Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä kääntyneet lupaavaan kasvuun

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).

Kuten jo edelliset raportit osoittavat, Helsinkiin suuntautuva matkailu on kääntynyt jälleen hyvälle kasvu-uralle. Esimerkiksi venäläisten yöpymiset, jotka olivat viimeisen muutaman vuoden aikana pudonneet puoleen, ovat taas aivan viime aikoina hieman kasvaneet. Helmikuussa venäläisten yöpymisiä oli yli tuplasti verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen ja maaliskuussakin nousu oli 40 %. Kaiken kaikkiaan venäläisten yöpymisiä oli selvästi enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Tammi–maaliskuussa 2017 venäläiset yöpyivät Helsingissä niin ikään 40 % enemmän kuin vuonna 2016.

Venäläisten yöpymisissä on nyt siis selvästi noustu romahduksen jälkeisiä lukuja korkeammalle tasolle, eli tästä näkökulmasta tilanne lienee normalisoitumassa. Vuoden 2014 maaliskuun yöpymisiin on kuitenkin vielä matkaa, mutta vuotta 2014 voidaankin pitää Venäjän tuolloisesta taloudellisesta tilanteesta johtuen hyvin poikkeuksellisena. Venäläisten yöpymisiä oli tammi–maaliskuussa 2017 saman verran kuin vuonna 2014 pelkästään tammikuussa.

Samaan aikaan kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset yhdistettynä ovat viidessä vuodessa lähes tuplaantuneet. Tammi–maaliskuussa kiinalaisia ja japanilaisia yöpyi Helsingissä yhteensä melkein yhtä paljon kuin venäläisiä.

Kiinalaisten ja japanilaisten matkailijaryhmien sesonkihuiput osuvat venäläisistä poiketen kesään. Japanilaiset taas ovat yöpyneet viime vuosina Helsingissä jatkuvasti kiinalaisia enemmän. Maaliskuun luvuissa huomattavaa onkin nimenomaan japanilaisten yöpymisten hurja kasvu: yöpymiset tuplaantuivat edelliseen vuoteen verrattuna, ja japanilaisia yöpyi Helsingissä kaikkein eniten.Viimeksi japanilaiset olivat yöpymistilaston kärjessä syyskuussa 2016. Vuosi sitten maaliskuussa japanilaisia yöpyi Helsingissä vasta kuudenneksi eniten.

Matkailutilastojen piikit liittyvät usein isoihin tapahtumiin

Japanilaisten yöpymisten näin suuri määrä on poikkeuksellista, kun tarkastellaan viime vuosien aikasarjoja. Nousulle on toki selitys. Taitoluistelun MM-kilpailut käytiin maalis- ja huhtikuun vaihteessa, joten yöpymisiä oli todennäköisesti paljon myös huhtikuun puolella. Tämän tiedon varmistumista saamme kuitenkin vielä odottaa muutaman viikon.

Tapahtumien vaikutuksen näkee hyvin vertaamalla yöpymismääriä edellisen vuoden lisäksi myös edelliseen kuukauteen. Esimerkiksi singaporelaisten yöpymiset kasvoivat 70 % verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan, mutta yöpymisiä oli silti vähemmän kuin tammi- tai helmikuussa. Tästä voidaan olettaa, että kasvun takana on jokin muu syy.Esimerkiksi kanadalaiset sen sijaan lisäsivät yöpymisiään niin vuoden takaiseen kuin edellisiin kuukausiin verrattuna. Samanlaisia havaintoja löytyy esimerkiksi romanialaisten, malesialaisten, norjalaisten ja vaikkapa puolalaisten normaalia suuremmista yöpymismääristä, missä – maista riippuen – heijastuvat myös maaliskuussa järjestettyjen hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen vaikutus.

Aasiasta saapuvaan matkailuun kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti matkailutulon näkökulmasta. Esimerkiksi kiinalaiset jättävät Helsinkiin enemmän rahaa kuin venäläiset, vaikka kiinalaisia yöpyy Helsingissä venäläisiä vähemmän. Venäläisten matkailuun taas kiinnitetään syystäkin erityistä huomiota siksi, että Venäjän suunta on ollut Helsingille pitkään hyvin keskeinen matkailumarkkina ja tästä näkökulmasta edustaa jatkuvuutta.

Helsingin kilpailijakaupungit vertailussa

Kiinalaisten yöpymiset vuositasolla ovat nousseet selvästi eniten Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Vuositason luvuissa suurin loikka Helsingissä osui itse asiassa vuosien 2014 ja 2015 väliin. Vuonna 2015 kiinalaisia yöpyi Helsingissä enemmän kuin Tukholmassa, mutta tilanne kääntyi ympäri vuotta myöhemmin.

Tarkkaa tilastotietoa kiinalaisten reiteistä ei ole tiedossa, mutta on selvää, että suuri osa kiinalaisista kiertää pohjoismaihin suuntautuvilla matkoillaan useita kaupunkeja ja viime vuosina näin on tapahtunut entistä enemmän. Tästä kasvusta osa on valunut myös Helsinkiin.

Kuten kuviosta hyvin nähdään, kasvupotentiaalia löytyy erityisesti Oslossa ja Tallinnassa. Kiinalaisten määristä Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavaa on, että määrät ovat pieniä. Tallinnan näkökulmasta kasvupotentiaali saattaisi toteutua tätä kautta – tai ehkä tulevaisuudessa tunnelia pitkin.

Viime kuukausina kiinalaisten yöpymiset ovat nousseet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kaikissa vertailussa mukana olevissa kaupungeissa (kuviota ei esitetä tässä), prosentuaalisesti huomattavan paljon myös Oslossa ja Tallinnassa. Voi siis olla, että kun kuluvan vuoden yöpymisiä aikanaan tarkastellaan, nousupotentiaalin voidaan nähdä jossain määrin toteutuneen ja näiden kahden kaupungin lähestyneen muita. Toisaalta viimeisten kuukausien nousu on ollut huomattavaa kaikissa kaupungeissa. Maaliskuussa kasvu oli suurinta Oslossa; Tukholman maaliskuuta koskevat tiedot eivät ole vielä saatavilla.

Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.