Kiinnostus Suomea kohtaan on ollut viime vuodet kasvussa
Maailman matkailutilastoissa Eurooppa on edelleen maailman suosituin matkakohdealue. Maista Ranska on suosituin kohde ja kaupungeista Lontoo (Maailmanpankki 2018). Euroopan osuus maailman matkailusta on silti enää noin kolmannes. Aasia ja varsinkin Kiina on noussut viime aikoina kovaa vauhtia. Suomi on tässä kuvassa hyvin pieni peluri, joskin Suomeen kohdistuva kiinnostus on ollut viime aikoina selvässä nousussa, ainakin jos matkailijamääriä pidetään kiinnostuksen mittarina.
Osa kasvaneesta kiinnostuksesta liittyy taatusti Helsingin strategisesti erinomaiseen sijaintiin Aasiasta Eurooppaan johtavan reitin varrella. Tämä ajatus saa tukea lentoliikennetilastoista. Kansainvälinen liikenne Helsinki-Vantaalla lisääntyi vuonna 2017 peräti 11 prosenttia ja lentomatkojen kokonaismäärä oli suurin koskaan, noin 19 miljoonaa matkaa. Suurin osa kaikista Helsinki-Vantaan matkoista oli kansainvälisen liikenteen matkoja. Kaikkein eniten (21 prosenttia) kasvoi Helsinki-Vantaalla ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrä.
Viime vuoden nopea kasvu on jatkunut Finavian lentoliikennetilastojen mukaan myös vuonna 2018 kaikissa matkaluokissa, ja Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kasvua vetää ulkomaisten vaihtomatkustajien jatkuvasti kasvava määrä. Lentoliikenteen koko vuoden tilastoista puuttuu tätä kirjoitettaessa enää kaksi kuukautta. Lokakuussa ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrä kasvoi 12,3 prosenttia, mikä on jonkin verran alkuvuoden ja kesän kasvuprosentteja alhaisempi. Kuitenkin kun tarkastellaan koko vuotta lokakuuhun asti, kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna on kertynyt peräti neljännes.
Lentomatkustajien määrä on Helsinki-Vantaalla lisääntynyt kaikissa matkaluokissa ja lokakuun jälkeen ollaan reilut 10 prosenttia viime vuotta edellä. Lienee jo nyt selvää, että vuosi 2018 tulee ohittamaan ennätyksellisen viime vuoden lentomatkustajien kokonaismäärässä.
Yöpymisten määrä Helsingissä ylitti 4 miljoonaa vuonna 2017
Lentotilastoille saadaan mielenkiintoista vertailupohjaa majoitustilastoista, jotka ovat ainakin toistaiseksi yleisimmin käytettyjä matkailun volyymien mittareita, kun vertaillaan toisiinsa maita tai kaupunkeja. Lentoliikennetilastoista ei voida erottaa kansalaisuuksia, joten näitä muita tietolähteitä tarvitaan.
Tietoja majoittumisista ja kansalaisuuksista kerätään kaikista rekisteröidyistä majoitusliikkeistä. Kaikki majoitusliikkeet eivät kuitenkaan ole rekisteröityjä, joten esimerkiksi Airbnb-asunnot tai kaikkein pienimmät majoitusliikkeet jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyy vain osa matkailijoista, ja monissa tapauksissa, esimerkiksi Helsingissä majoittuvien virolaisten kohdalla, muiden majoitusmuotojen osuus on huomattava (ks. Mustonen 2018b). Rekisteritilastojen, jollainen siis majoitustilastokin on, eräs huono puoli liittyykin juuri kattavuuteen.
Lentoliikenteen tapaan vuosi 2017 oli myös matkailijoiden yöpymisillä mitattuna ennätyksellinen. Koko Suomessa rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kotimaiset yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomaiset peräti 17 prosenttia. Erityisen paljon ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyvät Lapissa, 22 prosenttia. Toisaalta Lapissa kotimaiset yöpymiset vähenivät.
Helsingissä kasvu oli kotimaisten matkailijoiden yöpymisten kohdalla melkein yhtä voimakasta (16 prosenttia) kuin ulkomaalaisten yöpymisissä (18 prosenttia). Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä yhteensä noin 17 prosenttia.
Helsingin rekisteröidyistä yöpymisistä suurin osa, 54 prosenttia, oli vuonna 2017 ulkomaalaisia. Tämä osuus oli suurimmillaan kesäkuussa ja elokuussa, jolloin lähes kaksi kolmesta yöpymisestä oli ulkomaisia. Lapissa puolestaan ulkomaiset yöpymiset keskittyvät talveen, ja esimerkiksi joulukuussa 2017 Lapissa oli enemmän yöpymisiä kuin yhdenkään kuukauden aikana Helsingissä.
Vuoden 2018 tammi-syyskuussa – kolmelta vuosineljännekseltä on tätä kirjoitettaessa ennakkotiedot olemassa – ulkomaalaisten yöpymisten osuus Helsingissä oli 57 prosenttia eli hieman suurempi kuin vuonna 2017, tarkasteltiin sitten koko vuotta tai vastaavaa ajankohtaa. Lapissa ulkomaalaisten osuuden kasvu on vielä selvempää kuin Helsingissä. Vuonna 2017 Lapissa ulkomaalaisten yöpymisten osuus nousi yli 50 prosentin ja vuosi 2018 taitaa yltää vähintään samoihin lukemiin.
Yhteensä yöpymisiä Helsingissä rekisteröitiin vuonna 2017 noin 4,2 miljoonaa. Neljän miljoonan rajapyykki ylitettiin ensi kerran. Koko maassa yöpymisiä rekisteröitiin noin 22 miljoonaa, joten Helsingin osuus kaikista yöpymisistä Suomessa vuonna 2017 oli 19 prosenttia. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisistä Helsingin osuus oli 13 prosenttia ja ulkomaisten 33 prosenttia.
Mistä maista Helsinkiin matkustetaan?
Venäläiset ovat hallinneet viime vuosien yöpymistilastoja ylivoimaisesti, tarkasteltiin sitten Suomea kokonaisuudessaan tai pelkästään Helsinkiä. Venäjän osuus kaikista Suomen ulkomaisista yöpymisistä oli vuonna 2017 noin 12 prosenttia. Helsingissä venäläisten matkailijoiden osuus oli pienempi, noin yhdeksän prosenttia. Korkeimmillaan venäläisten osuus Helsingin ulkomaisista yöpymisistä oli vuonna 2013, jolloin osuus oli 18 prosenttia.
Venäläisten yöpymiset romahtivat vuosina 2014–2016, ja nyttemmin on taas palattu kasvu-uralle. Vuonna 2017 matkailijoiden yöpymiset lähes kaikista maista kasvoivat. Venäläisten palautuneen kysynnän lisäksi huomattavaa oli japanilaisten yöpymisten tasaisen kasvun jatkuminen ja tietenkin kiinalaisten yöpymisten nopeasti edennyt voimakas nousu. Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymisten yhdistetty kokonaismäärä Helsingissä on vuositason tarkasteluissa ylittänyt selvästi venäläisten yöpymiset viime vuosina.
Vaikka Aasian merkityksestä Suomelle ja Helsingille puhutaankin paljon, viiden yöpymismäärien näkökulmasta tärkeimmän lähtömaan joukosta ei varsinaisesti löydy yhtään Aasian maata. Sen sijaan Saksa, Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi ovat kaikki viiden kärjessä. Venäläisten yöpymisten kanssa nämä neljä maata ovat viime vuosina muodostaneet Helsingin ulkomaisten yöpymisten perustan. Kaikista ulkomaisista yöpymisistä 38 prosenttia tuli vuonna 2017 näistä maista. Jos lasketaan kymmenen kärki yhteen, saadaan osuudeksi 58 prosenttia.
Toisin sanoen yli 40 prosenttia ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä Helsingissä tuli muista kuin ”top 10” -maista, mitä voidaan pitää varsin suurena osuutena. Kärkimaiden suhteellinen merkitys yöpymisten määrässä onkin varsin hyvä mittari, kun tarkastellaan lähtömaiden jakaumaa. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta on toivottavaa, että yksittäisten maiden merkitys ei nouse liian korkealle. Yksittäisten maiden merkityksen liiallisella kasvulla voi olla negatiivisiakin vaikutuksia (Mustonen 2018c).
Kapasiteetit ja käyttöasteet
Viime aikoina Helsingissä on matkailun voimakkaan kasvun yhteydessä puhuttu paljon majoituskapasiteetista ja sen riittävyydestä. Helsingissä oli vuonna 2017 yhteensä 10 919 huonetta (kuukausien keskiarvo 10 085) ja pääkaupunkiseudulla 15 218 (kuukausien keskiarvo 14 130). Koko vuoden 2017 tasolla tarkasteltuna Helsingin majoitusliikkeiden käyttöaste oli 73 prosenttia. Vertailun vuoksi: Lapissa käyttöaste oli 46 prosenttia ja koko maassa 52 prosenttia.
Käyttöasteissa matkailun kausiluonteisuus on huomattavaa, joten kuukausittainen tarkastelu on vuositason näkökulmaa hedelmällisempää. Majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat Helsingissä suurimmillaan kesällä: esimerkiksi vuoden 2017 kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa kuukauden keskiarvo oli yli 80 prosenttia, mikä on huomattavan korkea luku. Käyttöasteiden kohdalla emme vielä valitettavasti pääse tarkastelemaan lyhyempiä mikrosesonkeja, emmekä siis pysty majoitustilaston avulla vielä selvittämään niitä ajankohtia – esimerkiksi tiettyjä viikonloppuja – jolloin kapasiteetti on ollut täynnä.
Helsingin ohella käyttöasteet ovat myös muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa olleet kesäaikoina hyvinkin korkeita. Vuonna 2017 kaikkein eniten täynnä olivat Reykjavikin ja Kööpenhaminan majoitusliikkeet. Benchmarking Alliancen (2018) tietojen mukaan Reykjavikissa käyttöasteet olivat pienimmilläänkin yli 70 prosenttia ja usean kuukauden aikana yli 90 prosenttia. Myös Kööpenhaminan yli 80 prosentin käyttöasteen sesonki jatkui toukokuulta lokakuulle. Tukholmassa tilaa näyttäisi olleen eniten: käyttöasteet jäivät kaikkina kuukausina alle 80 prosentin.
Viime aikoina vaihtoehtoiset majoitusmuodot, kuten Airbnb, ovat tulleet maailmanlaajuisesti yhä suositummiksi. Tämä on yksi merkki matkailun murroksesta ja aiheesta onkin puhuttu viimeisen vuoden sisään paljon (esim. Mustonen 2018d). Yhtäältä Airbnb ja vastaavat toimijat helpottavat tilannetta majoitusliikkeiden ollessa täynnä. Toisaalta toiminnan on koettu vääristävän kilpailua ja esimerkiksi nostavan asumisen hintaa kohteissa, jos vuokranantajat vuokraavat mieluiten asuntojaan matkailijoille.
Airbnb-palvelussa oli Helsingissä AirDNA-yrityksen (AirDNA 2018) keräämien suuntaa antavien tietojen mukaan vuonna 2017 kuukausittain tarkasteltuna vuokrattavana enimmillään 2 400 asuntoa (elokuussa) ja noin 500 yksityistä huonetta (myös elokuussa). Enimmillään Airbnb-kapasiteetti on siis kattanut lähes 3 000 kohdetta.
Airbnb-asuntojen käyttöasteet ovat saman lähteen mukaan olleet jatkuvasti yli 50 prosenttia ja enimmillään lähes 80 prosenttia (elokuussa). Sekä tarjonta että käyttöasteet näyttävät olevan edelleen nousussa. Elokuussa 2018 Airbnb-käyttöaste oli peräti 82 prosenttia ja syyskuussakin 76 prosenttia, mikä on niin ikään merkittävästi enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vaikka nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, voidaan usean tuhannen kuukausittaista kapasiteettilisäystä kokonaiskapasiteettiin pitää huomattavana lisänä Helsingin tarjontaan. Käyttöasteet kertovat myös kysynnästä. Jos kysyntä kasvaa jossain, helposti ajatellaan, että se vähenee jossain muualla. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on mahdotonta sanoa, mitä vaikutusta Airbnb-toiminnalla on ollut rekisteröityjen majoitusliikkeiden käyttöasteisiin, mutta ainakaan tilastoista laskua ei ole havaittu. Päinvastoin käyttöasteet ovat hieman nousseet – ei kylläkään kovin merkittävästi. Näiden tilastojen valossa näyttää siis siltä, että yksittäisiä vilkkaita ajanjaksoja lukuun ottamatta majoitusliikkeet ovat olleet ainakin osittain vajaakäytössä. Toisaalta rekisteröidyissä yöpymisissä tapahtuvia muutoksia ei voi laittaa Airbnb:n piikkiin, ellei sitten jossain vaiheessa huomata merkittäviä nousuja Airbnb:n käyttöasteissa samaan aikaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden käyttöasteiden vähetessä.
Vuosi 2018 – kohti uusia ennätyksiä?
Mikäli tarkastelu lopetettaisiin vuoteen 2017, voisimme todeta, että matkailu ainakin lukujen valossa kukoistaa ja Helsinki on ottamassa naapureita kiinni. Nyt kun tätä kirjoittaessa tiedämme jo yöpymisten ennakkoluvut vuoden 2018 kolmelta neljännekseltä, voimme ehkä todeta, että ensimmäinen väite pitää paikkansa. Yöpymisten kokonaismäärä on toki aavistuksen laskenut, mutta hyvin viime vuoden kaltaisissa lukemissa edetään. Ulkomaalaisten yöpymiset ovat itse asiassa vielä hieman plussalla ennätykselliseen vuoteen 2017 verrattuna pitkälti helmikuulle kestäneen kasvuputken ansiosta.
Yöpymisten kokonaismäärän kasvu meni ensimmäistä kertaa miinukselle maaliskuussa 2018, mikä johtui aluksi lähinnä kotimaisten yöpymisten vähenemisestä, mutta sittemmin myös ulkomaisten yöpymisten kasvu on hiipunut. Kotimaisten yöpymisten kohdalla jonkinlainen käänne tapahtui itse asiassa jo heti vuoden alussa tammikuussa, jolloin yöpymiset vähenivät 4,5 prosenttia.
Ulkomaisissa yöpymisissä viime vuoden ennätyslukuja rikottiin aina toukokuuhun 2018 asti; tammi- ja helmikuussa kasvuprosentit olivat vielä kaksinumeroisia. Käänne alaspäin tapahtui kesäkuussa, jolloin yöpymiset edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna vähenivät noin viisi prosenttia. Kesäkuun ulkomaisten yöpymisten määrä oli kuitenkin vieläkin niin suuri, että samalla luvulla olisimme viime vuonna puhuneet hurjasta kasvusta. Vuoden 2016 kesäkuuhun verrattuna kesäkuussa 2018 oli ulkomaisia yöpymisiä yli 10 prosenttia enemmän.
Vuoden 2018 kesä oli kaiken kaikkiaan kaksijakoinen. Kesä- ja elokuussa kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Helsingissä lisääntyivät ja samaan aikaan ulkomaiset vähentyivät. Heinäkuussa tilanne oli toisin päin. Syyskuussa kaikki yöpymiset laskivat varsin selvästi. Viime vuonna erityisesti marras- ja joulukuu olivat todella vilkkaita, joten on odotettavissa, että ihan samoihin lukuihin tuskin tänä vuonna päästään.
Ottaen huomioon viime vuoden korkeat kasvuprosentit, alkuvuoden 2018 ulkomaisten yöpymisten kasvua voidaan miltei pitää hämmästyttävänä. Kokonaisyöpymisten lasku alkuvuoden jälkeen on niin ikään ollut varsin maltillista, joten viime vuoden ennätykselliset matkailijamäärät huomioiden Helsingissä on vilkasta edelleen.
Kilpailijat jäivät kasvuluvuissa jälkeen vuonna 2017, mutta suunta kääntyi
Muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeja pidetään usein Helsingin kilpailijoina matkailumarkkinoilla. Toisaalta esimerkiksi juuri kiinalaiset usein matkustavat samalla matkallaan useaan kaupunkiin, joten tästä näkökulmasta Helsinki, Tallinna, Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo ovat samaa laajempaa kohdealuetta. Kaupungit siis yhtä aikaa kilpailevat matkailijoista ja toisaalta hyötyvät toinen toisistaan.
Näihin kilpailijoihin verrattuna Helsinki oli ulkomaisten yöpymisten kasvussa vuonna 2017 täysin omassa sarjassaan. Tukholmassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat tuolloin kahdeksan prosenttia ja Reykjavikissa kuusi prosenttia. Kööpenhaminassa ja Tallinnassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat selvästi vähemmän: Kööpenhaminassa neljä ja Tallinnassa kaksi prosenttia. Oslossa yöpymiset vähentyivät viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös absoluuttisina kasvulukuina Helsinki ohitti kaikki kilpailijat.
Pohjolan kaupungeista Tukholma on kokonaisyöpymisissä mitattuna ylivoimainen ykkönen. Vuonna 2017 siellä yövyttiin rekisteröidyissä majoitusliikkeessä 9,4 miljoonaa kertaa. Kööpenhaminassa yöpymisiä oli reilut miljoona vähemmän, noin kahdeksan miljoonaa. Oslokin ohittaa Helsingin kokonaisyöpymisissä, joskin ulkomaisissa yöpymisissä Helsinki on edellä. Kotimaisia yöpymisiä Oslossa oli toiseksi eniten tässä vertailussa.
Ulkomaisissa yöpymisissä Kööpenhamina oli listan kärjessä 5,4 miljoonalla yöpymisellä. Ulkomaisissa yöpymisissä sekä Reykjavik että Tallinna ohittivat Helsingin. Reykjavik ja Tallinna ovatkin tarkemmin tarkasteltuina mielenkiintoisia verrokkikohteita. Molempiin näihin kaupunkeihin suuntautuva matkailu on hyvin vahvasti liitoksissa muutamaan keskeiseen lähtömaahan. Vuonna 2017 Reykjavikin yöpymisistä 30 prosenttia tuli Yhdysvalloista ja 22 prosenttia Britanniasta.
Yli puolet kaikista yöpymisistä muodostui siis kahden lähtömaan kysynnästä. Tallinnassa puolestaan Suomesta tulevien matkailijoiden osuus on tietenkin suuri. Muista kilpailijakaupungeista ainoastaan Tukholmassa lähtömaiden osuuksia kuvaavien ”kestävyysmittareiden” arvot olivat Helsinkiä pienempiä. Kööpenhaminassa ja Oslossa viisi kärkimaata erottuvat selvästi muista ja niiden osuus oli vuonna 2017 noin puolet kaikista ulkomaisista yöpymisistä.
Kun tarkastellaan vuoden 2018 tilastoja, eräs huomattava kehityskulku on kuitenkin tilanteen kääntyminen suhteessa kilpailijakaupunkeihin. Tukholmassa ja Kööpenhaminassa ulkomaalaisten yöpymisten kasvu on jatkunut koko vuoden. Oslossa pudottiin miinukselle vasta heinäkuussa.
Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota kiinalaisten Pohjolaan suuntautuvan matkailun kehittymiseen, ja tästä löytyykin yksi selitys sille, miksi Helsinki ainakin alkukesän perusteella näyttää hieman menevän eri polkuja kilpailijoiden kanssa. Kiinalaisten yöpymiset ovat meillä vähentyneet helmikuuta ja syyskuuta lukuun ottamatta koko vuoden 2018 ajan. Samanlaista laskua ei ole ollut havaittavissa kilpailijakaupungeissa. Samaan aikaan kuitenkin kiinaisten rajanylitykset ovat lisääntyneet Helsinki-Vantaalla. Kasvuprosentit ovat kevään ajan olleet lähes kautta linjan kaksinumeroisia, joten näyttää siltä, että entistä useampi kiinalainen jatkaa matkaansa lentokentältä suoraan muihin kaupunkeihin.
Myös japanilaisten matkailu Helsinkiin mietityttää. Jonkinlaisia muutoksia näyttää olevan ilmassa. Japanilaisten yöpymiset ovat vähentyneet maaliskuusta asti kaksinumeroisilla prosenteilla ja rajanylityksetkin menivät miinukselle heinäkuussa. Helsingin lisäksi myös Tukholmassa mentiin japanilaisten osalta selvästi miinukselle. Oslo sen sijaan on vetänyt kiinalaisten lisäksi myös japanilaisia heinä–syyskuussa selvästi aiempaa vuotta enemmän, mutta määrät ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin naapurimaiden pääkaupungeissa.
Pari keskeistä markkinaa on siis ainakin väliaikaisesti hiipunut, mutta kuten aiemmin todettiin, ulkomaalaiset yöpymiset ovat vielä viime vuoteen nähden plussalla. Venäjän suunnasta tullut pari vuotta piristynyt kysyntä ei selitä yksin ulkomaisten yöpymisten tahtia. Saksalaisten yöpymiset ovat kolmen neljänneksen aikana lisääntyneet itse asiassa jopa hieman enemmän ja kasvu Yhdysvalloistakin on ollut huomattavaa. Kasvu näistä kaikista maista on ollut suunnilleen yhtä nopeaa: viiden ja kahdeksan prosentin välillä. Saksalaisten ja yhdysvaltalaisten matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärät Helsingissä olivat vuoden 2018 ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana suurempia kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Kysynnän kasvu edellä mainituista maista on siis korvannut Japanin ja Kiinan selvää hiipumista.
Kuviossa 1 esitetään kärkikymmenikön yöpymisten kolmen ensimmäisen neljänneksen ajalta vuodesta 2010 alkaen. Vielä viime vuonna kärkimaat olivat kuviossa tiukemmin yhtenä nippuna, mutta nyt Britannia, Japani ja Ruotsi ovat kaikki pudonneet ja muodostavat oman keskinäisen ryhmänsä. Aiempiin vuosiin verrattuna kolmen kärki näyttää siis olevan nyt erkanemassa muista.
Miten sovittaa yhteen matkailutavoitteet ja kestävä kehitys?
Matkustaminen on kasvanut maailmanlaajuisesti jo kauan (UNWTO 2018). Vaikka osa matkailun kasvusta on niiden ihmisten aikaansaamaa, jotka jo aiemminkin ovat matkustaneet, markkinoille on tullut myös uusia ihmisiä ja ihmisryhmiä. Entistä useammalla on varaa ja mahdollisuuksia matkustaa. Mikäli suurilta katastrofeilta vältytään, kansainvälinen matkailu myös jatkaa kasvamistaan, halusimme sitä tai emme. Tässä mielessä matkailu on erilainen elinkeinoala kuin monet muut: matkailuilmiötä on erittäin vaikea hallita.
Maailmanlaajuiset matkailumarkkinat elävätkin nyt jonkinlaisessa murroksessa. Valtavat volyymit, ilmastonmuutoksen asettamat paineet sekä toisaalta poliittiset muutokset ja liikehdinnät luovat epävarmuustekijöitä matkailuelinkeinon tulevaisuudelle ja toimivuudelle. Toisaalta samaan aikaan teknologioiden nopea kehitys tullee vaikuttamaan lähiaikoina matkailumarkkinoihin tavoilla, joita emme osaa vielä edes arvioida. Tämän valtavan ja osittain hallitsemattoman käsitteellisen verkoston taustalla on vaatimus entistä kestävämmästä matkailusta ja matkailun kehittämisestä.
Ekologisesta näkökulmasta kansainvälisen matkailun kasvu on siis maailmanlaajuinen haaste, ei vähiten liikenteen päästöjen takia. Matkailu noudattaa samoja markkinatalouden lajeja kuin muutkin talouden toimijat ja voidaankin ajatella, että ”matkailun kriisi” on pitkälti seurausta hallitsemattomiin ulkoisvaikutuksiin liittyvistä ongelmista ja kyse olisi siis eräänlaisesta markkinahäiriöstä, jonka korjaaminen on kysynnän jatkuvasti kasvaessa vaikeaa. Matkailun kiihtyvä kasvu viittaa siihen, että markkinatalouden mekanismit eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä pysty ratkaisemaan kestävyyteen liittyviä ongelmia. Ainakaan vielä taloudelliset insentiivit eivät ole olleet riittäviä. Näyttää siltä, että tarvitaan kansainvälisiä sitovia sopimuksia, joihin julkiset toimijat sitoutuvat. Samaan aikaan tarvitaan edelläkävijöitä, jotka ovat valmiita riskeeraamaan lyhyen aikavälin taloudellisia voittoja.
Positiivista on toki se, että kestävä matkailu on viimein noussut myös valtavirran keskusteluihin, luultavasti osittain siksi, että matkailun negatiiviset vaikutukset ovat tulleet entistä selvemmin näkyviin. Näin myös Helsingissä. Helsingin matkailun tiekartassa (Helsingin kaupunki 2018a) kestävä matkailu on erotettu omaksi alakohdakseen ja esiin on nostettu kolme kestävän matkailun näkökulmasta keskeisintä ulottuvuutta: ekologinen, sosiokulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Jo Helsingin strategiassa kestävän kasvun turvaaminen on nostettu kaupungin tärkeimmäksi tehtäväksi, ja tätä tavoitetta matkailun tiekartta niin ikään peilaa. Haasteena on kuitenkin konkreettisten, näkyvien ja vaikuttavien tekojen tekeminen. Koska kenttä on niin laaja, haasteena on myös päättää, mistä tulisi lähteä liikkeelle. Ja haasteena on myös saada mukaan matkailun toimijoita, joille kestävyyden huomioiminen ei välttämättä ole heti taloudellisesti kannattavaa.
Ratkaistavia asioita on paljon ja eri tasoilla olevat asiat on erotettava toisistaan. Maailmanlaajuisen matkailun kasvun aiheuttamat suuret globaalit ongelmat ovat asia erikseen ja paikalliset haasteet liikkuvat eri ulottuvuuksissa. Teknologiseen kehitykseen ja sen lupauksiin ei tässä artikkelissa edes mennä.
On esimerkiksi tarpeellista pohtia, miten matkailun aiheuttama kuormitus jakautuu, sillä jo nyt se on monille alueille maailmalla todellinen ongelma. Ekologisesti onkin usein järkevämpää suunnata matkailua alueille, missä infrastruktuuri on jo kehittynyttä. Yksilöllisen matkailun korostaminen saattaakin olla kestävän kehityksen näkökulmasta väärä tie. Toki samalla voidaan todeta, että mikäli matkailijoiden määrä ylittää moninkertaisesti alueen asukasmäärän, kuten monilla alueilla on käynyt, on tilanne huolestuttava kaikilla kestävän kehityksen ulottuvuuksilla.
Vaikka kaupunkien infrastruktuuri on usein rakentunut paremmin kuin esimerkiksi luonnonympäristöihin nojautuvien kohteiden, myös monissa suurkaupungeissa matkailu on kasvanut niin paljon, että asukkaiden asenteet ovat muuttuneet. Tilanne on ristiriitainen, koska monille kaupungeille matkailu on tärkeä elinehto. Jotta matkailu on taloudellisesti kestävää, sen vaikutuksia elinkeinorakenteisiin pitääkin tarkkailla. Liiallinen keskittyminen matkailuun vie helposti pohjaa pois muilta elinkeinoilta ja yksipuolistaa elinkeinorakennetta. Tästä ilmiöstä ei Helsingissä tällä hetkellä ole suurempia merkkejä, mutta asia on hyvä pitää mielessä.
Sosiokulttuurisesta näkökulmasta keskeiset haasteet liittyvät paikallisiin asukkaisiin. Kuten matkailun tiekartassa todetaan, kasvavista matkailijamääristä huolimatta kaupungin on pidettävä huoli, että se säilyy elinvoimaisena asuin- ja työpaikkana. On siis huolehdittava siitä, että kaupungin asukkaat kokevat matkailun kasvun positiivisena asiana. Mikäli asenteet matkailua kohtaan muuttuvat negatiivisiksi, on sillä vaikutuksia myös matkailun kysyntään ja tätä kautta niihin lukuisiin hyötyihin, joita matkailulla on.
Mikäli Helsinki kaupunkistrategiassaan esitetyn vision mukaan todellakin olisi maailman toimivin kaupunki, se tarkoittaisi isoa kilpailuetua myös matkailun ja Helsinkiin kohdistuvan kansainvälisen kiinnostuksen näkökulmasta. Helsinkihän on esittänyt strategiassa yhdeksi tavoitteekseen ”panostaa matkailun edistämiseen ja kannustaa kaikkia kaupungin vetovoimaisuutta edistävien ideoiden esittelyyn” (Helsingin kaupunki 2018b). Kun kaupunki on viihtyisä ja toimiva asukkailleen, se on sitä myös matkailijoille. Lisäksi matkailun kannustamana kehitetyt palvelut ja infrastruktuurihankkeet usein hyödyttävät myös paikallisia.
Matkailun edistäminen ei tarkoita yksin matkailulukujen tavoitteellista kasvattamista vaan ennen kaikkea matkailutoimialan edellytysten parantamista ja – laajemmin ymmärrettynä – kansainvälisen profiilin vahvistamista ja edunvalvontaa. Matkailun kehittämisessä keskeistä onkin matkailun kasvun hallitseminen ja sen tietoinen ja tavoitteellinen ohjaaminen. Helsingin yksi keskeinen tavoite on pitää lähtömaajakaumat mahdollisimman tasaisina. Tätä kestävän matkailun ulottuvuutta seurataan säännöllisesti, ja kuten edellä todettiin, tilanne on Helsingissä tällä hetkellä varsin tasapainoinen.
Emme voi täysin päättää, minkälaisia matkailijoita meille tulee, mutta markkinointi- ja ohjaustoimilla ja strategisilla valinnoilla matkailuun voidaan kyllä vaikuttaa. Kehittämistoimien vaikutukset saattavat olla laajempia kuin aluksi kuvitellaan.
Keskittyminen vaikkapa paljon kuluttaviin omatoimisiin matkailijoihin saattaa vähentää kokonaisuutena enemmän rahavirtoja tuovien ryhmämatkailijoiden määrää, mutta paikalliset kuormitukset saattavat helpottua. Mikäli taas esimerkiksi rajoitettaisiin risteilymatkailua, menettäisimme ehkä lyhyellä aikavälillä näkyvyyttä, mutta toisaalta ekologisesta näkökulmasta tämä saattaisi olla positiivinen asia. Hyötyjä ja haittoja on punnittava tapaus kerrallaan ja toisaalta kokonaisuutena.
Maailmanlaajuisiin trendeihin tai taloudellisiin suhdanteisiin meidän on vaikeampi vaikuttaa. Vaikka tällä hetkellä matkailun kasvu näyttäytyy meille pääosin positiivisena asiana, tilanne saattaa olla tulevaisuudessa toinen. Silloin on hyvä, jos olemme miettineet asiaa jo etukäteen. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa kestävän matkailun ongelmaa ei ole vielä ratkaistu ja ei välttämättä tulla ratkaisemaankaan. Matkailun kasvu on melkein kaikkien kaupunkien ja alueiden tavoitteena, mutta sellaisena se on ristiriitainen. Yhtäältä matkailua (ja tätä kautta matkailutuloa ja tunnettuutta) halutaan lisätä, mutta toisaalta kestävyys vaatisi luultavasti matkailun rajoittamista. Rohkeat päätökset ovat vapaaehtoisesti tehtyinä niitä vaikeimpia.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa.
Lähteet:
AirDNA (2018) <https://www.airdna.co/>
Benchmarking Alliance (2018) <https://www.benchmarkingalliance.com/>
CNTA (2018) (China National Tourism Administration). Tourism Statistics. http://en.cnta.gov.cn/Statistics/TourismStatistics/
Helsingin kaupunki (2018a) Matkailun tiekartta. Helsingin kaupunki 2018-2021. <https://www.hel.fi/static/kanslia/elo/matkailun-tiekartta.pdf>
Helsingin kaupunki (2018b) Maailman toimivin kaupunki. Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021. <https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/strategia-ehdotus/>
Helsingin kaupunki (2018c) Helsingin elinkeinopolitiikan painopisteet 2018-2021. https://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Elinkeinopolitiikan-painopisteet-2018-2021.pdf
IATA (2018) Press release. http://www.iata.org/pressroom/pr/Pages/2018-02-01-01.aspx
Maailmanpankki. (2018) World Bank Open Data. https://data.worldbank.org/
Mustonen, Pekka (2018a) Helsingin matkailuvuosi 2017. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia.
Mustonen,Pekka (2018b) Mitä tiedämme Helsingin ja Tallinnan välisestä matkailusta tilastojen valossa? <https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-tiedamme-helsingin-ja-tallinnan-valisesta-matkailusta-tilastojen-valossa>
Mustonen, Pekka (2018c) Kaupungin vetovoima matkailukohteena on monien asioiden summa. <https://www.kvartti.fi/fi/blogit/kaupungin-vetovoima-matkailukohteena-monien-asioiden-summa>
Mustonen, Pekka (2018d) Airbnb:n tarjonta kattaa jo viidenneksen Helsingin majoituspaikoista. <https://www.kvartti.fi/fi/blogit/airbnbn-tarjonta-kattaa-jo-viidenneksen-helsingin-majoituspaikoista>
UNWTO (2018) 2017 International Tourism Results. Press release. <http://media.unwto.org/press-release/2018-01-15/2017-international-tourism-results-highest-seven-years>