Tammikuun tapaan matkailu jatkoi kasvuaan myös helmikuussa. Kasvu oli helmikuussa vielä hieman tammikuuta nopeampaa ainakin yöpymisillä mitattuna. Yöpymiset lisääntyivät edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna 5,6 prosenttia. Kotimaiset yöpymiset vähenivät (–2,7 prosenttia), mutta ulkomaiset lisääntyivät peräti 15,1 prosentilla. Pudotus kotimaisissa yöpymisissä johtui pelkästään työmatkojen vähenemisestä (–11,8 prosenttia).
Tammikuun yöpymistilastoja dominoivat ajankohdalle tyypillisesti venäläiset. Helmikuun lähtömaajakauma sen sijaan näyttää tältä osin erilaiselta. Venäläiset olivat helmikuussakin kärjessä, vaikka yöpymiset vähenivät varsin selvästi 12,6 prosentilla. Kiinalaisten yöpymisten voimakkaan kasvun (+80,4 prosenttia) myötä kärkipaikka saattaakin lähiaikoina vaihtua, varsinkin jos venäläisten kasvu hiipuu. Kuviosta nähdään hyvin kiinalaisten yöpymisten hurja nousu, ja viivoja ei tarvitse kovin pitkälle jatkaa, kun Kiina jo ohittaa Venäjän.
Vuosi sitten venäläisten yöpymiset Helsingissä kasvoivat hurjasti niin helmikuussa kuin maaliskuussakin, mutta nyt helmikuussa 2018 tultiin jo reilusti alaspäin. Yhden kuukauden perusteella ei tietenkään voi tehdä mitään johtopäätöksiä, mutta maaliskuun ja huhtikuun luvut ehkä jo kertovat, onko jonkinlainen käänne venäläisten yöpymisissä kenties tapahtumassa. Alla olevissa kuviossa nähdään kiinalaisten ja venäläisten yöpymisten kehitys tammi–toukokuussa 2010–2018. Kiinalaisia koskevassa kuviossa nähdään, että yöpymiset ovat kasvaneet kaikkina näinä kuukausina aina vuodesta 2015 lähtien kiihtyvällä tahdilla. Ainoastaan tämä vuoden tammikuu oli poikkeus. Nyt helmikuussa yöpymiset kuitenkin kasvoivat absoluuttisesti eniten kuin yhtenäkään muuna hetkenä tarkastelluista ajankohdista, joten tästä voisi päätellä kasvun jatkuvan.
Venäläisten kohdalla tilanne on vuoden ensimmäisten kuukausien osalta päinvastoin. Tammikuussa heidän yöpymisensä Helsingissä vielä lisääntyivät, mutta helmikuussa vähenivät. Toki kyse voi olla satunnaisesta pudotuksesta, kuten epäiltiin olevan kyse kiinalaisten tammikuun pudotuksessa.
Venäläisten ja kiinalaisten lisäksi viiden kärkeen mahtuivat britit (+7,9 prosenttia), saksalaiset (+22,8) ja japanilaiset (+6). Virolaiset kasvattivat yöpymisiään Helsingissä melkein kolmanneksella ja nousivat kymmenen joukkoon. Kärjen takana eniten lisääntyivät espanjalaisten (+44,8), hongkongilaisten (+33,5) etelä-korealaisten (+32,2), puolalaisten (+40,3) ja italialaisten (+29) yöpymiset. Erityistarkkailuissa olevat Intia ja Australia kasvattivat yöpymisiään myös, 14,1 ja 19,2 prosenttia. Yöpymiset Singaporesta sen sijaan vähenivät 14 prosentilla.
Viiden maan kärki kattoi kaikista ulkomaisista yöpymisistä 38,9 prosenttia ja kymmenen kärki 58,8 prosenttia. Osuudet ovat useita prosenttiyksiköitä pienempiä kuin tammikuussa, mikä johtuu suurimmaksi osaksi venäläisten tammikuuhun osuneesta sesongista. Isoimpien lähtömaiden osuutta on käytetty matkailun kestävyysindikaattorina, ja alla olevassa kuviossa kellot hälyttävätpunaista, kun prosentit nousevat yli 45:n ja 60:n. Nyt siis palattiin raja-arvojen alle takaisin vihreälle.
Kapasiteetit ja käyttöasteet
Viime aikoina on puhuttu paljon Helsingin majoituskapasiteetin riittämisestä matkailun kasvaessa. Samassa yhteydessä keskustelu on ollut myös vilkasta vaihtoehtoisten majoitusmuotojen, kuten Airbnb:n tiimoilta. Tämän aiheen ympärillä tapahtuukin jatkuvasti. Viimeksi 24.4.2018 uutisoitiin Palma de Mallorcan kieltäneen Airbnb:n toiminnan ja yhtenä tärkeimmistä syistä tämän päätöksen taustalla on vuokratason räjähdysmäinen kasvu. Tätä teemaa tarkkaillaan näissä kuukausiraporteissa ja uusista tuulista raportoidaan. Helmikuun osalta tällä kertaa tyydytään käyttöasteiden ja kapasiteettien esittämiseen.
Helmikuussa 2018 Helsingin rekisteröityjen majoitusliikkeiden käyttöaste oli 69 prosenttia. Edelliseen vuoteen ja varsinkin sitä edellisiin vuosiin verrattuna käyttöaste on selvästi kasvanut siitäkin huolimatta, että samaan aikaan esimerkiksi Airbnb:n kapasiteetti on moninkertaistunut. Ainakaan vielä ei siis ole näköpiirissä, että sesonkihuippujen ulkopuolella, kuten nyt helmikuussa, Airbnb olisi vaikuttanut kovin merkittävästi rekisteröityjen majoitusliikkeiden käyttöasteisiin. Toki me emme tiedä, kuinka paljon korkeampi käyttöaste olisi ilman Airbnb:tä, luultavasti jonkin verran korkeampi. Pitää myös muistaa, että käyttöasteet tilastoidaan kuukausitasolla. Hetkittäin käyttöasteet ovat siis pienempiä ja hetkittäin vastaavasti suurempia.
Lentoliikennetilastot
Finavian keräämissä lentoliikennetilastoissa lentomatkustajat jaetaan kotimaisiin ja ulkomaisiin sekä lisäksi saapuviin ja lähteviin. Lähtevistä matkustajista voidaan vielä erottaa vaihtavat matkustajat. Vaihtomatkustajat kirjautuvat lentoliikennetilastoihin kahteen kertaan: ensiksi saapuviin ja toisen kerran lähteviin (tarkemmin vaihtajiin, mikä on siis lähtevien alaluokka.
Helmikuussa kotimaisia saapumisia oli Helsinki-Vantaan lentokentällä 145 000 ja ulkomaisia 586 000. Yhteensä saapumisia oli siis noin 730 000. Luku on 12,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Matkailun kasvu näkyy siis selvästi myös lentoliikennetilastoissa. Lentomatkustajien kokonaismäärä oli tammikuussa 2018 noin 1,3 miljoonaa, eli 11,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tammikuun tapaan eniten kasvoivat ulkomaisten vaihtomatkustajien määrät. Vaihtomatkustajia oli helmikuussa 26 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta ulkomaille vaihtaneita lentomatkustajia oli tammikuussa 2018 yli 150 000. Kaikista Helsingissä lentoa vaihtaneista kolme neljästä ulkomaalaisesta vaihtajasta jatkoi suoraan toiseen kohteeseen ulkomaille. Näiden matkustajien määrä kasvoi helmikuussa 2018 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna peräti 31 prosenttia.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.