Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan pääkaupungissa työssä käyvien määrä väheni voimakkaasti vuonna 2009 ja lasku tasaantui vuonna 2010. Kaikkiaan työpaikkamäärä supistui kahdessa vuodessa lähes 5 600:lla eli 1,3 prosentilla. Muulla pääkaupunkiseudulla (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kato oli voimakkaampi työpaikkamäärän laskiessa 8 600:lla eli 3,6 prosentilla. Helsingin seudun ulkopuolella menetys oli 70 700 työpaikkaa eli laskua kertyi 4,0 prosenttia. Helsingin seudun kehysalueella kehitys oli päinvastainen: työpaikkamäärä kasvoi 1,4 prosentilla eli 1 400:lla.
Vuonna 2011 Helsingin työpaikkamäärä kääntyi hentoon kasvuun. Tuntuvampaan kasvuun päästiin vuonna 2012. Vuoden 2012 työpaikkamäärä oli 5 000 eli 1,2 prosenttia korkeampi verrattuna kahta vuotta aiempaan. Muulla pääkaupunkiseudulla vuonna 2011 koettiin kasvupyrähdys, joka tasaantui vuoden 2012 aikana. Kahdessa vuodessa Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työpaikkamäärä lisääntyi kolmella prosentilla eli 7 000:lla. Kehysalueen työpaikkamäärä vastaavasti kasvoi 1,5 prosentilla eli 1 500:lla. Muualla maassa työpaikkamäärä kasvoi 1,3 prosentilla.
Vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen suhteellisen vahva kasvu (1,6–3,1 % neljänneksestä riippuen) nosti koko vuoden keskimääräisen työpaikkamäärän 1,1 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin, vaikka vuoden viimeisellä neljänneksellä työpaikkamäärä supistui kahdella prosentilla. Kaikkiaan työpaikkamäärä kasvoi 4 600:lla. Muun pääkaupunkiseudun kasvu jäi 0,4 prosenttiin työpaikkamäärän lisääntyessä 1 000:lla. Kehysalueen kuntien työpaikkamäärä kääntyi 3,5 prosentin laskuun ja työpaikkoja katosi 3 600. Muun maan työpaikkamäärästä katosi 28 600 eli 1,7 prosenttia.
Työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvosta laskettu Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä oli 417 300 vuonna 2013. Tämä oli prosentin enemmän kuin edellisen huippuvuoden 2008 työpaikkamäärä. Kaikkiaan kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi 4 050:llä viidessä vuodessa. Muulla pääkaupunkiseudulla vuoden 2008 työpaikkamäärästä jäätiin jälkeen 600 työpaikan (0,3 prosentin) verran. Kehysalueella vaje oli myös 600 työpaikkaa (0,6 prosenttia). Helsingin seudun ulkopuolisesta maasta oli kadonnut 77 000 työpaikkaa eli 4,3 prosenttia työpaikkavarannosta. Vuonna 2013 Helsingin osuus koko seudun työpaikoista oli 55 prosenttia ja koko maan työpaikoista 17 prosenttia.
Toimialarakenne
Helsingin elinkeinorakennetta dominoivat palvelualat, joiden kokonaisosuus työpaikoista nousee huomattavan korkeaksi eli 89 prosenttiin. Vuonna 2013 kaupan ja muiden markkinapalvelujen osuus työpaikoista oli 62 prosenttia. Julkisten palvelujen osuus oli 27 prosenttia, kun teollisuuden, energia- ja vesihuollon ja rakennustoiminnan osuus jäi 11 prosenttiin.
Helsingin elinkeinorakenne eroaa huomattavasti koko maan rakenteesta. Koko maassa markkinapalvelujen osuus työpaikoista ”jäi” 44 prosenttiin, kun jalostuksen osuus työpaikoista ”nousi” koko maassa 22 prosenttiin. Helsingin kannalta merkityksettömien alkutuotannon työpaikkojen osuus oli koko maassa neljä prosenttia. Julkisen sektorin työpaikkaosuudet olivat molemmissa lähes yhtä suuret.
Helsingin elinkeinorakenne on sangen monipuolinen yhdenkään päätoimialan nousematta hallitsevaan asemaan. Neljä merkittävintä toimialaa, 9,7–13,3 prosentin työpaikkaosuuksin, olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (55 700 työpaikkaa), tukku- ja vähittäiskauppa (49 400), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (46 500) sekä informaatio ja viestintä (40 400). Alojen yhteinen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli 46 prosenttia. Yli viiden prosentin työpaikkaosuuksin seuraaville sijoille nousivat julkinen hallinto, koulutus, kuljetus ja varastointi, rakentaminen ja rahoitustoiminta.
Toimialarakenteen muutos 2008-2013
Helsingin toimialarakenteen monipuolisuus pystyi osaltaan vaikuttamaan siihen, että vaikka vuonna 2009 kokonaistyöpaikkamäärä supistui voimakkaasti, niin vuonna 2013 kokonaistyöpaikkamäärässä ylitettiin vuoden 2008 taso. Tietyillä toimialoilla tapahtunutta työpaikkamäärän suurtakin laskua pystyivät kompensoimaan kasvussa olleiden toimialojen kehitys.
Vaikka kokonaistyöpaikkamäärä on vain prosentin korkeammalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin, niin suuri muutos on tapahtunut toimialarakenteessa. Tämä käy ilmi kuviosta 4, jossa tarkastellaan työpaikkamäärän kehitystä kolmen laajan toimialaryhmän kohdalla.
Jalostuksen ja logistiikan toimialaryhmän kokonaistyöpaikkamäärä oli vuonna 2013 kahdeksan prosenttia alhaisempi kuin viisi vuotta aiemmin. Viidessä vuodessa teollisuudesta oli kadonnut 4 400 työpaikkaa. Rakentamisesta, tukkukaupasta sekä kuljetus- ja logistiikka-aloilta kustakin lähti yli 1 000 työpaikkaa. Kaikkiaan ryhmän aloilta katosi 7 200 työpaikkaa tarkastelujaksolla. Kaikkiaan ryhmittymä työllisti 87 200 henkeä vuonna 2013.
Liike-elämän ja hallinnon palvelujen sekä muiden toimistotoimialojen toimialaryhmän kokonaistyöpaikkamäärä myös aleni hieman. Julkisen hallinnon työpaikkamäärä kutistui lähes 6 000:lla. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan työpaikat lisääntyivät vahvasti jaksolla (+2 500 työpaikkaa). Ryhmittymän kokonaistyöpaikkamäärä jäi 2 100:aan eli prosentin alemmaksi verrattuna vuoteen 2008. Ryhmittymän yritykset ja muut yhteisöt työllistivät 186 900 henkeä.
Edellä mainituissa kokonaisuuksissa tapahtunutta työpaikkakatoa korvasi kaupan ja kotitalouksien palveluiden toimialaryhmän aloilla tapahtunut kasvu. Erityisen vahvassa kasvussa oli terveys- ja sosiaaliala, missä työpaikkamäärä kasvoi 5 600:lla. Kasvu kohdistui erityisesti yksityiseen sektoriin. Taide-, viihde- ja virkistysalat kasvattivat työpaikkamääräänsä 3 400:lla ja ravitsemistoiminnan alan toimijat 3 300:lla. Vähittäiskaupan alalle syntyi 2 400 uutta työpaikkaa. Ryhmittymän kokonaistyöpaikkamäärä lisääntyi 14 300:lla eli 11 prosentilla. Kaikkiaan nämä palvelualat tarjosivat työpaikan 139 400 hengelle.