Syksy on jo pitkällä, mutta matkailutilastot saadaan parin kuukauden viiveellä, joten niissä eletään vielä kesäsesongin huippua. Kesän lukuja onkin odotettu, onhan alkuvuosi edennyt hieman viime vuotta verkkaisemmissa tunnelmissa. Vertailukohtana ennätyksellinen vuosi 2017 on toki hieman epäkiitollinen. Jos sen sijaan verrataan kahden vuoden takaiseen, kuluva vuosi 2018 on ollut huippuvilkas, joten mistään suuresta pudotuksesta ei voida puhua.
Heinä- ja elokuu ovat Helsingin yöpymisissä perinteisesti kaikkein vilkkaimmat kuukaudet. Kärkisija on vaihdellut tälläkin vuosikymmenellä useita kertoja. Viimeisen parin vuoden aikana heinäkuu on ohittanut elokuun lähinnä vilkkaan kotimaan matkailun takia. Vuonna 2017 nämä kaksi huippukuukautta olivat melkein tasoissa, ja syynä taustalla olivat huomattavan paljon lisääntyneet ulkomaiset yöpymiset. Kesällä 2018 elokuu lopulta meni heinäkuun ohi, joskin aika pienellä erolla. Elokuussa kotimaiset yöpymiset lisääntyivät 3,5 prosenttia; kotimaisiin työmatkoihin liittyvät yöpymiset lisääntyivät lähes viisi prosenttia. Ulkomaiset yöpymiset sen sijaan putosivat hieman miinukselle.
Saksa selvä ykkönen elokuun yöpymistilastossa
Maakohtaisessa tarkastelussa elokuu jatkoi alkukesän kehityskulkua oikeastaan yhdellä poikkeuksella. Alkukesän nousija Yhdysvallat painui elokuussa peräti 16 prosenttia miinukselle edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yöpymisten määrä oli kuitenkin vuosikymmenen toiseksi suurin, joten tässäkin pudotuksessa näkyy viime kesän hurja yöpymismäärä. Yhdysvaltojen ohella Japani (–6,8 prosenttia), Britannia (–19,6 prosenttia), Kiina (–13 prosenttia) ja Ruotsi (–14,7 prosenttia) putosivat selvästi.
Kärkikymmenikön maista saksalaisten (6,7 prosenttia), venäläisten (16,8 prosenttia), espanjalaisten (25,9 prosenttia), italialaisten (12,8 prosenttia) ja ranskalaisten (3,8 prosenttia) yöpymiset sen sijaan lisääntyivät. Kärjen takaa myös Etelä-Korea jatkoi nousuaan; yöpymiset lisääntyivät elokuussa lähes 15 prosenttia. Saksa oli elokuun yöpymistilastoissa selvä ykkönen. Eroa seuraaviin oli useita tuhansia yöpymisiä.
Elokuun tilastojen valmistuttua voimme nyt viimein tarkastella koko kesää, joskin myöhemmin raportoitava syyskuu monilta osin vielä jatkaa kesäsesonkia. Elokuun notkahduksesta huolimatta Yhdysvallat pysyi kesäkauden tilaston kärjessä, joskaan ero Saksaan ei ollut suuri. Japani, Britannia ja Venäjä tulivat seuraavina – tässä järjestyksessä – ja ero kärkeen oli parikymmentä tuhatta yöpymistä. Niin ikään näiden maiden ero seuraavilla sijoilla oleviin Ruotsiin ja Kiinaan oli selvä.
Elokuun tapaan koko kesäkauden yöpymistilastoissa eniten huomiota herättävää viime vuosien nousijoiden Japanin, Britannian ja Kiinan putoaminen. Kiinalaisten yöpymiset putosivat jopa vuoden 2016 kesää alhaisemmalle tasolle. Japani ja Britannia sentään pysyivät vielä toissavuotta edellä. Seitsemän kärkimaan kesäyöpymisten kehitys näkyykin kenties parhaiten oheisesta kuviosta.
Kuten hyvin havaitaan, Saksa on pysynyt viime vuodet muutoksista huolimatta koko ajan kärjen tuntumassa ja Yhdysvallat on noussut kärkeen ikään kuin vaivihkaa. Kiinalaisista on viime aikoina puhuttu varmaankin eniten, mutta vaikka kuviossa kiinalaisten nousu toki näkyy voimakkaana, Japani ja Britannia aiemmin mainitun kärkikaksikon ohella kuitenkin ovat jatkuvasti kulkeneet omilla luvuillaan. Kiinan nousu näkyy parhaiten, kun tarkastellaan koko vuosikymmentä. Jos taas katsotaan yöpymisiä vuodesta 2015 eteenpäin, vähintäänkin yhtä paljon silmiin osuu brittien ja yhdysvaltalaisten yöpymisten kasvu. Kiinalaisten yöpymisten tämän kesän pudotus toki katkaisee kasvavan aikasarjan. Mikäli kiinalaisten yöpymiset olisivat jatkaneet kasvuaan, näyttäytyisi tämäkin kuvio eri tavalla.
Venäjä edelleen tärkeä lähtömaa
Myös Venäjä pysyy edelleen merkittävänä lähtömaana ja sieltä tuleva matkailu lienee eniten riippuvainen maan taloudellisesta tilasta ja valuuttakurssien kehityksestä. Kaksi viime vuotta on tultu ylös kuopasta, mikä on varsin mielenkiintoinen havainto, kun käyrää vertaa kiinalaisten vastaavaan. Kiinaan on panostettu viime aikoina paljon, mutta yöpymiset ovat pudonneet. Valitettavasti panostusten vaikutuksia yöpymiseen on vaikea mitata, tulee loppuvuoden kehitys olemaan hyvinkin mielenkiintoista odotettavaa. Kulkeeko kiinalaisten matkailu omia polkujaan panostuksista huolimatta, vai onko kyseessä vain väliaikainen notkahdus? Nouseeko Venäjä talven tullen edelleen, ja mitä tapahtuu Kiinalle ja Japanille Lapissa?
Sekä kiinalaisten että japanilaisten yöpymiset putoavat Helsingissä yleensä syksyn myötä noustakseen taas hieman talvella. Tämä muutos on erityisen selvä kiinalaisten kohdalla. Kiinalaisia matkustaa talvella paljon Lappiin ja tämä heijastuu jossain määrin myös Helsinkiin. Lappiin matkustavat yöpynevät myös Helsingissä; ainakin tilastojen perusteella näin voi päätellä.
Edellä esitettyihin kysymyksiin saamme vastauksia vasta keväällä, kun talven tilastot ilmestyvät käyttöömme. Esimakua kehityksestä voimme toki päätellä jo syksyn ja talven tilastoista. Jonkin aikaa saamme myös odottaa vielä lähtömaakohtaisia kesän tuloksia kilpailijakaupungeista. Jotain kuitenkin jo tiedämme. Kaikki yöpymiset mukaan lukien Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina olivat kesän tilastoissa useita prosentteja edellisvuotta edellä, eli Helsingin matkailussa eletään kilpailijakaupunkeihin verrattuna nyt hieman rauhoittuvaa aikaa. Todellisuudessa – kuten on tullut useaan kertaan todettua – viime vuoden ennätykselliset matkailuluvut vaikuttavat Helsingin kasvuprosentteihin ja saavat tämän vuoden näyttämään rauhallisemmalta kuin mitä se oikeasti on. Kasvuprosenttien sijaan – tai lisäksi – kannattaakin katsoa aikasarjaa hieman pidemmällä perspektiivillä. Mikäli olisimme asettaneet vuonna 2016 kasvutavoitteeksi neljä prosenttia, olisimme nollakasvullakin plussalla vuoteen 2020 asti.
Lennot
Lentoliikenne jatkaa edelleen kasvuaan lähes kaikissa matkaluokissa. Totuttuun tapaan eniten ovat lisääntyneet vaihtomatkustajien määrät. Syyskuussa 2018 ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrä lisääntyi 15 prosenttia, mikä toki on vähemmän kuin aiempina kuukausina, mutta muutos on silti huomattava ja loppua ei näytä olevan näkyvissä. Lentokentän laajennukset ja uudet reitit ovat näkyneet matkustajien määrän kasvuna koko vuoden ja sama kehitys siis näyttää jatkuvan. Kun tilastointikuukausia on jäljellä vain kolme, näyttää selvältä, että 20 miljoonan matkustajan rajapyykki ylittyy tänä vuonna selvästi. Helsinki-Vantaa siis pääsee tänä vuonna samalle kymmenluvulle muiden Pohjolan pääkaupunkien kanssa, joskin varsinkin Kööpenhaminan Kastrup saattaa ylittää tänä vuonna jo 30 miljoonaan rajan.
Rajanylitykset
Kun tarkastellaan merkittävimpien tilastoissa mukana olevien lähtömaiden (Schengenin ulkopuoliset maat) rajanylityksiä Helsinki-Vantaalla, Intia ja Kiina ovat viime kuukaudet pysyneet selvimmin vihreällä. Vaikka kiinalaisten yöpymiset ovat vähentyneet, rajanylitykset ovat lisääntyneet heinäkuuta lukuun ottamatta kaksinumeroisesti. Elokuussa rajanylityksiä oli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin ja syyskuussakin kasvu oli 13 prosenttia. Kun samaan aikaan kiinalaisten rajanylitykset Niiralassa ovat vähentyneet useilla kymmenillä prosenteilla kuukautta kohti, voidaan hyvin vetää johtopäätös, että Suomen (ja Helsingin) sijaan kiinalaiset käyttävät Helsinki-Vantaata entistä enemmän vaihtopaikkana matkalla kohti naapurimaita. Tästä aiheesta kirjoitin enemmän alkuvuotta peilaavassa artikkelissani sekä heinäkuun kuukausiraportissa.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla.