Vuoden 2013 nuorisobarometriin (Myllyniemi 2014, 21) vastanneista seitsemän prosenttia oli mukana poliittisessa toiminnassa. Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen (Keskinen & Nyholm 2012, 112) mukaan 11–18-vuotiaista nuorista viisi prosenttia toimi järjestöjen kautta ja poliittisiin nuorisojärjestöihin kuului vain kolme prosenttia nuorista. Nuoret osallistuvat ja vaikuttavat nyky- yhteiskuntaan kuitenkin monilla muilla tavoilla.
Tätä jotakin muuta selvitettiin vuoden 2015 nuorisobarometrin Helsinki-kysymyksissä. Kaksitoistakohtaisen kysymyskokonaisuuden uusina näkökulmina mainittakoon sosiaalinen media ja itse tai porukalla tekeminen. Kysytyistä asioista viisi olivat samoja kuin vuoden 2013 nuorisobarometrissa. Tulosten vertailtavuutta heikentää se, että Helsingissä toimintaa mitattiin vuoden ajanjaksolta, kun taas vuoden 2013 valtakunnallisessa tutkimuksessa aikarajausta ei ollut.
Ostopäätöksillä ekologisempien valintojen tekeminen on helsinkiläisnuorten yleisin käsitys omasta tavastaan vaikuttaa maailman menoon. Näin oli menetellyt 75 prosenttia nuorista. Vuoden 2013 nuorisobarometrissa ostopäätöksillä oli vaikuttanut 60 prosenttia vastaajista (Myllyniemi 2014, 27). Ostopäätöksellä vaikuttaminen on kysytyistä asioista luonteeltaan eniten yksilöllinen ratkaisu; muut ovat ehkä enemmän kollektiivista toimintaa.
Porukalla jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan ilmoitti vaikuttavansa lähes joka toinen helsinkiläisnuori. Verkkoyhteisössä vaikuttaneita oli hieman vähemmän, 41 prosenttia vastanneista.
Vapaaehtoistyötä helsinkiläisistä oli tehnyt noin joka kolmas. Tämä on selvästi pienempi osuus kuin vuoden 2013 valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa vapaaehtoistyötä oli tehnyt 43 prosenttia vastaajista. Ero saattaa johtua edellä mainitusta erosta kysymysten aikarajauksessa. Järjestöissä toimiminen on hieman vähäisempää kuin vapaaehtoistyö. Järjestöissä toimimiseen voi tulkita kuuluvan myös järjestöjen rahoittamisen.
Taiteen keinoin mainitsi vaikuttaneensa joka neljäs helsinkiläisnuori. Osuus on suuri verrattuna vuoden 2013 valtakunnalliseen kyselyyn, jossa vastaava osuus ilman vuoden aikarajausta oli 16 prosenttia. (Myllyniemi 2014, 27). Helsinkiin on keskittynyt monia taidealan oppilaitoksia mukaan lukien taidepainotteiset lukiot, joten potentiaalisia taiteen keinoin vaikuttajiakin on paljon.
Vastaajan ikä ja sukupuoli erottelivat vastaajia muutamassa väittämässä. Naisista 80 prosenttia oli harrastanut eettisesti ja/tai ympäristöystävällisesti valikoivaa ostamista, miehistä 67 prosenttia. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös vapaaehtoistyö on enemmän naisten kuin miesten toimintaa. Sen sijaan verkkoyhteisöissä miehet toimivat naisia yleisemmin.
Kysymys oppilaskunnissa vaikuttamisesta koskee lähinnä vain nuorinta 15–19-vuotiaiden ikäryhmää. Heistä joka viides (22 %) oli toiminut oppilaskunnassa. Ostopäätöksiin vaikuttaminen ja järjestöissä toimiminen lisääntyvät iän myötä.
Tulokset perustuvat valtakunnallisen Nuorisobarometri 2015:n Helsinki-osion tuhannen nuoren lisäotokseen. Puhelinhaastattelun kohteena olivat 15–29-vuotiaat. Aineisto kerättiin helmi–maaliskuussa 2015.
Vesa Keskinen on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija. Teksti on julkaistu Kvartti-lehdessä 2/2015 artikkelin "Koulu opettaa elämää varten" kainalojuttuna (ss. 18-21).
Lähteet:
Keskinen Vesa & Anna Sofia Nyholm (2012). Nuoret Helsingissä 2011. Vapaalla, kouluissa, vaikuttamassa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 2012:2.
Myllyniemi Sami (2014): Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuorisoasian neuvottelukunta. Nuorisotutkimusverkosto.