Onko iällä väliä? Eri-ikäisten yksin asuvien alueellinen jakautuminen

Yksin asuvien ikärakenteessa on eroja Helsingin eri alueiden välillä. Alueellista jakautumista voi jonkin verran selittää peruspiirien asuntojen koolla, asumisen hinnalla, elämäntilanteella, palveluilla, kulkuyhteyksillä ja muilla ominaisuuksilla. Muuttujia on monia, ja sijoittumiseen vaikuttavat lisäksi kunkin henkilökohtaiset preferenssit.

Yleisellä tasolla tarkasteltuna Helsingin yksin asuminen keskittyy kerrostaloalueille. Pientalovoittoisilla alueilla ja harvaan asutuilla pientaloalueilla, kuten Östersundomissa ja Tuomarinkylässä, yksin asuminen on huomattavasti harvinaisempaa.

Hieman lähempi tarkastelu eri ikäryhmiä edustavien yksin asuvien jakautumisesta tehdään tässä neljällä eri ryhmällä. Ensimmäiseen ikäryhmään on yhdistetty kaikki alle 30-vuotiaat yksin asuvat. Tämän ryhmän katsotaan edustavan pääasiassa nuorempia yksin asuvia, kuten esimerkiksi opiskelijoita ja nuoria työssäkäyviä. Seuraavassa ryhmässä ovat mukana 30–44-vuotiaat yksin asuvat, jotka edustavat nuorempaa työntekijäpolvea. Vanhempaa työntekijäpolvea kuvaa 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmä, jonka jälkeinen yli 65-vuotiaiden ryhmä kuvaa eläkkeelle jäänyttä ja ikääntyneempää yksin asuvaa väestöä.

Nuori kantakaupunki

Erityisen nuorekkaina yksin asuvien paikkoina erottuvat Helsingin keskusta-alueen peruspiirit, kuten Alppiharju, Kallio, Ullanlinna ja Kampinmalmi. Näissä piireissä alle 30-vuotiaiden ryhmä on hyvin edustettuna (Kuvio 1).

Mitä luultavimmin tätä ilmiötä selittää asuntojen pieni koko (Alppiharjussa ja Kalliossa yli puolet asunnoista on yksiöitä), runsas vuokra-asuntojen osuus (muissa kuin Ullanlinnassa yli 45 %) ja elämäntilanne esimerkiksi opiskelijana (Haaga) tai työuraansa aloittelevana.

Hieman vanhemmat 30–44-vuotiaat majailevat alle 30-vuotiaiden kanssa samoilla edellä mainituilla alueilla, mutta kasvavissa määrin myös keskustan ulkopuolisissa peruspiireissä, kuten Vuosaaressa, Mellunmäessä ja Herttoniemessä (Kuvio 2). Vuosaaren merkittävä asuntotuotanto, Itä-Helsingin palvelut, metron avautuminen vuonna 1998 ja sataman käyttöönotto vuonna 2008 ovat epäilemättä tarjonneet alueen yksin asuvalle väestölle hyviä syitä jäädä tai hakeutua alueelle.

Yleisellä tasolla tarkasteltuna Helsingin yksin asuminen keskittyy kerrostaloalueille. Pientalovoittoisilla alueilla ja harvaan asutuilla pientaloalueilla, kuten Östersundomissa ja Tuomarinkylässä, yksin asuminen on huomattavasti harvinaisempaa.

Hieman lähempi tarkastelu eri ikäryhmiä edustavien yksin asuvien jakautumisesta tehdään tässä neljällä eri ryhmällä. Ensimmäiseen ikäryhmään on yhdistetty kaikki alle 30-vuotiaat yksin asuvat. Tämän ryhmän katsotaan edustavan pääasiassa nuorempia yksin asuvia, kuten esimerkiksi opiskelijoita ja nuoria työssäkäyviä. Seuraavassa ryhmässä ovat mukana 30–44-vuotiaat yksin asuvat, jotka edustavat nuorempaa työntekijäpolvea. Vanhempaa työntekijäpolvea kuvaa 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmä, jonka jälkeinen yli 65-vuotiaiden ryhmä kuvaa eläkkeelle jäänyttä ja ikääntyneempää yksin asuvaa väestöä.

Nuori kantakaupunki

Erityisen nuorekkaina yksin asuvien paikkoina erottuvat Helsingin keskusta-alueen peruspiirit, kuten Alppiharju, Kallio, Ullanlinna ja Kampinmalmi. Näissä piireissä alle 30-vuotiaiden ryhmä on hyvin edustettuna (Kuvio 1).

Mitä luultavimmin tätä ilmiötä selittää asuntojen pieni koko (Alppiharjussa ja Kalliossa yli puolet asunnoista on yksiöitä), runsas vuokra-asuntojen osuus (muissa kuin Ullanlinnassa yli 45 %) ja elämäntilanne esimerkiksi opiskelijana (Haaga) tai työuraansa aloittelevana.

Hieman vanhemmat 30–44-vuotiaat majailevat alle 30-vuotiaiden kanssa samoilla edellä mainituilla alueilla, mutta kasvavissa määrin myös keskustan ulkopuolisissa peruspiireissä, kuten Vuosaaressa, Mellunmäessä ja Herttoniemessä (Kuvio 2). Vuosaaren merkittävä asuntotuotanto, Itä-Helsingin palvelut, metron avautuminen vuonna 1998 ja sataman käyttöönotto vuonna 2008 ovat epäilemättä tarjonneet alueen yksin asuvalle väestölle hyviä syitä jäädä tai hakeutua alueelle.

 

(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvio 2. 30–44 -vuotiaiden yksin asuvien alueellinen jakautuminen Helsingissä.

Muu metroradan varsi kaupungin itäosissa on rakennuskannaltaan kerrostalovoittoista, mikä yhdessä metron tuomien hyvien kulkuyhteyksien myötä tarjoaa yksin asumiselle tärkeitä edellytyksiä. Myös halvempi asuminen ja halvemmat asuntojen hinnat esimerkiksi Itä-Helsingissä saattaa vedota yksin asuviin.

Keskimääräiset tulot 15 vuotta täyttäneillä ovat Mellunkylässä ja Vuosaaressa muutamia tuhansia euroja matalammat kuin Alppiharjussa ja Kalliossa, mikä voi vaikuttaa yksin asuvan asumismenojen sopivaan ylärajaan.  Avioerot tuonevat 30–44-vuotiaiden ryhmään jo vaikutusta, sillä vuonna 2013 eniten avioeroja kirjattiin Helsingissä juuri kyseiseen ikäryhmään kuuluville.

Ikä tekee yksin asuvan?

Vanhempaa työntekijäpolvea edustava 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmä on yhä voimakkaammin esillä kantakaupungin ulkopuolella. Yksin asuvien määrään suhteutettuna eniten 45–64-vuotiaita yksin asuvia on Itä-Pakilan, Östersundomin ja Tuomarinkylän peruspiireissä. Mellunkylä ja Vuosaari ovat kuitenkin ikäryhmän edustajien lukumäärän perusteella suurimmat peruspiirit (Kuvio 3).

 

(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvio 3.  45–64-vuotiaiden yksin asuvien alueellinen jakautuminen Helsingissä.

Eniten yli 65-vuotiaita yksin asuvia on Mellunkylässä, Haagassa ja Vuosaaressa. Yksin asuvien määrään suhteutettuna yksin asuvia yli 65-vuotiaita on eniten Länsi-Pakilan, Tuomarinkylän ja Itä-Pakilan peruspiireissä (Kuvio 4).

Vanhempien ikäryhmien yksin asumisen laajempaa esiintymistä kantakaupungin ulkopuolella selittänevät osittain perheellisten elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset, kuten avioerot, leskeksi jäämiset ja lasten muuttaminen pois kotoa. Esimerkiksi Vuosaaren peruspiirin kohdalla yksin asuvat ovat vuoden 1995 jälkeen muuttuneet keskimäärin yhä vanhemmiksi.

Ikääntyneempien yksin asuvien ja lapsiperheiden määrän suuruus sekä sopiva asuntokuntien keskikoko (Mellunmäessä ja Vuosaaressa noin 2 henkilöä asuntokuntaa kohden) ainakin tukevat oletusta perhesuhteissa tapahtuvista muutoksista, jossa kahden hengen asuntokunta jakautuu kahtia. Myös asuntojen suuremmat huoneluvut, sopivat palvelut ja Herttoniemen ja Vuosaaren kaltaisten työpaikkakeskittymien läheisyys voivat tarjota sekä vanhemmalle työntekijäpolvelle että eläkeiässä oleville sopivat olosuhteet yksin asumiselle.

 

(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvio 4. Yli 65-vuotiaiden yksin asuvien alueellinen jakautuminen Helsingissä.

Yksin asuminen kaipaa lisätarkastelua

Yksin asumisen ilmiöön päästään osittain käsiksi valmiiden tilasto- ja paikkatietoaineistojen avulla. Tilastoaineistojen pohjalta tehtyjen katsausten myötä olisi mielenkiintoista ottaa erityistarkasteluun joitakin kiinnostavia peruspiirejä ja syventyä enemmän niissä tapahtuneisiin muutoksiin yksin asumisessa: mitkä tekijät ovat muuttaneet yksin asuvien ikärakennetta, miten peruspiirin muiden ominaisuuksien kehittyminen on saattanut vaikuttaa yksin asumiseen ja minkälaisia arjen kokemuksia yksin asumiseen liittyy.

Yhdistämällä muun muassa ikä-, muutto- ja asumismuototietoja voitaisiin tutkia myös yksin asuvien ja yksin asumaan muuttavien muuttoliikettä. Pelkillä paikkatietomenetelmillä ja tilastoaineistoilla ei päästä käsiksi siihen, kuinka paljon painoarvoa esimerkiksi eri-ikäiset tai miehet ja naiset asettavat peruspiirin eri ominaisuuksille: arvostavatko nuoret enemmän sijaintia kuin asunnon kokoa ja painottaako vanhempi yksin asuva kenties enemmän palveluja. Onko yksin asuminen joillekin ihmisille enemmän valinta vai pakko?

Näiden ja muiden laadullisten näkökulmien tuominen alueelliseen tarkasteluun toisi tutkimukselle varmasti lisäarvoa. Näin laajan ihmisjoukon elämää kuvaavalle tiedolle olisi varmasti paikkansa myös päätöksenteossa.

Helsingin kaupungin tietokeskus työstää parhaillaan Yksin kaupungissa -hanketta, jonka nettisivulla tullaan julkaisemaan yksin asumiseen liittyviä kirjoituksia. Tavoitteena on vuoden 2015 aikana koostaa kirja yksin asumisesta, johon tuotetut tekstit kerätään.

Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus 2014. Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen mukaan 1.1.; Tilastokeskus 2014. Helsingin yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja iän mukaan 1.1.; Suomen virallinen tilasto (SVT): Siviilisäädyn muutokset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6413. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.12.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ssaaty/meta.html(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun); Helsingin kaupungin tietokeskus 2014. Helsinki alueittain 2013.

Faris Alsuhail on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija.