Kaupungin väestökehityksessä on havaittu korona-aikana joitakin aiemmista vuosista poikkeavia kehityskulkuja. Samat ilmiöt toistuvat myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, joskin hieman eri voimakkuudella. Nuoret, jotka yleensä muodostavat merkittävän osan Helsinkiin muuttavasta väestöstä, ovat muuttaneet Helsinkiin tavallista vähemmän. Syynä saattaa olla etäopiskelun yleistyminen pandemiaoloissa. Kun lisäksi nuoria työllistävät elinkeinot ovat olleet vaikeuksissa, myöskään työpaikat eivät vedä nuoria Helsinkiin yhtä lailla kuin aiemmin.
Toisaalta Helsingin koko vuoden väestönkasvu on koronatilanteesta huolimatta vuonna 2020 luultavasti lähes edellisvuosien tasoa, jonkin verran alle 4 000 asukasta. Ulkomailta on muutettu Helsinkiin melko vilkkaasti tänäkin vuonna kansainvälisen liikkumisen rajoituksista huolimatta. Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönkasvu on ollut Helsingissä edellisvuotta korkeampaa. Ainoastaan muualta Suomesta Helsinkiin kohdistuva muuttoliike on ollut poikkeuksellisen hiljaista. Voidaan olettaa, että ilman koronaa Helsingin väestönkasvu olisi saattanut olla vuonna 2020 noin 6 000 asukkaan suuruinen. Viralliset tilastot julkistetaan alkukeväästä.
Tärkeänä väestönkasvun moottorina Helsingissä toimii kaupungin talous- ja työllisyyskehitys. Jos yritämme katsoa koronapandemian yli tuleviin vuosiin, kaupungin väestökehityksen suunta riippuu paljon siitä, miten eri elinkeinot – ja erityisesti keskeiset toimialat – pääsevät koronan jälkeen jaloilleen. Esimerkiksi matkailualalla tämä voi viedä aikansa. Jos talous alkaa vetää muualla Suomessa Helsinkiä nopeammin, vaikutukset voivat näkyä Helsingin väestönkasvun hidastumisena vielä parina seuraavana vuonna. On kuitenkin oletettavaa, että Helsingin kasvu on tulevaisuudessakin varsin vilkasta, kunhan koronapandemian välittömät vaikutukset laantuvat.