Naisia on ikääntyneistä selvästi enemmän (61 %) kuin miehiä (39 %). Ikäluokasta 89 % on suomenkielisiä, ruotsinkielisten osuus on 9 %, ja muita äidinkieliä puhuvia on 3 %.
Helsingissä 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen Helsingissä eläkeikäisten osuus väheni kaupungin nopean kasvun alkaessa.
Eläkeikäisten määrä ja osuus väestöstä alkoi kasvaa nopeasti kaikilla Suomen alueilla 2010-luvun alussa, jolloin toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat alkoivat tulla eläkeikään.
Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosikymmenellä jo 25 000:lla eli kolmanneksen, mikä vastaa 40:tä prosenttia väestön kokonaiskasvusta. Eläkeikäisten miesten määrä kasvoi yli 50 prosentilla ja naisten neljänneksellä.
Väestöennuste
Helsingin väestö vanhenee nyt nopeasti, mutta ei kuitenkaan niin nopeasti kuin koko maan väestö. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan kohoavan Helsingissä 20 prosenttiin ennusteen perusvaihtoehdon mukaan 2032, kun koko maassa tämä osuus saavutettaneen jo ensi vuodenvaihteessa.
Helsingin eläkeikäisessä väestössä 65–74-vuotiaiden ryhmään kuuluvien määrä on jo useita vuosia ollut jyrkässä kasvussa. Tämä ikäluokka kasvaa vielä tämän vuosikymmenen, minkä jälkeen kasvu pysähtyy toistaiseksi.
Ikäryhmän 75–84 määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jaksolle 2018–2027. Heidän määränsä tulee Helsingissä kasvamaan yli 80 % nykyisestä 2020-luvun loppuun mennessä.
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. Heidän määränsä tulee ennusteen mukaan lähes kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä.
Vanhushuoltosuhde
Eläkeikäisten määrän kasvu suhteessa työikäisiin pysyi Helsingissä vakaalla tasolla 2010-luvulle saakka, kun taas koko maassa vanhushuoltosuhde on heikentynyt jo pitempään (Kuvio 2). Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkeläisiksi heikentää huoltosuhdetta nyt nopeammin.
Merkille pantavaa on se, että koko Helsingin seudulla vanhushuoltosuhde heikkenee suhteellisesti Helsinkiä nopeammin. Helsingissä on aikaisemmin ollut selvästi suurempi osuus eläkeikäistä väestöä. Seudulle muuttavat nuoret aikuiset suuntaavat kuitenkin ensi vaiheessa pääosin Helsinkiin ja pitävät siten kaupungin ikärakennetta muuta seutua nuorekkaampana.
Suomen vanhushuoltosuhde oli aivan viime vuosiin saakka Ruotsia edullisempi, mutta nyt Suomi vanhenee selvästi Ruotsia nopeammin. Tukholmassa vanhushuoltosuhde on parantunut selvästi 1990-luvulta alkaen, jolloin eläkeikäisten määrä alkoi vähentyä kaupungissa. Tämän kehityksen taustalla on kaupungin laajeneminen 1970-luvulla ympäryskuntiin ja väestön väheneminen ydinalueella suhteellisesti vielä enemmän kuin Helsingissä.
Tukholman väkiluku on kasvanut jälleen 1980-luvun lopulta alkaen, ja vuosina 2008–2013 kasvu on ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa, mikä on selvästi Helsinkiä (1,3 %) nopeampaa. Tämä on nuorentanut kaupungin väestöä.
Väestöennuste alueittain
Helsingin kantakaupungissa väestö väheni 1940-luvun lopusta 1990-luvun alkuun asti. Yli 65-vuotiaiden määrä alkoi myös vähentyä 1970-luvulla, mutta uusi kasvu alkoi vuoden 2005 jälkeen, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Esikaupungeissa eläkeikäinen väestö kasvaa nyt nopeammin kuin aikaisemmin.
Ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa erityisesti niillä esikaupunkialueilla, joilla on paljon 1960-luvulla rakennettuja asuntoja, kuten Itä-Helsingissä. Tämäkin ikäluokka kasvaa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ja muilla suurilla asuntotuotantoalueilla, vaikka näiden alueiden asukkaat ovat valtaosin nuorempia.
Sen sijaan vanhimmat esikaupunkialueet kuten Maunula, Munkkiniemi ja Herttoniemi ovat jo niin vanhuspainotteisia, että kasvua ei enää samassa määrin ole tulossa.
Pekka Vuori toimii järjestelmäpäällikkönä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.
Lähde:
Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015–2050, Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2014:29.