongelmista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkolehti Kvartti. http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/asuinalueilla-koetaan-huolta-sosiaal...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Keskinen, Vesa (2016b). Katukuvan ilmiöistä häiritsevimpänä koetaan ihmisten sekava käytös. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkolehti Kvartti. http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/katukuvan-ilmioista-hairitsevimpana-...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kääriäinen, Juha & Lehti, Martti & Danielsson, Petri & Aaltonen, Mikko & Kuitunen, Laura & Salmi, Venla (2016). Pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2015. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 14/2016. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164434/Katsauksia_14_Ri...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
* * * * * * * * *
Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Tutkimusraportti aiheesta valmistuu vuoden 2016 lopulla.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi
Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi