Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista. Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen taustoittaa kaupungin hiilineutraaliuden toimenpideohjelmaa ja ilmastotavoitteita. Kaupunkiekologian kysymyksiin paneudutaan puolestaan Helsingin yliopiston rehtorin Jari Niemelän haastattelussa, jossa muun muassa pohditaan tieteenalan mahdollisuuksia auttaa kestävää kaupunkikehitystä Helsingin kasvaessa.
Esille nostetaan myös kaupunkiluonnon ja -ympäristön merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnin lähteenä. Vesa Vihanninjoki tarkastelee artikkelissaan urbaanien paikkojen ja luontoympäristöjen estetiikkaa ja niiden yhteyttä asukkaiden kokemukselliseen hyvinvointiin. Simo Laakkonen ja Matti Hannikainen luovat katsauksen helsinkiläisen luonnonsuojelun historiaan, jonka varhaisiin vaiheisiin liittyy muun muassa laajojen kansanpuistojen perustaminen erityisesti 1900-luvun alkupuolella. Inkeri Vähä-Piikkiö kirjoittaa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista ja niiden torjumiseksi vaadittavasta tietopohjasta. Tietopohjan teemaa sivuaa myös Petteri Huuskan ja Enni Airaksisen katsaus energiankäyttöä koskevan tiedon hyödyntämiseen Helsingin ympäristötavoitteiden tukena.
Lehteen on koottu lisäksi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) -tutkimuskokonaisuuden (KatuMetro) puitteissa rahoitettujen tutkimushankkeiden tuloksia. KatuMetro-ohjelma on esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden sekä alueen korkeakoulujen kautta tehdystä laajasta tutkimusyhteistyöstä. Esiin nostetaan ympäristötieteellisiä hankkeita sekä niiden merkitystä ja hyödynnettävyyttä Helsingin kaupungille ja muille alueen kunnille.
* * * *
Tämä lehti on omistettu Markku Lankisen (1948–2018) muistolle. Erikoistutkija Markku Lankinen oli vuosikymmeniä polunraivaajana Helsingin kaupungin tutkimus- ja tilastotoimessa monien eri teemojen parissa. Hän muun muassa vastasi ensimmäisestä ympäristöasennekyselystä Helsingissä vuonna 1989, ja käsitteli sen jälkeen myös kolmen seuraavan ympäristöasenne- ja ympäristökäyttäytymistutkimuksen aineistot, vuosina 1994, 2000 ja 2005. Ympäristöasennetutkimukset jatkuvat edelleen ja uusimpia tuloksia esitellään tässäkin lehdessä.
Lankisen tutkimustyö rakensi pohjaa myös kaupungin sosiaaliselle kestävyydelle, sillä hän oli yksi ensimmäisistä segregaation eli alueellisen eriytymisen tutkijoista Helsingissä ja kehitti kaupungille muun muassa positiivisen diskriminaation laskentakaavan, jolla ohjataan rahaa huono-osaisessa asemassa oleville asuinalueille.
Timo Cantell toimii kaupunkitietopäällikkönä Helsingin kaupunginkansliassa.