Asukkaiden tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinympäristöön selvitettiin kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksessa 16 asian suhteen. Tässä artikkelissa käsitellään helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten vastaajien näkemyksiä kysytyistä asioista. Kuntakohtaisia eroja oli jonkin verran, ja niiden taustalla voi nähdä kolmen kaupungin erilaisen asunto- ja yhdyskuntarakenteen vaikutuksen. Helsingin asuntorakenne poikkeaa kerrostalovaltaisuudessaan muista pääkaupunkiseudun kaupungeista. Espoon ja Vantaan asuntokanta on keskenään enemmän samankaltaista.
Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun vastaajien asumismuoto KAPA-tutkimuksessa 2016.
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tyytyväisyys itse asuntoon, eli asunnon kokoon ja varusteisiin, on pääkaupunkiseudulla varsin korkealla tasolla. Asumiskustannukset ja työmatkojen kustannukset heikentävät muutoin korkeaa asumistyytyväisyyttä. Melko vähän tyytyväisiä vastaajia oli myös kysyttäessä asuinalueiden katujen ja teiden hoidosta.
Liikenneyhteyksiin ollaan tyytyväisiä
Helsingin liikenneyhteydet saavat asukkailta varsin hyvän arvosanan. Espoossa liikenneyhteyksiin tyytyväisiä vastaajia oli Helsinkiä vähemmän, mutta Espoo kuitenkin pärjäsi tässä kysymyksessä Vantaata paremmin (Kuvio 1).
Vantaalaisten vähäistä tyytyväisyyttä liikenneyhteyksiin saattaa selittää osin se, että joukkoliikenteeseen on tehty Itä-Vantaalla linjastomuutoksia, jolloin yhteydet Helsingin keskustaan ja myös kouluihin heikentyivät. Linjastomuutokset pääkaupunkiseudulla ovat myös HSL:n mukaan heikentäneet käyttäjien tyytyväisyyttä linjastoon esimerkiksi kansainvälisissä vertailuissa, joissa HSL:n joukkoliikenne on pärjännyt monena vuonna erittäin hyvin (HSL 2015, HSL 2017).
Kuvio 1. Tyytyväisyys (erittäin tai melko tyytyväinen) asuntoon ja asuinympäristöön pääkaupunkiseudulla 2016.
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tyytymättömyyden syissä korostuvat asumisen kalleus ja asuinalueen hoito
Kuviossa 1 tarkasteltiin siis, miten tyytyväisiä vastaajat olivat kysyttyihin asioihin. Kuviossa 2 katsotaan asumistyytyväisyyden aiheita toisesta näkökulmasta, eli tyytymättömien(erittäin tai melko tyytymätön) vastaajien osuuksia kysyttyjen asioiden osalta.
Helsingissä tyytymättömyyden lähteinä korostuvat asumisen kustannukset ja ilman laatu. Espoossa minkään asian ei koeta olevan ”huonommin” kuin naapurikaupungeissa. Vantaalla taas lentomelu on eräs ilmeinen ongelma.
Kuvioista näkee, kuinka kaupunkirakenteen tiiviys tai hajanaisuus vaikuttaa asukkaiden mielipiteisiin. Esimerkiksi palvelutasoa ja palvelujen sijaintia koskeviin kysymyksiin vastataan Helsingissä positiivisimmin, ja tähän viittaa myös edellä käsitelty liikenneyhteyksien hyvyys tai huonous. Se, että asuinalueen katujen ja teiden hoito koetaan varsinkin Vantaalla heikoksi, saattaa selittyä viime vuosien runsaalla rakentamisella ja rakennustyömailla esimerkiksi Kivistön asuinalueella.
Muutoin kuviosta voi todeta, että yli viiden prosenttiyksikön suuruiset tyytymättömyyserot ovat myös tilastollisesti merkitseviä (<.0001). Sitä pienemmät erot menevät luottamusvälien sisään.
Kuvio 2. Tyytymättömyyden (erittäin tai melko tyytymätön) aiheet asumisessa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016.
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Muuttosuunnitelmat
Vastaajien muuttoaikeita kysyttiin kysymyksellä: ”Jos olette suunnitellut muuttoa tai olette muuttamassa, mistä etsitte pääasiallisesti uutta asuntoa?”. Lomakkeella ei ollut vastausvaihtoehtoa ”En ole aikeissa muuttaa”, joten muuttoa koskevaan kysymykseen vastanneet suhteutettiin kaikkiin vastaajiin. Näin laskettuna reilu neljännes pääkaupunkiseudun vastaajista oli muuttamassa tai suunnittelemassa muuttoa.
Muuttoaikeet ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 2012, jolloin muuttoa suunnitteli 40 prosenttia helsinkiläisistä ja 36 prosenttia espoolaisista (Keskinen 2013, 39). Tutkimuksen kohderyhmän laajennus 18–79-vuotiaisiin (aikaisemmin 18–70-vuotiaat) saattaa osaltaan selittää tulosta.
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingissä muuttoaikeissa olevat suunnittelevat huomattavasti useammin muuttavansa kotikaupungin sisällä kuin muuttoaikeissa olevat espoolaiset ja vantaalaiset (Taulukko 2). Espoossa ja Vantaalla aiottu muuton kohde on melko usein lähikunta tai -kaupunki.
Taulukko 2. Muuttoaikeisten uuden asunnon kohde pääkaupunkiseudulla keväällä 2016. ”Jos olette suunnitellut muuttoa tai olette muuttamassa, mistä etsitte pääasiallisesti uutta asuntoa?”
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lisätietoa kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksesta: tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupunginkanslia (vesa.keskinen[at]hel.fi).
Lähteet:
HSL (2015). HSL:n joukkoliikenne jälleen kansainvälisen joukkoliikennetutkimuksen paras. https://www.hsl.fi/uutiset/2015/hsln-joukkoliikenne-jalleen-kansainvalis...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
HSL (2017). HSL-alue kärkikolmikossa kansainvälisessä BEST-joukkoliikennetutkimuksessa. https://www.hsl.fi/uutiset/2017/hsl-alue-karkikolmikossa-kansainvalisess...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Keskinen, Vesa (2013). Tasaista menoa. Helsinkiläisten tyytyväisyys kuntapalveluihin 2008 ja 2012. Helsingin kaupunki. Tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2013:1. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_21_Tutkimuskatsa...
Lönnqvist, Henrik (2017). Vantaan kaupunki. Tietopalveluyksikkö. Tutkimuspäällikkö. Haastattelu ja sähköposti 16.11.2017.