1.6.2022
Tämä matkailun kehitystä kuvaava blogiketju syntyi keväällä kahden päällekkäisen kriisin vaikutusten seurannan helpottamiseksi. Nämä kriisit olivat pitkään jatkunut koronapandemia ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Maaliskuun alussa ketjun toisessa päivityksessä todettiin, että sota tulee vaikuttamaan matkailuun montaa eri reittiä, ja että näitä vaikutuksia emme vielä tiedä. Samassa yhteydessä pohdittiin, että vaikka sota ja sen laajenemisen uhka ehkä vaikuttaisivat jossain määrin matkustushalukkuuteen, vaikutukset eivät välttämättä olisi kovin suuria. Toisaalta ennakoitiin myös, että mikäli kriisi ei merkittävästi pitkity, matkailukysyntä jatkaa palautumista.
Nyt kesäkuun alussa 2022 tilanne on se, ettei koronapandemiaan liittyviä rajoituksia juurikaan enää ole, eikä niitä merkittävässä määrin ole ihmisten mielissäkään. Pandemia ei tosin ole kadonnut minnekään, mutta tämä on kysymys, johon ei nyt tässä oteta kantaa.
Matkailukysyntään pandemia ei kuitenkaan näytä enää vaikuttavan. Pandemia vaikutti kysyntään lähinnä rajoitusten ja yleisten – pitkälti tiedotusvälineiden ja vertaisverkostojen kautta sisäistettyjen – toimintatapaoletusten kautta. Sairastumisen pelko tai muut vastaavat syyt olivat toki merkittäviä nekin, mutta rajoitusten höllennyttyä kysyntä alkoi välittömästi kasvaa, mikä kertoo suoraan eri kysyntää rajoittavien syiden keskinäisistä merkittävyyseroista.
Kuten pandemia, myöskään sota ei ole loppunut. Nyt tiedämme, että tämäkin kriisi on toden totta pitkittynyt, mutta tästä huolimatta kysyntä on jatkuvasti kasvanut. Matkailu on kriisinkestävää, kuten alan historiankirjoituksessa on moneen kertaan todettu.
Äkilliset muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat luonnollisesti liki välittömästi sekä kysyntään että tarjontaan, mutta vaikutukset ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi jokin terrori-isku tai levottomuudet vaikuttavat kysyntään jossain, mutta muualla taas meno jatkuu entisenlaisena. Paikallisillakin tapahtumilla on ollut tapana jäädä unholaan, kun aikaa on jonkin aikaa kulunut.
Kumpikaan näistä valtavista toimintaympäristöä muovaamista kriiseistä ei näytä isossa kuvassa keskeyttävän maailmanlaajuisen matkailun jatkuvaa kasvua. Pandemian alkuvaiheessa monet ennakoivat, ettei matkailu tule olemaan kriisin jälkeen entisensä. Osa piti tätä toivottavana skenaariona ilmastokriisin näkökulmasta – ikään kuin ulkoa syntyneenä yllättävänä ratkaisuna kestävyyskriisiin. Sisältä päin suurten muutosten aikaansaaminen on osoittautunut hankalaksi. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vastikään julkaistu ilmailuteollisuuden itselleen asettamien ilmastotavoitteiden toteutumista perkaava selvitys (pdf-julkaisu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)), jossa todetaan, että käytännössä mitään näistä tavoitteista ei ole 20 vuoden aikana saavutettu.
Myös vastakkaisia, suuria muutoksia epäileviä näkökulmia esitettiin. Itse tutkijana edustan tätä kriittistä ja kenties kyynistäkin näkökulmaa. Vaikka pandemian alussa olin yhtä tietämätön kuin kaikki muutkin siitä, mitä on tuleva, en uskonut matkailun kasvun kääntymiseen enkä siihen usko edelleenkään.
”Iso osa globaalista matkailusta on ajautunut lepotilaan, toki vain herätäkseen sieltä hyvinkin pian. Tietenkin jos kriisi pitenee, tarjonta sopeutuu väistämättä pudonneeseen kysyntään, ja uusi nousu voi jäädä aiempaa nousu-uraa alhaisemmalle tasolle. ” (Pekka Mustonen, Kvartti-blogi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 9.3.2020).
Vain muutos on pysyvää. Kuka tietää, jos olemmekin siirtymässä ketjun otsikossa kuvatusta muutosten keväästä muutosten kesään. Monilla mittareilla mitattuna olemme nyt kuitenkin sellaisessa maailmassa, missä kysyntä ja tarjonta heijastelevat koronapandemiaa edeltänyttä todellisuutta – siitäkin huolimatta, että virus ei ole maailmasta kadonnut ja että Euroopassa soditaan.
Pohdin mielessäni tätä ketjua aloittaessani, että jatkan tiivistä seurantaa siihen asti, kunnes kriisien selvät vaikutukset matkailukysyntään alkavat hämärtyä. Tämä rajapyykki on nyt käsillä, ja toukokuun osalta Helsingin matkailu on saavuttamassa vuoden 2019 vastaavan kuukauden lukuja monilla mittareilla.. Vaikka esimerkiksi lentoliikenteen matkustajamäärät ovat vielä selvästi pandemiaa edeltävää tasoa alempia, kotimainen kysyntä on ennätyksellisen suurta ja tämä näkyy kokonaiskysynnässä. Ulkomainen kysyntä on vahvasti yhteydessä tarjontaan, joten kun tarjonta palautuu ja osittain suuntautuu uusille alueille, myös ulkomainen kysyntä lisääntyy.
• Toukokuussa 2022 majoitusliikkeiden käyttöaste oli Helsingissä hieman yli 62 prosenttia. Helsinkiin on tullut paljon uutta majoituskapasiteettia, mikä näkyy käyttöasteissa. Vuoden 2019 toukokuun kapasiteetilla käyttöaste nyt 2022 olisi ollut noin 77 prosenttia, mikä on lähes täsmälleen sama kuin vuonna 2019.
• Toukokuussa 2022 majoitusmyynti ja myytyjen huoneiden määrä oli lähes samalla tasolla kun vuoden 2019 toukokuussa. Huhtikuussa Helsingissä rekisteröitiin kotimaisten matkailijoiden yöpymisten kaikkien aikojen ennätys.
• Toukokuussa 2022 yöpymisten määrä tulee olemaan Helsingissä noin 380 000. Kaikkien aikojen ennätys rekisteröitiin vuonna 2019 jolloin yöpymisiä rekisteröitiin 380 350. Voi siis olla, että yöpymisillä mitattuna juuri päättynyt toukokuu on kaikkien aikojen vilkkain. Lähelle tätä joka tapauksessa päästään.
Vaikka tämä blogiketju päättyy, matkailun seuranta jatkuu, mutta hieman harvemmin – noin kuukausittain. Kunkin kuukauden loppupuolella tiedämme edellisen kuukauden majoitustilaston ennakkotiedot. Samaan aikaan kulloinkin kuluva kuukausi on jo pitkällä, joten valistuneiden arvauksien esittäminen on suhteellisen varmalla pohjalla.
Lyhyempiä ajankohtaisia raportteja julkaistaan edelleen esimerkiksi Twitterissä (@PekkaMustonen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)), joten matkailun kehityssuunnista kiinnostuneiden kannattanee ottaa tili seurantaan. Palautetta ja kommentteja saa edelleen lähettää. Toivon tietenkin, että nämä raportit koetaan hyödyllisinä, joten luonnollisesti raportoin mielelläni jatkossa erityisesti lukijoita kiinnostavista asioista.
11.5.2022
Matkailun kysyntä kasvaa. Tässä sinänsä ei ole nyt enää mitään uutta. Samaa tarinaa on nyt esitetty jo useita kertoja kevään ajan – vuosikymmenten perspektiivistä puhumattakaan. Kasvu otetaan luonnollisesti matkailuelinkeinon keskuudessa hymyillen vastaan, varsinkin kun se näyttää tärkeän kesäsesongin kynnyksellä kiihtyvän.
Etäisyyttä vuoden 2019 lukuihin on vielä jonkin verran, mutta sen pituus riippuu tarkasteltavasta mittarista. Tällä hetkellä majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat viikkotason tarkasteluissa nousseet Helsingissä jo 60 prosentin tuntumaan ja kuukausitasolla lähelle 50 prosenttia. Toukokuussa kokonaisuutenaan noustaneen noin 60 prosentin tasolle ja hetkittäin tietenkin paljon korkeammallekin. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna (7.–8.5.) keskimääräiset käyttöasteet olivat jo lähes 80 prosentissa, mikä tarkoittaa, että osassa hotelleista ei ollut enää tilaa.
Käyttöasteet ovat Helsingissä hieman laahanneet muihin Pohjoismaiden pääkaupunkeihin verrattuna. Kevään aikana Helsingin keskimääräiset käyttöasteet ovat jatkuvasti olleet 10–20 prosenttiyksikköä alhaisempia kuin näissä muissa kaupungeissa. Syitä on tässäkin blogiseurannassa käsitelty, mutta osittain on kyseessä matemaattinen harha, vaikka tietenkin käyttöaste aina kertoo todellisesta tilanteesta omasta näkökulmastaan. Käyttöasteen näennäiset matalat tasot kertovat jossain määrin kysynnästä tai oikeastaan sen puuttumisesta, mutta ne kertovat isossa kuvassa myös kapasiteetista. Tämä on tietenkin itsestään selvä asia, koska kapasiteetti on osa käyttöasteen laskukaavaa. Jos kysyntä pysyy samalla tasolla, mutta kapasiteetti kasvaa, käyttöaste laskee. On siis mahdollista, että aiempia aikoja korkeampi kysynnän taso ei näy korkeampina käyttöasteina, jos samaan aikaan kapasiteetti on kasvanut enemmän.
Oheisessa kuviossa nähdään millä tasolla Helsingissä kuukausitasolla oltaisiin huonekäyttöasteissa, mikäli kapasiteetti ei olisi kasvanut vaan olisi jäänyt vuoden 2019 kokoluokkaan. Esimerkiksi huhtikuun käyttöaste olisi yli 10 prosenttiyksikköä suurempi aiemmalla matalammalla kapasiteetilla. Ero muihin kaupunkeihin ei olisikaan enää niin suuri, joskin toki kapasiteetissa on tapahtunut muutoksia muuallakin. Helsingissä kapasiteetti on kuitenkin suhteellisesti kasvanut eniten, mutta selvästi myös esimerkiksi Kööpenhaminassa. Kööpenhaminassa keskimääräinen käyttöaste oli huhtikuussa 65 prosentin paikkeilla; vuoden 2019 kapasiteetilla sieltä kolkuteltaisiin jo 80 prosenttia.
Käyttöasteen rinnalle voisi hyvin ottaa majoitusmyynnin tai vaikkapa myytyjen huoneiden määrät. Nämä kertovat käyttöastetta suoremmin matkailijamääristä ainakin majoitusliikkeissä yöpyvien osalta. Näillä molemmilla mittareilla – kehityshän kulkee samaa käyrää pitkin, mikäli hinnat eivät muutu – Helsingissä ollaan alle 10 prosentin päässä vuoden 2019 luvuista. Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Reykjavikissa ja erityisesti Oslossa vuoden 2019 luvut on jo selkeästi ylitetty.
Matemaattisista harhoista huolimatta ja erilaisilla mittareilla mitattuna matkailu on muualla kääntynyt hieman Helsinkiä nopeampaan kasvuun. Kasvuvauhti on silti ollut nopeampaa kuin käyttöasteista voisi päätellä. Kasvua jarruttavista, aiemmissa päivityksissä käsitellyistä (esimerkiksi toimintaympäristön muutoksiin liittyvistä) ilmiöistä huolimatta nyt ollaan jo hyvin lähellä entistä aikaa. Entisillä markkinanäkymillä Helsingissä olisi nyt tungosta.
Kehityksen suunta Suomessa ja globaalistikin vahvistaa edelleen havaintoa siitä, että Ukrainassa käytävällä sodalla ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta matkailukysyntään. Mainittakoon kuitenkin, että sotaan liittyvien ilmeisten syiden lisäksi aiemmin Suomen matkailun näkökulmasta tärkeiden venäläisten matkailu Suomeen on osittain jäissä maahantulosäännösten takia. Venäjällä on käytetty koronarokotuksia, joita ei EU:n matkustussäännöissä tällä hetkellä hyväksytä. Mikäli tässä säännössä tapahtuu muutoksia, venäläisten matkailun voidaan olettaa lisääntyvän sodan ja Venäjän sisäisten rajoitteiden puitteissa.
Lentoliikenteen matkustajamäärät jatkavat tasaista kasvuaan. Vuoden alkupuolella Helsinki-Vantaan matkustajamäärät olivat noin 60 prosenttia alempia kuin vuonna 2019; nyt huhtikuussa ero oli enää 47 prosenttia. Finnair on avannut verkostoonsa uusia kohteita ja avaa jatkossakin. Tulevana kesänä Finnair lentää yli 300 lentoa päivässä, mikä ei ole enää kovin kaukana pandemiaa edeltävistä ajoista. Painopiste on osittain vaihtunut Aasiasta Yhdysvaltoihin, minne Finnair lentää useisiin kohteisiin, New Yorkiin päivittäin myös Tukholmasta. Tämä kertoo niin ikään omalta osaltaan sekä koronapandemian vaikutuksen hälvenemisestä että Ukrainassa käytävän sodan vähäisestä vaikutuksesta matkailuun. Matkailu jatkaa kasvamistaan, eikä muutoksia ole näköpiirissä. Kriisit muuttavat ja tulevat muuttamaan kuvaa väliaikaisesti, mutta isossa kuvassa kehitys jatkuu entisellään.
28.4.2022
Matkustushalukkuus on Euroopassa korkeammalla tasolla nyt kuin melkein kahteen vuoteen. Tämä käy ilmi matkailuviranomaisten eurooppalaisen kattojärjestön ETC:n vastikään julkaisemasta raportista (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jonka mukaan ihmisten toiveissa on matkustaa matkailun historiaa peilaten hyvin tuttuihin maihin. Raportti perustuu kyselyihin. Espanja, Italia, Ranska ja Kreikka ovat toivelistojen kärjessä. Näin lienee myös Suomessa, joskin meillä kysyntää kohdistuu myös lähimaihin, erityisesti kesän kynnyksellä Ruotsiin ja Viroon.
Tämä ETC:n havainto kysynnän kohdistumisesta heijastunee kesällä myös todelliseen toteutuvaan kysyntään, joten tästä näkökulmasta matkailun iso kuva ei ole muuttunut mihinkään. Pandemian tässä vaiheessa on pikimminkin ymmärrettävää, että tällainen matkailun perinteinen kattaus kiinnostaa, vaikkakin tämä todellisuus on tietenkin ristiriidassa ilmastokriisin näkökulmasta toivotun matkailurakenteiden muuttumisen ja vähenemisen kanssa. Tällaista käännöstä ei ole näköpiirissä, vaikka polttoaineiden nousevat hinnat tekisivätkin matkailusta kenties kalliimpaa. Ukrainassa käytävä sotakaan ei näytä ainakaan tällä hetkellä sotkevan merkittävästi Euroopassa alkavaa matkailusesonkia, jota varmasti matkailijoiden lisäksi erityisesti elinkeino odottaa kovasti.
Matkailun kysyntä näyttää tällä hetkellä kasvavan kaikkialla, missä matkustaminen vain on mahdollista. Osa tästä kasvavasta kysynnästä valuu myös Helsinkiin. Kysynnän selvää kasvua olemmekin todistaneet kevään aikana erilaisia aineistoja tarkastelemalla, ja näkyyhän tämä kasvu katukuvassakin.
Tämän yleiskuvan lisäksi tässä blogipäivityksessä ollaan nyt erityisen ajankohtaisten asioiden äärellä. Tänään on julkaistu majoitustilaston ennakkotiedot maaliskuulta ja mukana on joitain yllätyksiäkin.
Erilaisten aineistojen, tekoälyjen ja muiden uusien tiedolla johtamista helpottamaan kehitettävien rakennelmien ristitulessa aina vajaan kuukauden viiveellä ilmestyvä majoitustilasto pitää pintansa. Olen aiemminkin useampaan kertaan todennut, että majoitustilastot ovat kaikesta sinänsä erinomaisesta aineistojen saralla tapahtuneesta kehityksestä huolimatta edelleen kenties paras matkailun volyymien ja rakenteiden mittari. Vaikka majoitustilasto kattaa vain osan matkailun kokonaisuudesta – sehän kuvaa vain rekisteröityjä majoitusliikkeitä – se on silti tällä hetkellä ainoa aineisto, joka kertoo kansainvälisesti vertailukelpoisesti eri lähtömaista tulevan kysynnän rakenteista. (Lisää aiheesta ja tilaston haasteista majoitusliikkeiden käyttöasteita perkaavassa artikkelissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)).
Isossa kuvassa Helsingin matkailutilaston anti tarjoaa odotettua jatkumoa edellisille kuukausille. Yöpymisten määrä jatkaa kasvuaan edellisiin kuukausiin nähden, mikä ei ole mikään yllätys. Tämä on ollut nähtävissä jo käyttöasteiden kehityksessä. Maaliskuun huonekäyttöaste on ollut tiedossa jo kohta kuukauden, ja kasvua helmikuusta oli selvästi.
Edellisessä päivityksessä ennustin käyttöasteen nousevan nyt huhtikuussa jo yli 50 prosentin. Pääsiäisen ympärillä oli kuitenkin hieman hiljaisempaa, joten aivan tuohon ennustettuun käyttöasteeseen ei huhtikuussa päästä. Maaliskuun 39 prosenttia tullaan kuitenkin huhtikuussa ylittämään melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Maaliskuun yöpymismäärä laahaa vielä odotetusti vuotta 2019 alempana. Tämä kuukausittainen yöpymismäärä on nyt noin 29 prosenttia kolmen vuoden takaista alempana, ja ulkomaisissa yöpymissä ero on selvästi kotimaisia yöpymisiä suurempi. Ulkomainen kysyntä kasvaa siis varsin verkkaisesti. Venäjältä ja Aasiasta tulevaa matkailua sekä työmatkailua ei helposti korvata, ja epätodennäköiseltä kyllä tuntuu, että Helsingissä ihan vähään aikaan ulkomaisissa yöpymisissä päästäisiin pandemiaa edeltäviin määriin.
Maaliskuussa Yhdysvallat ohitti yöpymisissä Saksan ja nousi Helsingin matkailussa lähtömaiden kärkeen. Ruotsi, Iso-Britannia, Ranska ja Espanja olivat listalla seuraavina. Tässä yhteydessä tulee se yllätys eli Venäjän nousu pitkästä aikaa kymmenen kärkeen. Venäläisten yöpymisten määrä Helsingissä oli maaliskuussa noin 3 600, mikä on yli puolet venäläisten yöpymistä koko Suomessa.
Selityskin lopulta löytyy aika helposti, mikä ehkä vesittää havainnon yllätyksellisyyttä. Junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä oli käynnissä joulukuusta maaliskuulle, ja maaliskuussa rajanylitykset Vainikkalan raja-asemalla nelinkertaistuivat helmikuusta. Arvatenkin tämän matkustusmahdollisuuden tiedettiin poistuvan, mikä näkyy näissä luvuissa ja samalla yöpymisissä.
Ne, jotka ovat pystyneet, ovat matkustaneet Suomeen kenties tapaamaan sukulaisiaan – ja onhan monilla venäläisillä myös kiinteistöjä Suomessa, joten tänne on saatettu jäädä pidemmäksikin aikaa, mikä tietenkään ei majoitustilastosta todennu. Niin ikään joukossa on luultavasti ollut myös ihmisiä, jotka ovat matkustaneet Venäjältä Suomeen jatkaakseen jonnekin muualle. Molemmista edellisistä ilmiöistä antaa viitteitä oheinen kuvio. Venäjän kansalaisten rajanylityksiä Suomeen päin oli maaliskuussa yli kaksi kertaa enemmän kuin toiseen suuntaan. Huhtikuussa venäläiset yöpymiset tulevat joka tapauksessa putoamaan murto-osaan maaliskuuhun verrattuna, joten tämä tilastoyllätys jäänee yksittäistapaukseksi.
12.4.2022
Matkailukysyntä kasvaa edelleen tasaista tahtia Helsingissä. Majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat kasvaneet viikkotason tarkasteluissa jo 50 prosentin tuntumaan, mutta luonnollisesti vaihtelua on paljon. Keskiarvon jatkuva ja varsin tasainen kasvu kuitenkin kertoo yleisestä kysynnän lisääntymisestä, mitä valuu myös suosituimpien hotellien ulkopuolelle. Viikonloppuöinä on parhaimmillaan päästy jo lähelle 70 prosentin keskiarvoa, mikä tarkoittanee sitä, että osassa hotelleista on ollut jo melko täyttä.
Nykyisellä kasvutahdilla Helsingin majoitusliikkeiden käyttöaste nousee huhtikuun osalta selvästi yli 50 prosentin. Pääsiäinen tulee olemaan mielenkiintoinen ajanjakso. Monilla on silloin muutama päivä vapaata ja matkailun kysynnän ollessa muutenkin kasvussa, voi olla, että niin Helsingissä kuin verrokkikaupungeissakin havaitaan pieni hyppy ylöspäin. Toki pääsiäinen tarjoaa vapaillaan otollisen ajankohdan matkustaa Suomesta ulkomaille, mikä näkynee tuonnempana huhtikuun lentoliikennetilastoissa.
Helsinkiin kohdistuva matkailukysyntä on edelleen jonkin verran muista Pohjoismaiden verrokkikaupungeista jäljessä, mutta toisaalta kasvuvauhti on tasaisempaa kuin esimerkiksi Reykjavikissa tai Oslossa, joissa molemmissa varsin reipas kasvu on viime viikkoina hidastunut. Etenevä huhtikuu kertoo, pysyvätkö nämä kaupungit Tukholma, Kööpenhamina ja Tallinna mukaan luettuina samassa nipussa, vai lähteekö kysyntä jossain uuteen nousuun. Toki on mahdollista, että Helsinki ottaa muita kaupunkeja takamatkalta kiinni, mutta hieman epätodennäköiseltä tämä vaikuttaa.
Erilaisilla kriiseillä on aina vaikutuksia matkailukysyntään, mutta usein matkailussa kuluttajien muisti on ollut verrattain lyhyt. Toki maailmalla tapahtuneet aiemmat kriisit ovat olleet useita kertaluokkia pienempiä kuin nämä nykyiset: koronakriisi ja sota Ukrainassa. Jos sotatilanne jatkuu pitkään mutta merkittäviä muutoksia huonompaankaan suuntaan ei tapahdu, voidaan olettaa, että kriisin vaikutukset yleiseen matkailukysyntään vähenevät. Koronan vaikutukset yleiseen kysyntään ovat olleet jo tovin vähenemässä. Toki molemmat kriisit, sota varsinkin, saattavat ohjata kulutusvalintoja luonnollisesti uusiin suuntiin niin alueellisesti kuin muutenkin.
Rakenteelliset, esimerkiksi lentoreitteihin liittyvät syyt, tietenkin pysyvät ennallaan toistaiseksi. Tarkempaa aikamäärettä ei tiedä kukaan. Helsinki on kriisin takia joka tapauksessa menettänyt ainakin väliaikaisesti strategisen asemansa Euroopan ja Aasian välissä. Aasiaan toki lennetään edelleen, mutta koska Venäjän ilmatilaa ei käytetä, matkojen etäisyydet ja samalla matka-ajat ovat Helsingistä lähtevillä lennoilla kasvaneet huomattavasti – useilla tuhansilla kilometreillä ja useilla tunneilla esimerkiksi Singaporeen, Thaimaahan, Japaniin ja Kiinaan suuntautuvilla lennoilla. Eurocontrolin tekemän selvityksen mukaan lentomatkat Amsterdamista tai Frankfurtista Kiinaan eivät ole juuri ollenkaan pidentyneet, joten Aasiaan suuntautuva liikenne tapahtunee enenevässä määrin muiden kuin Pohjoismaiden lentokenttien kautta.
Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat pandemian aikana palautuneet hitaammin kuin lentojen määrät. Tämä on todettu tässäkin seurannassa useita kertoja. Nyt tilanne kuitenkin näyttää kääntyneen. Tällä hetkellä lentomatkustajien määrät lisääntyvät lentojen määriä nopeammin. Tämä viittaa täydempiin koneisiin, ja tähän kysyntään tietenkin tarjonta sopeutuu. Lentojen määrät olivat Helsinki-Vantaalla maaliskuussa enää 46 prosenttia alempana kuin maaliskuussa 2019, ennen koronapandemiaa.
Mainittakoon kuitenkin, että maaliskuussa 2022 lentomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla oli suurempi kuin maaliskuussa 2020, jolloin korona jo osan kuukautta vaikutti tilanteeseen. Niin ikään nyt maaliskuussa lentomatkustajia Helsinki-Vantaalla oli enemmän kuin kertaakaan pandemian alun jälkeen, jopa enemmän kuin viime joulukuussa. Lentojen määrien palautumisvertailussa Helsinki-Vantaa onkin noussut talven ja alkavan kevään aikana Tukholman ohi. Tukholmassa ero vuoteen 2019 oli maaliskuussa 53 prosenttia. Oslo ja Tallinna olivat maaliskuussa lähimpänä vuoden 2019 tilannetta.
6.4.2022
Matkailukysyntä kasvaa edelleen tasaista tahtia Helsingissä, ihan kaikilla mittareilla mitattuna. Helmikuun osalta matkailijoiden yöpymiset kasvoivat hurjasti viime vuoteen nähden, mikä toki on ymmärrettävää, kun huomioidaan viime vuoden vastaavan ajankohdan hyvin matala kysyntä. Kaksi vuotta sitten helmikuussa korona oli vielä tulevaisuutta ja matkaa sen ajankohdan lukuihin on vielä paljon.
Rekisteröityjä yöpymisiä oli helmikuussa 2022 noin 60 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Eniten yöpymisiä rekisteröitiin helmikuussa Saksasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Britanniasta tulleille matkailijoille. Ranskalaisten yöpymismäärät ovat jo hyvin lähellä vuoden 2020 helmikuun lukuja. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli helmikuussa 24,9 prosenttia ja maaliskuussa selvästi korkeampi, 39,4 prosenttia.
Myös muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa kysyntä kasvaa, joskin pientä hidastumista on paikoin nähtävissä. Kuukausitarkasteluissa Reykjavik on käyttöasteilla mitattuna kärjessä ja muut kaupungit tulevat hieman perässä. Helsinki on käyttöasteissa muita alemmalla tasolla edelleen.
Viikkotason tarkasteluissa näyttää siltä, että palautumisen vauhti on juuri nyt nopeinta Kööpenhaminassa ja Tallinnassa. On oletettavaa, että ainakin Kööpenhamina ohittaa Reykjavikin käyttöasteissa jo huhtikuun aikana. Tallinnassa kasvu myös jatkunee, mitä tietenkin edesauttaa suomalainen kysyntä. Laivat ainakin viikonloppuisin ovat varsin täysiä ja Viron-matkailu muistuttaa jo paljon aikoja ennen koronakriisiä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Helsinkiin kohdistuva matkailukysyntä on jäämässä jonkin verran muista pohjoismaisista verrokkikaupungeista jälkeen. Toki tilanne oli samankaltainen viime kesänä ja syksyllä, joten tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Nyt tietenkin toimintaympäristö on jälleen muuttunut, ja tämän lisäksi koronapandemia jatkuu edelleen ja vaikuttaa omalta osaltaan matkailuun. Käynnissä on siis yhtä aikaa kaksi suurta kriisiä, jotka vaikuttavat sekä tarjontaan että kysyntään osittain samoin mekanismein ja osittain erilaisia reittejä.
Tilastoista havaittavan todellisuuden taustalla piilevistä lainalaisuuksista on tällä hetkellä haasteellista saada tietoa, mutta keskusteluja matkustushalukkuuden vähenemisestä Helsinkiin on viime aikoina noussut pinnalle enenevissä määrin. Luonnollisesti työmatkailun koronastakin johtuva väheneminen sekä Venäjän ja Aasian tilanne näkyvät luvuissa, mutta yhtä lailla työmatkailun paluuta saattaa jarruttaa arkuus matkustaa Helsinkiin tai Suomeen. Koska Pohjolaan suuntautuvaa matkailukysyntää maailmalla selvästi edelleen ja jälleen on, se saattaa nyt Helsingin sijaan suuntautua Pohjoismaiden muihin kaupunkeihin.
Suuria tapahtumia on jonkin verran peruttu ja näitä uutisia saamme lukea koko ajan. Viimeisimpänä 5.4.2022 uutisoitiin taitoluistelun EM-kilpailujen siirtämisestä Helsingistä Espooseen. Riskejä tuleville perumisille on paljon ja vaikutukset ovat kauaskantoisia. Tämä koskee niin yksittäisiä tapahtumia kuin kongressejakin. Yksi ilmeinen syy on Helsingin Pasilassa sijaitsevan jäähallin, entisen Hartwall-areenan, ainakin väliaikainen poistuminen markkinoilta. Niin ikään Pietarin poistuminen reitiltä saattaa vähentää esiintyjien kiinnostusta suunnata kiertueet Helsinkiin. Toki syitä voi olla muitakin, ja ne saattavat liittyä samoihin asioihin kuin matkailukysynnän hidastuminen.
Lentoliikenteen kasvu on hidastunut. Maaliskuun lentoliikenteen matkustajamäärät Helsinki-Vantaalla tiedetään ensi viikolla, joten tuolloin saadaan osviittaa siitä, jatkuuko hidastuminen edelleen. Näihin näkymiin palataan tarkemmin seuraavassa blogissa.
22.3.2022
Matkailukysynnän kasvu on Helsingissä hidastunut viime viikkoina. Riiassa ja Vilnassa tilanne on samanlainen, mutta muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa sekä Tallinnassa kasvu jatkuu selkeämpänä. Tammikuussa suomalaiset olivat Tallinnan matkailussa ylivoimaisesti merkittävin ulkomaalaisryhmä. Tallinnassa, kuten Helsingissäkin, ollaan vielä todella kaukana pandemiaa edeltävien aikojen yöpymismääristä.
Tallinnan lisäksi erityisesti Oslossa ja Tukholmassa on menty reippaasti ylöspäin, ja majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat siellä jo lähellä Reykjavikia, joka on parin kuukauden ajan edennyt matkailun palautumisessa omassa sarjassaan. Kun Helsingissä viikkotason käyttöasteet ovat alle 40 prosenttia, Oslo ja Tukholma lähestyvät 70 prosenttia ja Reykjavikissa tämä raja on joinakin viikkoina jo ylitetty.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Helsinkiin kohdistuva matkailukysyntä on jäämässä jälleen kerran muista jälkeen. Tilastoista havaittavan todellisuuden taustalla piilevistä lainalaisuuksista on tällä hetkellä haasteellista saada tietoa, mutta keskusteluja matkustushalukkuuden vähenemisestä Helsinkiin on viime aikoina noussut pinnalle enenevissä määrin. Luonnollisesti työmatkailun väheneminen koronapandemiankin takia, sekä Venäjän ja Aasian tilanne, näkyvät luvuissa. Yhtä lailla tietynlainen vallitsevasta maailmantilanteesta johtuva arkuus matkustaa Helsinkiin tai Suomeen saattaa heijastua vapaa-ajanmatkailun lisäksi myös työmatkailuun. Koska Pohjolaan suuntautuvaa matkailukysyntää maailmalla selvästi edelleen – ja jälleen – on, se saattaa nyt Helsingin sijaan suuntautua Pohjoismaiden muihin kaupunkeihin.
Suuria tapahtumia on jonkin verran peruttu. Yksi ilmeinen syy on Helsingin Pasilassa sijaitsevan jäähallin, entisen Hartwall Areenan, poistuminen markkinoilta ainakin väliaikaisesti. Helsingistä ei tahdo löytyä vastaavaa tilaa esimerkiksi suurille konserteille kesäkauden ulkopuolella. Niin ikään Pietarin poistuminen reitiltä saattaa vähentää kiinnostusta suunnata kiertueet Helsinkiin. Toki syitä voi olla muitakin, ja ne saattavat liittyä samoihin asioihin kuin matkailukysynnän hidastuminen.
Lentoliikenteen kasvu näyttäisi olevan myös hidastumassa. Lentojen määrä Helsinki-Vantaalla oli helmikuussa 43 prosenttia alempi kuin kaksi vuotta sitten. Tammikuussa oltiin jo 38 prosentin päässä kahden vuoden takaisesta hetkestä. Lentomatkustajien määrä oli helmikuussa 59 prosenttia alempi kuin helmikuussa 2020, eli kuten on tullut todettua, lentojen määrä on lähempänä pandemiaa edeltänyttä aikaa kuin lentokoneilla matkustavien ihmisten määrä.
Tilanne lentojen määrän osalta on muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa samanlainen kuin Helsinki-Vantaalla. Tukholmassa ollaan 48 prosenttia jäljessä kahden vuoden takaisesta tilanteesta ja Kööpenhaminassa ja Oslossakin yli 40 prosenttia jäljessä.
18.3.2022
Sota Ukrainassa on muuttanut matkailun toimintaympäristöä, kuten hyvin tiedämme. Vaikka yleisesti matkailijoiden muisti on suhteellisen lyhyt, tämä kriisi on laajuudessaan omassa luokassaan. Tässä tilanteessa voi siis olla, että halukkuus matkustaa joihinkin paikkoihin vähenee. Helsinki (ja Suomi) voi olla juuri tällainen kohde, ja sota näkyy kenties esimerkiksi amerikkalaisen kysynnän vähenemisenä.
Kiihtyvällä inflaatiolla voi olla vaikutuksia matkailukysyntään. Kansainvälinen matkailu saattaa suuntautua entistä enemmän edullisiin tai edullisina pidettyihin kohteisiin, ja tällä voi olla vaikutuksia myös Suomen sisäiseen matkailuun. Myös ulkomaille suuntautuva kysyntä saattaa lisääntyä. Lisäksi vaikutukset muuhun vapaa-ajan kulutukseen ovat todennäköisiä.
Matkailun kysyntä on ollut kuitenkin viime viikot nousussa Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Helsingissä kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin muualla. Vaikka nyt ilmassa on paljon epävarmuuksia, on oletettavaa, että kasvu kaikkialla – Helsingissäkin – jatkuu. Matkailualalla tehtävät investoinnit tietenkin puhuttavat, mutta esimerkiksi hotelli-investointeja tehdään pitkän aikavälin odotuksiin peilaten.
Helsinki eroaa venäläisten kysynnän näkökulmasta muista Pohjoismaiden pääkaupungeista. Venäläisten osuudet kansainvälisistä matkailijoista olivat Helsingissä ennen pandemiaa selvästi suurempia kuin muualla. Suomessa taas Imatran ja Lappeenrannan seudut kärsivät todennäköisesti suhteellisesti eniten venäläisen kysynnän puuttumisesta. Tässä on kuitenkin tärkeää erottaa absoluuttiset ja suhteelliset määrät. Jos mietitään esimerkiksi rekisteröityjä yöpymisiä, Helsingissä venäläisten yöpymisiä on ollut enemmän kuin edellä mainituilla alueilla yhteensä. Myös venäläisten päiväkävijöiden määrä on ollut Helsingissä merkittävä.
Päämarkkinoiden vertailussa Venäjän osuus putosi selvästi jo vuosia ennen pandemiaa, ja pandemian aikana kysynnän puuttumiseen on tavallaan totuttu. Tulevaisuuden odotukset toki ovat nyt olennaisesti muuttuneet.
Helsingissä matkailun kysyntä syntyy yleensä varsin tasaisesti monesta eri maasta tulevista matkailijoista. Venäjän takana ovat hyvin lähellä tulleet Saksa, Yhdysvallat, Britannia ja Ruotsi ja tietenkin tulevaisuuden kannalta epävarmat Aasian maat, erityisesti Kiina ja Japani. Näistä varsinkin kiinalaisen kysynnän puuttuminen näkyy matkailutulossa. Venäläiset kuluttavat matkailijaa kohden vähemmän, mutta kysynnän puuttuminen vaikuttaa matkailutuloon matkailijoiden suuren määrän kautta. Muuttuva tilanne huomioon ottaen, matkailutulon näkökulmasta kysynnän mahdollisimman laaja Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan tukeutuva pohja tulee olemaan jatkossa tärkeää. Erityisesti kannattanee seurata Saksaa, Yhdysvaltoja ja Britanniaa.
Oheisessa kuvassa on esitetty Helsingin rekisteröityjen yöpymisten näkökulmasta tärkeimmät lähtömaat. Venäläisten matkailijoiden määrän pudotus näkyy hyvin, samoin Saksan ja Yhdysvaltojen suhteellisesti merkittävä rooli esimerkiksi Kiinaan tai Japaniin verrattuna, joista ensiksi mainitun osuus on toki viimeiset vuodet ennen pandemiaa ollut tasaisessa nousussa.
Toisessa kuvassa esitetään samat tiedot, mutta siitä on poistettu Venäjä, Kiina ja Japani. Mukaan on lisätty Italia, Norja ja Ranska, ja myös musta viiva kuvaamaan näiden yhteistä osuutta. Kuten tästä nähdään, nämä kolme kärkikahinoiden takana tilastoissa olevaa maata yhteensä nousevat liki Saksan tasolle yöpymisosuuksissa, joinakin vuosina jopa yli. Matkailukysynnän palautumisen näkökulmasta siis mahdollisimman tasaiseen lähtömaiden jakaumaan pyrkiminen vaikuttaisi hyvältä ajatukselta.
8.3.2022
Ukrainassa käynnissä oleva sota tulee vaikuttamaan matkailuun montaa eri reittiä, ja kaikkia vaikutuksia emme vielä tiedä. Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että sota ja sen laajenemisen uhka vaikuttaa matkailuhalukkuuteen, vaikutukset eivät silti välttämättä ole kovin suuria. Tätä on kuitenkin tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, vaikkakin jonkin verran varauksia on jo ilmeisesti peruttu. Mikäli kriisi ei merkittävästi pitkity, on oletettavaa, että matkailukysyntä jatkaa palautumistaan. Matkailun turvallisuus on ollut tärkeä teema Helsingissä aiemminkin. Nyt tähän on kuitenkin tullut uusia sävyjä.
Matkailun kysyntä on ollut viime viikot nousussa Pohjoismaiden pääkaupungeissa, myös Helsingissä, joskin esimerkiksi käyttöasteissa Helsingissä on oltu tämän orastavan kasvukauden ajan muita jäljessä. Viimeisen viikon aikana käyttöasteiden kasvu on monissa verrokkikaupungeissa hidastunut, mutta Helsingissä kasvu jatkui, ja käyttöasteiden näkökulmasta ollaan jo varsin lähellä muita (lukuun ottamatta Reykjavikia, joka liikkuu omassa sarjassaan). On oletettavaa, että Reykjavikissa tilanne pysyy samankaltaisena, koska amerikkalaisen kysynnän sodasta mahdollisesti seuraava lasku ei luultavasti näy Islantiin suuntaavassa matkailussa.
Matkailun kysyntä syntyy siellä, missä ihmisiä asuu, ja kohdistuu sinne, missä nämä ihmiset haluavat vapaa-aikaansa viettää. Helsinkiin kohdistuvan kysynnän kasvua hidastaa työmatkailun väheneminen. Nyt tilanne on ihmisten vapaan tahdon osalta luonnollisesti muuttunut. Lentoliikenne Venäjän yli on keskeytynyt, mikä vaikuttaa Suomen(kin) kannalta keskeisten lähtöalueiden matkustusmahdollisuuksiin. Helsinki-Vantaan lentokentän strateginen sijainti Aasian ja Pohjois-Amerikan puolivälissä onkin yhtäkkiä heikkous, koska Venäjän ilmatilaa kiertävät reitit ovat pidempiä kuin aiemmin.
Aasiasta Suomeen suuntautuvan matkailun palautuminen siis on keskeytynyt, ja sama toki koskee myös venäläistä matkailua. Koronakriisin aikana kysyntä Venäjältä ja Aasian maista on toki ollut alhaalla jo valmiiksi. Venäjän osuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä niin ikään putosi selvästi edellisen vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla. Venäjän osuus on silti ollut merkittävä aina koronakriisin alkamiseen asti. Kahteen viime vuoteen peilaten tilanteessa ei kuitenkaan ole mitään uutta, mutta tulevaisuuden odotuksiin nähden ollaan uuden äärellä.
Lentojen määrä Helsinki-Vantaalla on jatkanut kasvuaan. Helmikuussa matkustajia oli yhtä paljon kuin tammikuussa. Ennen pandemiaa helmikuun matkustajamäärä on yleensä ollut hieman tammikuuta alempi. Ukrainan sodan mahdolliset vaikutukset eivät näy helmikuun luvuissa.
Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, miten tämä uusi kriisi vaikuttaa matkailuun Euroopan sisällä ja toisaalta Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Euroopassa käytävällä sodalla voi olla vaikutuksia matkustushalukkuuteen, vaikka tarjonta väliaikaisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä lisääntyisikin. Kehityskuluista saamme viitteitä muutamien lähiviikkojen aikana.
Matkailututkijoiden keskuudessa aihe puhuttaa luonnollisesti paljon. Orastavana ilmiönä puhutaan solidaarisuusturismista ja matkailualan toimijoiden mahdollisuuksista auttaa tilanteessa. Esimerkiksi Airbnb on ottanut tässä suurta roolia ja tarjoaa majoituskohteitaan ilmaiseksi pakolaisille. Myös kuluttajat ovat osallistuneet tähän varaamalla majoituksia sota-alueilta ilman aikomuksia matkustaa sinne. Majoituspalveluita ovat tarjonneet myös monet hotellit, ja toisaalta ilmaisia matkalippuja on niin ikään tarjottu sotaa pakeneville. Jälleenrakennusvaiheessa matkailun rooli tulee luonnollisesti olemaan merkittävä.
14.2.2022
Matkailun kysyntä on noussut nopeasti Pohjoismaiden pääkaupungeissa, erityisesti Reykjavikissa, rajoitusten joko täysin tai osittain poistuttua. Islannin tilanteeseen vaikuttaa erityisesti kysynnän kasvu Yhdysvalloista.
Kysyntä tulee kasvamaan myös muualla, Helsingissäkin, missä kysynnän kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla. Suomessa kysyntä kasvaa nopeasti Lapissa nyt talvilomien kynnyksellä. Tämä menee aivan totutun kaavan mukaan. Kysyntä syntyy siellä, missä ihmisiä asuu, ja kohdistuu sinne, missä nämä ihmiset haluavat vapaa-aikaansa viettää. Helsinkiin kohdistuvan kysynnän kasvua hidastaa työmatkailun väheneminen.
Lentojen määrä Helsinki-Vantaalla jatkaa kasvuaan. Matkaa vuoden 2019 lukemiin on noin 30 prosenttia. Tammikuun tilanne ei ole vielä selvillä. Lentomatkustajien määrä on kasvanut lentojen määrää hitaammin. Kärjistäen, koneet ovat siis pienempiä tai tyhjempiä. Matkailumarkkinoilla tällä hetkellä tarjonta kulkee kysynnän edellä.
Tammikuussa 2022 lentomatkustajia oli 62,3 prosenttia vuoden 2020 tammikuuta vähemmän. Erotus on suurempi kuin joulukuussa. Joulukuussa suomalaiset oletettavasti matkailivat enemmän kuin vähään aikaan ja Lappiin kohdistunut kysyntä näkyi myös Helsinki-Vantaalla.
Rajoitukset ja sääntöjen epäselvyydet pitävät kysyntää alhaalla. Tämä koskee kaikkea vapaa-ajan kulutusta. Nyt kun rajoitukset kevenevät ja ovat jo keventyneet, kysyntä tulee lisääntymään. Tämän näemme jo nyt ja tulemme enenevässä määrin näkemään helmikuun aikana niin ravintoloissa, vapaa-ajanviettopaikoissa kuin kaupunkikuvassa. Myös suomalaiset alkavat matkustaa enemmän ulkomaille.