Muuttoliike on suurin Helsingin väestörakenteeseen ja alueelliseen muutokseen vaikuttava tekijä. Sen osuus kaupungin väestönkasvusta on muutamana viime vuotena ollut yli 90 prosenttia, joten sen tarkastelu on tarpeellista esimerkiksi palveluiden suunnittelun ja alueellisen kielirakenteen muutoksen kannalta.
Helsinki on saanut lähes koko 2000-luvun ajan muuttovoittoa, eli Helsinkiin muuttaneita on ollut enemmän kuin Helsingistä pois muuttaneita. Vuosituhannen alkupuolella muuttovoittoa tuli enemmän kotimaasta, mutta viime vuosina muuttovoiton painopiste on siirtynyt ulkomaan muuttoliikkeeseen. Vuosi 2023 olikin ulkomaan muuttoliikkeen osalta ennätyksellinen, sillä ulkomailta muuttaneita oli yli 8 000 enemmän kuin ulkomaille muuttaneita. Kun kotimaan muuttoliikekin oli Helsingin kannalta lähes 2 000 henkeä voitollista, oli kaupungin saama muuttovoitto ennätyksellisen suuri, yli 10 000 henkeä. Määrä vastaa esimerkiksi Kauniaisten asukaslukua.
Yleisesti sanotaan, että Helsinkiin muutti tietty määrä väestöä, kun tarkoitetaan kaupungin saamaa muuttovoittoa. Tämä lause piilottaa taakseen todelliset muuttovirrat. Vuonna 2023 Helsinkiin muuttaneita oli kaikkiaan 48 000 henkeä, kun taas Helsingistä muutti pois 38 000 henkeä. Todellisuudessa muuttoliike koskettaa siis huomattavasti suurempaa väestömäärää kuin edellä mainittu lause antaa ymmärtää.
Kun ilmiötä tarkastelee vielä syvemmin, jakaantuvat muuttovirrat erilaisiin osiin esimerkiksi alueiden suhteen. Yhtenä karkeana aluejakona voidaan käyttää Helsingin ulkopuolista Suomea ja ulkomaita. Näin tarkastellen huomataan, että yleisessä keskustelussa voi saada väärän mielikuvan erityisesti ulkomaan muuttoliikkeen suuruudesta. Todellisuudessa vuonna 2023 Helsinkiin muuttaneista 80 prosenttia, vajaat 36 000 henkeä, muutti muualta Suomesta. Ulkomailta Helsinkiin muuttaneita oli 12 000 henkeä. Helsingistä pois muuttaneista vajaat 34 000 henkeä muutti muualle Suomeen ja ulkomaille noin 4 000 henkeä, joten kotimaan muuttomäärien volyymi oli moninkertainen ulkomaan muuttoliikkeeseen verrattuna.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana eri muuttovirrat ovat muuttuneet eri tavoin. Huomattavin muutos on ollut ulkomailta muuttaneiden määrän kasvu, kun taas Suomesta ulkomaille muuttaneiden määrissä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Tämän seurauksena ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut. Kotimaan muuttoliikkeessä vaihtelut ovat olleet pienempiä sekä tulo- että lähtömuuttojen määrissä. Helsingin saama kotimaan nettomuutto on vaihdellut muuttovoitosta muuttotappioon.
Ketkä muuttivat?
Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttavat ovat moninaista väestöä, mutta joitakin huomioita voidaan ilmiöstä tehdä. Suurimmat ikäryhmät Helsinkiin muuttaneista ovat nuoria opiskelu- ja työikäisiä, 18 ikävuodesta 30 ikävuoteen saakka. Tämä onkin loogista, koska Helsingissä on erityisen paljon opiskelupaikkoja. Helsingistä pois muuttavat ovat taas hieman kaupunkiin muuttaneita vanhempia.
Tarkemmalla tasolla tarkasteltuna Helsingin saama muuttovoitto tai -tappio vaihtelee huomattavasti alueittain ja ikäryhmittäin. Helsinki saa muuttovoittoa lähes kaiken ikäisistä ulkomailta muuttavista vieraskielisistä1, mutta menettää ulkomaille kotimaankielisiä nuoria aikuisia (Kuvio 1). Noin neljäsosa ulkomailta muuttaneiden vieraskielisten lasten ja nuorten muuttovoitosta selittyy vuoden 2023 osalta ukrainankielisten muutoilla. Lähialueilta, eli Uudeltamaalta, Helsinki saa muuttovoittoa kotimaankielisistä nuorista aikuisista, mutta menettää hieman vanhempaa sekä kotimaan- että muunkielistä väestöä (Kuvio 2). Myös kotimaankielisissä lapsissa muuttovirta suuntautuu enemmän Helsingistä Uudellemaalle kuin toiseen suuntaan. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Helsinki saa muuttovoittoa kotimaankielisistä nuorista aikuisista, mutta menettää pieniä määriä väestöä sekä lapsissa että yli 30-vuotiaissa. Vieraskielisten muuttovirta Uudenmaan ulkopuolelta on Helsingin kannalta voitollinen lähes kaikissa ikäluokissa. (Kuvio 3.)
Helsingissä puhuttavien äidinkielten määrä on suuri, noin 140 eri äidinkieltä. Sama pätee Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttaneisiin. Sekä kaupunkiin että kaupungista pois muuttaneilla oli vuonna 2023 yli 110 eri äidinkieltä. Sekä muualta Suomesta Helsinkiin että päinvastaiseen suuntaan muuttaneista kotimaankielisiä oli hieman yli 70 prosenttia. Ulkomailta muuttaneista vajaat 90 prosenttia oli vieraskielisiä, mutta ulkomaille muuttaneista vieraskielisten osuus oli vain reilut 50 prosenttia. Helsinki sai eniten muuttovoittoa suomenkielisten lisäksi ukrainan-, venäjän- ja bengalinkielisistä (Kuvio 4).
Suurin osa muualta Suomesta muuttaneista tuli lähialueilta
Vuonna 2023 Suomesta Helsinkiin muuttaneista yli puolet muutti lähialueilta. Koko Uudeltamaalta muuttaneita oli 20 000 henkeä, joista 14 800 henkeä tuli pääkaupunkiseudulta, eli Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. Muista yksittäisistä maakunnista muuttaneiden määrät olivat selvästi pienempiä. Kuvaavaa on, että Uudenmaan ulkopuolisista maakunnista muuttaneita oli yhteensä vain vajaa tuhat enemmän kuin pääkaupunkiseudulta muuttaneita.
Lähialueiden osuus korostui myös Helsingistä muualle Suomeen muuttaneissa. Uudenmaan alueelle muuttaneiden määrä oli 22 300 henkeä, josta pääkaupunkiseudun osuus oli 16 700 henkeä. Muihin yksittäisiin maakuntiin muuttaneiden määrät olivat pieniä, sillä yhteensäkin Uudenmaan ulkopuoliseen Suomeen muuttaneita oli 11 400 henkeä.
Helsinki on perinteisesti saanut muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja menettänyt väestöään muulle Uudellemaalle. Vuonna 2023 Helsinki sai Uudenmaan ulkopuolelta muuttovoittoa 4 200 henkeä, mutta menetti väestöään Uudellemaalle 2 200 henkeä. Vuoteen 2022 verrattuna määrissä tapahtui pieni muutos, sillä Uudenmaan ulkopuolelta saadun muuttovoiton määrä kasvoi, kun taas Uudellemaalle koetun muuttotappion määrä pieneni.
Helsingin muuttoliike muun Uudenmaan ja toisaalta Uudenmaan ulkopuolisen Suomen välillä erosi kieliryhmittäin selvästi. Helsinki menetti sekä kotimaan- että vieraskielistä väestöä muulle Uudellemaalle, mutta sai molemmista kieliryhmistä muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta. Eniten Helsinki sai muuttovoittoa koko Suomesta suomenkielisten lisäksi arabian ja somalinkielisestä väestöstä. Näissä ryhmissä suurin osa muuttovoitosta tuli Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (Kuvio 4). Vironkieliset muuttivat edellisten vuosien tapaan enemmän Helsingistä muualle Suomeen – lähes kokonaan Uudellemaalle – kuin toiseen suuntaan.
Helsinkiin muutettiin ympäri maailmaa
Helsinkiin muuttaneet tulivat lähes ympäri maailmaa, sillä vuonna 2023 lähtömaita oli kaikkiaan 144. Eniten kaupunkiin muuttajia oli Ukrainasta, Venäjältä ja Ruotsista. Sekä Euroopasta että Aasiasta muuttaneiden osuudet olivat noin kolmannes kaikista ulkomailta muuttaneista. Aasian maista suurimpia lähtömaita olivat Intia, Bangladesh, Kiina, Filippiinit ja Sri Lanka. Aasiasta, Ukrainasta ja Venäjältä muuttaneiden äidinkieli oli lähes kaikilla vieras kieli. Euroopasta ja Yhdysvalloista muuttaneilla vieraskielisten osuus oli noin 40 prosenttia, joten iso osa näiltä alueilta muuttaneista oli kotimaankielisiä paluumuuttajia.
Helsingistä ulkomaille muuttaneiden kohdemaat eroavat huomattavasti toiseen suuntaan muuttaneista, sillä kaksi kolmannesta muuttajista suuntasi muualle Eurooppaan. Yksittäisistä maista eniten muuttaneita oli Ruotsiin, Viroon, Iso-Britanniaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Äidinkieleltään Helsingistä pois muuttaneet erosivat Helsinkiin muuttaneista, sillä Euroopan maihin muuttaneista yli puolet oli kotimaankielisiä. Ruotsiin muuttaneista kolme neljännestä puhui äidinkielenään suomea tai ruotsia.
Helsinki sai muuttovoittoa kaikkiaan 122 maasta, mutta yli sadan hengen muuttovoitto tuli vain 19 maasta. Eniten muuttovoittoa tuli Ukrainasta, Venäjältä, Bangladeshista, Sri Lankasta, Filippiineiltä ja Intiasta, joten aasialaistaustaisten vaikutus Helsingin väestönkasvuun oli huomattava.
Väestönmuutoksista syntyperän mukaan lukea lisää blogi-kirjoituksesta Alati moninaistuva Helsingin väestö – havaintoja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta ja rakenteesta (Saukkonen, 2024).
Pohjois-Pasilaan eniten kasvua
Edellä tarkasteltiin Helsingin rajat ylittänyttä muuttoliikettä, ja seuraavassa tarkastellaan muuttoliikkeen kohdistumista kaupungin osa-alueille. Kaupungin osa-alueiden muuttoliikettä voidaan tarkastella kahdessa osassa, kaupungin sisäisenä ja kaupungin rajat ylittävänä muuttoliikkeenä. Vuonna 2023 kaupungin rajat ylittäviä muuttoja, tulo- ja lähtömuutot yhteensä, oli 86 287 kappaletta, kun kaupungin sisäisiä muuttoja oli 103 318 kappaletta. Kaupungin sisäisellä muuttoliikkeellä on siis suuri vaikutus alueiden väestörakenteeseen.
Kun tarkastellaan osa-alueiden muuttovoittoa tai -tappiota kokonaisuutena, eniten muuttovoittoa sai rakenteilla oleva Pohjois-Pasilan alue, lähes 1 200 henkeä. Yli 500 hengen muuttovoiton saivat Aurinkolahti, Itäkeskus ja Veräjämäki. Asuntotuotannon uusista projektialueista Jätkäsaari ja Kruunuvuorenranta saivat molemmat muuttovoittoa noin 450 henkeä, Sompasaari 300 henkeä ja Kalasatama vajaat 200 henkeä. Luonnollisestikin suurimpien muuttovoittoalueiden taustalla on runsas asuntotuotanto.
Yleisesti ottaen uusille asuntotuotannon projektialueille muutetaan tyypillisimmin Helsingin sisältä. Näistä poikkeus vuonna 2023 oli Jätkäsaaren alue, missä alueen saama muuttovoitto muodostui ainoastaan kaupungin ulkopuolisesta muuttoliikkeestä. Jätkäsaaren alue jopa menetti hieman asukkaitaan muualle Helsinkiin. Tätä selittänee osittain se, että alueen rakentaminen on aloitettu jo aikaisemmin, joten täysin uudesta alueesta ei voida puhua. Jätkäsaaren alue oli muihin uusiin alueisiin verrattuna poikkeus myös muuttaneiden kielijakauman suhteen, sillä alueen muuttovoitosta yli 80 prosenttia koostui vieraskielisestä väestöstä, kun muilla uusilla alueilla osuus oli selvästi alle 50 prosenttia.
Noin 50 osa-aluetta menetti väestöään muuttoliikkeen myötä. Näillä alueilla ei ollut uudisasuntotuotantoa, tai se oli vähäistä. Suurimmalla osalla näistä alueista muuttotappiot olivat pieniä, alle 100 henkeä. Yli 100 hengen muuttotappio kohdistui kahdeksalle alueelle. Näistä alueista suurin tappio kohdistui Toukolan osa-alueelle, hieman yli 200 henkeä. Suurimmat muuttotappiot selittyvät useimmiten esimerkiksi yksittäisten taloyhtiöiden peruskorjaushankkeilla. (Kuvio 5.)
Helsingin sisäisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota kantakaupunkiin, kaupungin ulkoisesta muuttoliikkeestä muuttovoittoa lähes kaikille alueille
Osa-alueiden nettomuutto eroaa huomattavasti, kun tarkastellaan erikseen Helsingin ulkoista ja sisäistä muuttoliikettä. Kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa sai noin 40 prosenttia osa-alueista, kun kaupungin ulkoisesta muuttoliikkeestä muuttovoittoa sai 80 prosenttia alueista.
Selkeästi eniten muuttovoittoa kaupungin sisäisestä muuttoliikkeestä sai Pohjois-Pasila, yli 900 henkeä. Alueen muuttovoitosta 80 prosenttia tuli Helsingin sisältä. Muita kaupungin sisältä paljon muuttovoittoa saaneita alueita olivat Aurinkolahti, Kruunuvuorenranta ja Itäkeskus, mutta näillä alueilla määrät jäivät selvästi Pohjois-Pasilaa pienemmiksi. Muuttotappiota kärsivät erityisesti useat kantakaupungin alueet. Eniten tappiota kärsivät Kamppi, Myllypuro ja Vallila. Useimmat sisäisessä muuttoliikkeessä tappiota saaneet alueet saivat kuitenkin muuttovoittoa kaupungin rajat ylittävästä muuttoliikkeestä. (Kuvio 6, Kuvio 7.)
Kuten aiemmin mainittiin, kaupungin rajat ylittävä muuttoliike kasvatti väestön määrää suurella osalla osa-alueista. Eniten Helsingin ulkopuolelta muuttovoittoa saaneita alueita olivat Kontula, Jätkäsaari, Taka- ja Etu-Töölö sekä Kamppi, joiden kaikkien muuttovoitto oli yli 400 henkeä. Muuttotappiota Helsingin ulkopuolelle kärsi eniten Paloheinän alue, mutta sielläkin määrä jäi noin 50 henkeen. (Kuvio 7.)
Vieraskielisistä muuttovoittoa lähes kaikille alueille
Muuttoliikkeellä on iso merkitys alueiden väestömäärien muutoksiin, mutta se vaikuttaa myös alueiden kielirakenteen muutokseen. Osa-alueista alle puolet sai kotimaankielisistä muuttovoittoa (kaupungin sisäinen ja ulkoinen muuttoliike yhteensä). Eniten muuttovoittoa saivat Pohjois-Pasila, Veräjämäki ja Kruunuvuorenranta, kun taas eniten muuttotappiota kärsineitä alueita olivat Malminkartano, Herttoniemenranta ja Toukola (Kuvio 8.) Vieraskielisistä muuttovoittoa eniten saivat Kannelmäki, Kontula ja Jätkäsaari (Kuvio 9). Vieraskielisiä muuttoliikkeen myötä menettäneitä alueita oli vain muutamia, ja niissäkin määrät jäivät hyvin pieniksi. Useilla alueilla vieraskielisten muuttoliike oli voitollista, kun taas kotimaankielisillä se oli tappiollista, joten näillä alueilla vieraskielisten osuus väestöstä luonnollisestikin kasvoi.
Lopuksi
Helsingin saama muuttovoitto kasvoi ennätyksellisen suureksi vuonna 2023. Kasvu perustui erityisesti kasvaneeseen ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrään, kun taas ulkomaille muuttaneiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla. Myös kotimaan muuttoliike oli Helsingin kannalta voitollista. Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä Helsinki menetti väestöään muulle Uudellemaalle, mutta sai muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta. Kotimaasta saatu muuttovoitto oli kuitenkin selkeästi ulkomaan muuttovoittoa pienempi. Kokonaisuutena Helsingin saama muuttovoitto keskittyi nuoriin aikuisiin. Suurin osa kaupungin saamasta muuttovoitosta koostui vieraskielisestä väestöstä.
Alueellisesti tarkasteltuna eniten muuttovoittoa saivat luonnollisestikin alueet, joille rakennettiin runsaasti uudisasuntoja. Alueista korostui Pohjois-Pasilan osa-alue, jonka saama muuttovoitto oli yli 1 000 henkeä. Kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä useat alueet varsinkin kantakaupungin alueella menettivät väestöään, mutta saivat vastaavasti muuttovoittoa kaupungin ulkopuolisesta muuttoliikkeestä. Kotimaankielisten kokonaismuuttovoitto keskittyi vain osalle alueista, kun taas lähes kaikki alueet saivat muuttovoittoa vieraskielisestä väestöstä.
Aineistona tässä artikkelissa on käytetty Tilastokeskuksen vuosittain Helsingille toimittamaa väestöaineistoa. Vuoden 2024 muuttoliiketiedot ilmestyvät toukokuussa 2025.
Harri Sinkko toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa.
Lähteet:
Saukkonen, Pasi. Alati moninaistuva Helsingin väestö – havaintoja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta ja rakenteesta (2024). Blogikirjoitus. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut, Helsinki. Alati moninaistuva Helsingin väestö – havaintoja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta ja rakenteesta | Helsingin kaupunki
Tilastokeskus. Väestötilastot, Uudenmaan erityistilaus. (2024).