Helsingistä on muutettu tänä ja viime vuonna tilastojen mukaan pois tavallista enemmän, ja Helsinkiin tavallista vähemmän (Tilastokeskus 2021). Monissa julkisissa puheenvuoroissa on oletettu, että koronaviruspandemia ajaa ihmisiä muuttamaan kaupungeista maaseudulle (esim. Kuparinen 2020, Kluukeri 2020). Kaupungin oman arvion mukaan muun muassa nuoret eivät muuttaneet viime vuonna Helsinkiin yhtä vilkkaasti kuin yleensä – syynä etäopiskelun yleistyminen ja Helsingin heikentynyt työpaikkatarjonta (esim. Cantell 2021). Myös vanhempien ikäluokkien havaittiin muuttaneen viime vuonna Helsingistä pois aiempaa enemmän.
Helsingin tuoreimpiin muuttoliiketilastoihin paneudutaan alkukesällä ilmestyvässä artikkelissa tällä sivustolla. Nyt käsillä oleva artikkeli tarkastelee sen sijaan helsinkiläisten kyselytutkimuksissa ilmaisemia ajatuksia omista muuttoaikeistaan ja niihin vaikuttavista syistä. Aineistoina ovat uusin kaupunki- ja kuntapalvelututkimus, joka toteutettiin syksyllä 2020, sekä Helsinki-barometrin kaksi kyselykierrosta syksyllä 2020 ja keväällä 2021.
Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen (KAPA) vastaajien muuttoaikeita selvitettiin kysymyksellä: ”Jos olette suunnitellut muuttoa tai olette muuttamassa, mistä etsitte pääasiallisesti uutta asuntoa?”. Lomakkeella ei ollut vastausvaihtoehtoa ”En ole aikeissa muuttaa”, joten muuttoa koskevaan kysymykseen vastanneiden osuus suhteutettiin kaikkiin vastaajiin. Näin laskettuna joka kolmas pääkaupunkiseudun vastaajista oli muuttamassa tai suunnittelemassa muuttoa. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 27 prosenttia.
Eniten muuttotoiveita on lapsiperheillä. Helsingissä yksinhuoltajaperheissä niitä oli yli puolella (55 prosentilla) ja kahden huoltajan perheissäkin 42 prosentilla.
Asunnon etsiminen Helsingin rajojen ulkopuolelta lisääntymässä
Helsingissä asuntoa etsitään KAPA-tutkimuksen mukaan yhä varsin usein kaupungin alueelta, mutta aiempaa harvemmin omalta nykyiseltä asuinalueelta. Vastaavasti maaseudun ja naapurikuntien suosio on vastaajien muuttosuunnitelmissa kasvanut (Kuvio 1). Helsingissä lapsiperheet etsivät korostetusti uutta asuntoa nykyiseltä asuinalueeltaan.
KAPA-tutkimuksen uusimmalla kierroksella Helsingistä pois muuttamista suunnitteli 29 prosenttia muuttoaikeisista. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 26 prosenttia ja 20 prosenttia vuonna 2012.
Espoossa potentiaalisista asunnon vaihtajista 60 prosenttia etsii asuntoa Espoosta, mutta Vantaalla oman kunnan alueelta vain 41 prosenttia (Taulukko 2). Espoon ja Vantaan tilanne on ollut samansuuntainen myös aikaisempina tutkimusvuosina.
Omistusasunnossa asuvista muuttoaikeisista valtaosa (90 prosenttia) etsii uutta omistusasuntoa. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista yli puolet (52 prosenttia) on vaihtamassa asuntoa toiseen kaupungin asuntoon. Yli joka neljännellä kaupungin vuokra-asunnossa asuvalla (27 %) on tavoitteena omistusasunto. Yksityisessä vuokra-asunnossa asuvista 43 prosenttia on aikeissa siirtyä omistusasuntoon.
Asumistyytyväisyydellä on yhteys muuttosuunnitelmiin, eli mitä tyytyväisempiä vastaajat olivat, sitä vähemmän heillä oli muuttoaikeita. Tyytymättömyyden aiheista asunnon koko ja varusteet, asumisen kustannukset, asuinalueen melu, asuinalueen rauhallisuus tai rauhattomuus ja yleinen järjestys sekä työmatkakustannukset korreloivat vahvasti muuttosuunnitelmiin.
Muuttosyyt
Kaupungin sisällä muuttavat etsivät asumismukavuutta
Helsingin sisällä muuttoa suunnittelevista avoimeen kysymykseen muuton syistä vastasi syksyn 2020 KAPA-tutkimuksessa 372 muuttoaikeissa olevaa vastaajaa. Avokysymyksiin saatujen vastausten analyysi perustuu vastauksiin kirjattujen syiden mainitsemistiheyteen. Vastaajat mainitsivat tavallisesti yhdestä kahteen muuttosyytä.
Helsingin sisällä muuttoa suunnitelleiden tai muuttamassa olevien vastauksista erottui selkeästi kolme pääsyytä: 1) asuntoon, 2) elämäntilanteeseen sekä 3) asuinalueeseen ja sijaintiin liittyvät syyt. (Tulokset olivat tältä osin varsin samankaltaisia kuin aiemmissa vastaavissa kyselytutkimuksissa, ks. esim. Vilkama ym. 2016.) Sellaisia muuttosyitä, joiden ei voitu suoraan tulkita liittyväksi näihin kolmeen pääsyyhyn mainittiin vain viidessä vastauksessa. Näitä muita syitä olivat esimerkiksi vaihtelunhalu tai sijoittaminen.
Yleisimmin mainittiin joko nykyiseen tai tulevaan asuntoon ja sen ominaisuuksiin liittyvät muuttosyyt. Kolme neljästä (77 %, 285 vastaajaa) kaikista avokysymykseen vastanneista mainitsi yhden tai useamman asuntoon liittyvän syyn.
Lähes kolmannes kaikissa vastauksissa mainituista muuttosyistä koski asunnon kokoa (eli puolet kaikista asuntoon liittyvistä syistä liittyi tilantarpeeseen). Ylivoimaisesti useimmin etsittiin nykyistä tilavampaa asuntoa. Entistä suurempaa asuntoa etsittiin kolme kertaa useammin kuin nykyistä pienempää.
Asumisen laatua ja mukavuutta kuvastavia syitä olivat toiveet esimerkiksi parvekkeesta, omasta pihasta, asuintalon hissistä sekä ylipäätään mukavammasta, parempikuntoisesta ja omia tarpeita paremmin vastaavasta asunnosta. Osa vastaajista myös pyrki välttämään tulevia isoja putki- tai muita remontteja. Näitä asunnon ja asuintalon muihin ominaisuuksiin kuin kokoon liittyviä syitä oli kymmenisen prosenttia kaikista mainituista muuttosyistä ja viidesosa kaikista asuntoon liittyvistä muuttosyistä.
Asumisen laadun kanssa yhtä usein mainittu syy olivat nykyiset korkeat asumiskustannukset tai asuntojen hinnat joko uuden asunnon etsimisen tai uuden valinnan taustalla. Yhtenä muuttosyynä tai tulevaisuuden toiveena osalla vastaajista olikin omistusasunnon ostaminen – joka kymmenes asuntoon liittyvistä maininnoista liittyi tähän. Muita hieman harvemmin mainittuja syitä olivat muut asumismuotoon ja asuntotyyppiin liittyvät syyt sekä asumisoikeuden päättyminen nykyisessä asunnossa.
Asuinalueeseen tai sijaintiin liittyvän syyn mainitsi joka viides (19 %, 71 vastaajaa) kaikista avokysymykseen vastanneista. Parempaa sijaintia sujuvampien yhteyksien varrella tai keskustan läheisyydessä etsittiin 22 vastauksessa. Lähes yhtä usein mainittiin sekä nykyistä rauhallisemman ja turvallisemman asuinalueen toive että luonnonläheisemmän ja viihtyisämmän ympäristön kaipuu. Asuinalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä toivottiin löytyvän enemmän luontoa, viheralueita ja rantaa sekä väljyyttä. Muita asuinalueeseen liittyviä, mutta melko vähän mainintoja saaneita syitä oli nykyisen alueen meluisuus ja heikohko palvelutarjonta.
Elämäntilanteen muutoksen mainitsi hieman harvempi kuin joka viides (17 %, 64 vastaajaa) avokysymykseen vastanneista. Usein elämäntilanne ja asuntotarpeen muutos tuntui kytkeytyvän yhteen, sillä noin puolet elämäntilanteen muutoksen maininneista mainitsi myös asuntoon liittyvän syyn. Perhetilanteen muutoksen – esimerkiksi yhteen muuttamisen, eron, perhekoon kasvamisen tai lasten muuttamisen pois kotoa – voidaan olettaa olevan usein myös johonkin asunnon ominaisuuksiin liittyvän tekijän taustalla, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Eläkkeelle jääminen ja ikääntyminen sekä toisaalta opintojen aloittaminen ja päättäminen mainittiin myös muuton syissä.
Kohtuullisemmat asumiskustannukset ja luonnon rauha houkuttelevat edelleen kaupungista toisaalle
Helsingin ulkopuolelle muuttoa suunnittelevien muuttosyissä oli suurempaa hajontaa kuin kaupungin sisäisissä muutoissa. Avoimeen kysymykseen vastasi yhteensä 162 henkilöä. Kuten Helsingin sisäisten muuttosyiden kohdalla, vastaukset olivat tässäkin lyhyitä ja sisälsivät useimmin yhden tai kaksi syytä. Saatujen vastausten pohjalta annetuista muuttosyistä muodostettiin seitsemän pääluokkaa.
Useimmin mainittiin asumisen ja elämisen kalleus Helsingissä ja tähän ilmaistiin tyytymättömyyttä yksittäisistä syistä selvästi useimmin (24 % muuttosyiden maininnoista). Jos tätä muuttosyytä katsotaan vastaajien määrän mukaan, kaupungin kalleus oli syynä reilulle kolmasosalle avokysymyksiin vastanneista. Asunnon ostamisen vaikeus tuli vastauksissa myös esille usein yhdessä hintojen kanssa.
Seuraavaksi useimmin ilmaistiin kaipuuta lähemmäksi vehreää luontoa ja väljemmän elämisen rauhaa (18 %). Yhtäältä nykyisen asuinalueen viheralueiden vähäisyys ja alueen rumuus vauhdittivat muualle muuttamista ja toisaalta muualla nähdyn luonnon runsaus veti puoleensa. Melusta sen sijaan oli vain yksittäisiä mainintoja. Lähes yhtä usein muuttosyynä mainittiin isompi asunto, oma piha tai kokonaan oma talo (16 %).
Vaihtelevimpia vastauksia olivat erilaiset muut kuin kaupungin kalleuteen tai ympäristöön liittyvät, yleistä tyytymättömyyttä Helsinkiin kuvaavat syyt (16 %). Vastauksissa ilmaistiin harmistumista harjoitettuun politiikkaan, veroihin ja yleiseen asenneilmapiiriin. Toinen tyytymättömyyssyiden ryhmä käsitti hieman hankalammin määriteltäviä yleisiä mainintoja viihtymättömyydestä, aina liiallisesta ihmismäärästä ja kiireestä kaupungin epätoivottuun muuttumiseen. Kolmas muuttosyykokonaisuus Helsinkiin tyytymättömyydessä muodostui nykyisen asuinalueen tai naapuruston rauhattomuudesta ja turvattomuudesta.
Myös perhe, suku ja juuret (8 %) sekä työssäkäynti ja opiskelu (7 %) houkuttelivat muuttamaan pois kaupungista. Eläkkeelle jääminen ja yleisesti iän karttuminen oli myös erikseen mainittujen syiden joukossa (6 %). Vastauksissa ei tarkemmin eritelty, liittyikö esimerkiksi eläkkeelle jäämiseen paluuta aiemmille kotipaikoille vai oliko taustalla kenties taloudellisia pohdintoja. Muissa syissä ilmaistiin esimerkiksi asuinpaikkaan liittyvinä määreinä tarkemmin määrittelemättömiä unelmia ja onnea.
Uusimmassa KAPA-kyselyssä sekä asumisen ja elämisen kalleus muuttosyynä että isomman asunnon toive esiintyvät kaksi kertaa niin usein kuin vuonna 2012 (Keskinen 2013, 41). Maininnoista asumisen kalleus on yleistynyt 13 prosentista 24 prosenttiin ja isomman asunnon toive 7 prosentista 16 prosenttiin.
Onko koronapandemia vastaajien mukaan merkittävä muuttosyy?
Tätä artikkelia varten on analysoitu kahden eri kyselytutkimuksen aineistoja. Edellä tarkastelluissa KAPA-tutkimuksen avovastauksissa koronapandemia ei erottunut muuttosyissä Helsingin sisällä tai kaupungista pois muuttavien vastauksissa; vain muutamassa niistä oli erikseen mainittu etätyö tai pandemia.
Sen sijaan Helsinki-barometrin kyselylomakkeessa on erikseen tiedusteltu vastaajilta, ovatko he aikeissa muuttaa Helsingistä pois ja jos niin onko muuton syynä koronapandemia vai jokin muu. Syksyllä 2020 ensimmäisen kerran Helsinki-barometrin haastatelluilta kysytty kysymys toistettiin kevään 2021 kyselyssä.
Kevään 2021 Helsinki-barometrin haastatelluista (N=1002) joka neljäs oli muuttamassa Helsingistä, heistä kuusi prosenttia koronan takia. Puoli vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 18 prosenttia ja neljä prosenttia. Eniten ovat lisääntyneet opiskelijoiden ja työttömien muuttoaikeet (Keskinen & Hirvonen 2021). Todettakoon, että Helsinki-barometrissa poismuuttoa suunnittelevia helsinkiläisiä on yhteensä jonkin verran vähemmän kuin vuoden 2020 KAPA-tutkimuksessa.
Pieni koronalisä muuttoaikeissa
Koronan pysyvämmistä vaikutuksista Helsingin muuttoliikkeeseen ei ole vielä mahdollista tilastojen valossa sanoa mitään varmaa. On puhuttu esimerkiksi siitä, kannustaako etätyön yleistyminen jatkossa helsinkiläisiä siirtämään pysyvän asuinpaikkansa johonkin muuhun kuntaan – ja kuinka suurta joukkoa tällainen trendi koskisi. Barometrikyselyn perusteella ei vaikuta siltä, että nimenomaan korona olisi vielä noussut tärkeimmäksi syyksi suunnitella Helsingistä pois muuttamista.
Asumisen ja elämisen kalleus tuntuisi olevan siis tärkein syy harkita Helsingistä muualle siirtymistä. Seuraavaksi useimmin mainittuja muuttosyitä viimesyksyisen KAPA-tutkimuksen avovastauksissa olivat kaipuu luonnonläheiseen ja rauhalliseen ympäristöön, isomman asunnon, oman pihan tai oman talon hankkiminen sekä jonkinlainen yleinen tyytymättömyys Helsinkiin. Osa viimeksi mainituista muuttosyistä voi toki olla sisällöllisesti melko lähellä niitä motiiveja, jotka tekevät koronapandemiasta joillekin syyn harkita poismuuttoa.
Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Nina Ahola toimi aikaisemmin tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa ja työskentelee nykyään Suomen ympäristökeskuksessa.