Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 digitaalisten palvelujen kehittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Vuonna 2019 kaupunki aloitti digitalisaatio-ohjelman, jonka tavoitteena on parantaa palveluja, datan käyttöä ja samalla ennakoida kuntalaisten moninaisia tarpeita. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaa arkea ja edistää yhteisöllisyyttä. Kääntöpuolena on kuitenkin eriarvoisuuden lisääntyminen, jos osa väestöstä jää kehityksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten internetin käyttöä ja digitaalisen syrjäytymisen riskiä eri väestöryhmissä. Vertailukohtana on esitetty vastaavia tietoja koko Suomesta sekä muista maista ja kaupungeista.
Kuuluu sarjaan:
Päätulokset
- Helsingissä käytetään internetiä ja digitaalisia palveluja enemmän kuin koko Suomessa.
- Helsingissä asuvista 16–89-vuotiaista noin neljä prosenttia ei käytä internetiä lainkaan ja kahdeksan prosenttia kokee julkisten palvelujen verkkosivut vaikeiksi käyttää.
- Ikä selittää vahvimmin internetin käyttöä. Nuoremmista ikäluokista internetiä käyttivät lähes kaikki, mutta 75–89-vuotiaista helsinkiläisistä 40 prosenttia ei käytä internetiä lainkaan. Toinen vahva selittäjä on koulutustaso: internetin käyttö kasvaa koulutustason kohoamisen myötä.
- Vaikka Suomi on digitalisaation kärkimaita kansainvälisissä vertailuissa, muissa Pohjoismaissa ikääntyneet käyttävät internetiä enemmän kuin Suomessa.