Poliisin palveluista korkealla sijalla on myös poliisipartioiden näkyvyys, jota yli 50 prosenttia kaupunkilaisista pitää erittäin tärkeänä palveluna. Poliisin partiointi voi tapahtua sekä jalan että eri kulkuneuvoista käsin. Vuoden 2015 kyselyssä haluttiin ensimmäisen kerran selvittää, miten tärkeänä pidetään poliisin jalkautumista kadulle. Sen osalta vastaava lukema on 44 prosenttia. Sitä pitävät tärkeänä etenkin iäkkäämmät vastaajat (Kuvio 2).
Muista kysytyistä poliisin palveluista lupahakemusten nopeaa käsittelyaikaa ja poliisin puhelinneuvontaa pidetään lähes yhtä tärkeinä. Helsingin poliisilaitos otti puhelinneuvontapalvelun käyttöön osana YLVÄS-hankkeen pilotointia huhtikuussa 2016 (Karhumäki, 2016). Tavoitteena on ollut, että asiakkaat tavoittaisivat poliisin aiempaa helpommin myös kiireettömissä asioissa. Tutkimus antaakin tukea uudistukselle, sillä yli 40 prosenttia kaupunkilaisista pitää puhelinneuvontaa erittäin tärkeänä palveluna. Kysytyistä asioista perää pitää poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa, joskin lähes joka kolmas kaupunkilainen pitää sitäkin erittäin tärkeänä palveluna.
Poliisin puhelinneuvontaa arvostavat etenkin nuoret
Vastaajan iästä riippumatta hälytyspartion nopea saapuminen nähdään ensiarvoisen tärkeäksi. Muiden poliisin palvelujen kohdalla eri-ikäisten arvostukset tulevat paremmin esiin. Nuoret pitävät vanhempia ikäryhmiä tärkeämpänä mahdollisuutta tehdä rikosilmoitus Internetin kautta (Kuvio 2). Ehkä hieman yllättäen nuoret vastaajat pitävät myös poliisin puhelinneuvontaa aavistuksen tärkeämpänä kuin vanhemmat vastaajat. Sosiaalisen median ajatellaan ehkä koskettavan enemmän nuorten arkielämää, mutta siitä huolimatta vanhemmat ikäryhmät arvostavat nuoria enemmän poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa. Vanhemmista ikäryhmistä tosin löytyi nuoria enemmän niitä vastaajia, jotka eivät osanneet ottaa kantaa asiaan. Kuvioon 2 on poimittu ne poliisin palvelut, joiden kohdalla ikäryhmien arviot poikkeavat eniten toisistaan.
Vieraskielisten ja suomen- ja ruotsinkielisten vastauksissa ei löydy suuria eroja. Myös vieraskieliset helsinkiläiset pitävät hälytyspartion nopeaa saapumista kaikkein tärkeimpänä poliisin palveluna. Vieraskielisten joukosta löytyy kantaväestöä enemmän niitä, jotka eivät osanneet arvioida kysyttyjen poliisin palvelujen tärkeyttä. Esimerkiksi noin joka viides vastaaja jätti vastaamatta sosiaalista mediaa koskevaan kysymykseen. Tämä kertonee siitä, että joko kyseinen poliisin toiminta tai lomakkeessa käytetty termi oli vastaajalle vieras. Turvallisuuskyselyyn oli mahdollista vastata suomen ja ruotsin lisäksi viroksi, venäjäksi ja englanniksi. Vieraskielisten joukossa oli runsaasti henkilöitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin edellä mainitut viisi vaihtoehtoa.
Poliisin näkeminen omalla asuinalueella vähentynyt hieman
Helsingin turvallisuuskyselyissä on perinteisesti kysytty myös poliisin partioinnin näkyvyydestä lähiympäristössä. Näkyvyyden on nähty vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten turvallisuuden tunteeseen ja ehkäisevän rikoksia ja häiriöitä. Kuten aiemmin ilmestyneessä artikkelissa on todettu, valtaosa kaupunkilaisista myös arvioi, että juuri poliisipartioinnin lisääminen parantaisi Helsingin turvallisuutta ja viihtyisyyttä (Laihinen 2016).
Vuonna 2015 helsinkiläisistä 41 prosenttia oli nähnyt poliisin partioivan omalla asuinalueellaan vähintään viikoittain (Kuvio 3). Verrattuna vuoteen 2012 poliisin näkyvyys asuinalueella näyttäisi vähentyneen hieman, sillä tuolloin vastaava lukema oli 46 prosenttia. Sama kehityssuunta on havaittu myös vuonna 2014 tehdyssä kansallisessa, koko maata koskevassa Poliisibarometrissa (Hannonen & Käyhkö 2015, 29). Barometrin kirjoittajien mukaan näyttäisi siltä, että poliisin partiointi olisi vähentynyt jonkin verran. Pohdinnassa lienee syytä ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että poliisin näkyvää partiointia on kohdennettu aiempaa enemmän sekä alueellisesti että ajallisesti.
Vuonna 2015 poliisin näkyvyys on ollut Helsingissä suurinta Keskisen suurpiirin alueella, ja siellä poliisin näkyvyys on myös pysynyt ennallaan (Kuvio 4). Seuraavina vertailussa tulevat Itäinen ja Koillinen suurpiiri, joissa näkyvyys on vähentynyt hieman vuodesta 2012.
Näyttäisi, että poliisin partioinnin näkyvyys on vähentynyt eniten Eteläisessä suurpiirissä. Oletettavasti kehitykseen on osaltaan vaikuttanut se, että vuoden 2012 keväällä poliisin toimintaa keskitettiin useammasta eri toimipisteestä Länsi-Pasilaan. Kevääseen 2012 asti kaksi toimipisteistä sijaitsi Eteläisen suurpiirin alueella. Harvimmin poliisin partiointia on nähty Östersundomin suurpiirissä, joka yhdyskuntarakenteeltaan poikkeaa muista tiiviimmin rakennetuista suurpiireistä.
Lähteet:
Hannonen, Raimo & Esa Käyhkö (2015). Poliisibarometri 2014. Sisäministeriön julkaisu 4:2015. http://www.intermin.fi/julkaisu/042015?docID=58278
Karhumäki, Leena (2016). Viestintäpäällikkö, Helsingin poliisilaitos. Suullinen tiedonanto 7.9.2016.
Laihinen, Eija (2016). Päihde- ja mielenterveyspalvelut koetaan merkittävinä kaupungin turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkolehti Kvartti. http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/paihde-ja-mielenterveyspalvelut-koet...
* * * * * * * * *
Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta. Tutkimusraportti aiheesta valmistuu vuoden 2016 lopulla.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi
Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi