Käsitteet ja määritelmät

Kasvuyrityksellä tarkoitetaan yleisesti käytetyn määritelmän mukaan yritystä, jonka henkilöstö kasvukauden alussa on vähintään 10 henkilöä ja joka seuraavan kolmen vuoden aikana ylittää 20 prosentin keskimääräisen henkilöstön vuosikasvun.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa

- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1

- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5

- lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Kun kotitalouden bruttotuloista (palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot mukaan lukien verottomat sosiaalietuudet kuten esimerkiksi toimeentulotuki) vähennetään maksetut tulonsiirrot (kuten esimerkiksi verot ja sosiaaliturvamaksut), jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo.

”Nurmijärvi-ilmiöksi” on julkisessa ja osin tieteellisessäkin keskustelussa kutsuttu 2000-luvun ensikymmenen alussa havaittua muuttoliikkeen trendiä, jossa Helsingin seudun maaseutumaisemmat kehyskunnat saivat aiempaa merkittävämpää muuttovoittoa keskuskaupungista. Näihin kuntiin rakennettiin 2000-luvun alkuvuosina erityisesti omakoti- ja muita pientaloja. Trendi erosi aikaisempien vuosikymmenten esikaupungistumisesta siinä, että muuttoliikkeen ainoita voittajia eivät enää olleet Helsingin naapurikaupungit Espoo ja Vantaa. 2000-luvun alussa havaittu Nurmijärvi-ilmiö kääntyi Helsingin osalta 2010-luvulle tultaessa osin päinvastaiseksi, kun kehyskunnista alettiin muuttaa enemmän myös Helsinkiin päin. Termiä on joskus käytetty väljemmin myös muuten keskuskaupungeista ympäryskuntiin suuntautuneesta muuttoliikkeestä eri puolilla Suomea.  

Onnellisuus on yksilön subjektiivinen tunne, johon liittyy tyytyväisyyttä omaan elämään, muita positiivisia tunteita ja negatiivisten tunteiden vähyyttä, sekä tyytyväisyyttä elämänlaatuun, terveyteen ja ylipäätään hyvinvointiin. 

Perustoimeentulotuki on Kelan maksama viimesijainen tuki, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät tule toimeen tuloillaan tai varoillaan. Tuki on harkinnanvarainen, ja sen määrään vaikuttavat kaikkien perheenjäsenten tulot ja varat sekä menot. Tuloiksi lasketaan myös muut sosiaalietuudet.  

Perustoimeentulotukea voidaan täydentää kunnan myöntämällä täydentävällä toimeentulotuella. Lisäksi kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea, jonka tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 

Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan (pienituloisuusraja) alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin.

Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana.

Psyykkinen kuormittuneisuus perustuu MHI-5-kysymyspatteristoon. Kyseinen mittari koostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja positiivista mielialaa. Vastaajalta kysytään, kuinka suuren osan ajasta hän on ollut edeltävän neljän viikon aikana:  a) hyvin hermostunut, b) tuntenut mielialansa niin matalaksi, ettei mikään ole voinut piristää c) tuntenut itsensä tyyneksi ja rauhalliseksi d) tuntenut itsensä alakuloiseksi ja apeaksi ja e) onnellinen. Vastausvaihtoehdot ovat 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) ei lainkaan. Vastaukset pisteytetään protokollan mukaisesti ja muunnetaan asteikoille 0–100. Jos vastaaja saa 52 pistettä tai alle, hän kokee kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuusoireilua. Kyseinen mittari on käytössä THL:n toteuttamassa FinSote-tutkimuksessa sekä TerveSuomi-tutkimuksessa. Mittaria on käytetty myös pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä. 

Hitas-asunnon myyjä voi määrittää asunnon myyntihinnan kahdella tavalla: joko Helsingin kaupungin vahvistamalla enimmäishinnalla tai voimassa olevalla velattomalla rajaneliöhinnalla. Rajaneliöhinta lasketaan ja vahvistetaan neljännesvuosittain, kun Tilastokeskus on julkaissut vanhojen osakeasuntojen neljännesvuositilaston. Rajaneliöhinta otetaan käyttöön 1.2., 4.5., 1.8. ja 1.11. Hitas-asunnon saa aina myydä vahvistettua enimmäishintaa tai rajaneliöhintaa edullisemmin.

Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Suomen virallinen työllisyysaste lasketaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista 15–64-vuotiaalle väestölle. Työllisyysaste voidaan myös laskea eri ikäryhmille. Tilastokeskuksen rekisteripohjaisesta työssäkäyntitilastosta voidaan laskea työllisyysaste kuntatasolla tai kaupungin eri osa-alueille.

Työttömien osuus työvoimasta (työvoima = työlliset + työttömät). Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa esitetystä työttömyysasteesta käytetään myös termiä työttömien osuus työvoimasta. Tämä tieto saadaan kuukausittain kuntatasolla. Suomen virallinen työttömyysaste lasketaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Luvut eroavat toisistaan erilaisten määritelmien vuoksi.

Yritys on ulkomaalaisomisteinen, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon omistusosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksillä omistus saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta kuitenkin niin, että yhdenkään omistus ei ole yli 50 prosenttia. Edellä mainitussa tilanteessa yritys ei ole ulkomaalaisomisteinen.

Eläke, jolle voi jäädä tietyssä iässä. Ikä riippuu omasta syntymävuodesta. Vanhuuseläkettä voi saada sekä työeläkkeenä että kansaneläkkeenä. Työeläkettä maksetaan ansiotyössä olleille ihmisille. Sen määrä perustuu palkka- ja yrittäjätuloihin. Kansaneläkettä maksetaan henkilöille, jotka eivät saa lainkaan työeläkettä tai joiden työeläke on pieni (ks. tulorajat Kelan sivulta https://www.kela.fi/kansanelake-maara-ja-maksaminen). Takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joiden eläke ennen verotusta jää alle 830,82 euroa kuukaudessa (vuoden 2021 tasossa).

Veronalaisia tuloja ovat kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot kuten palkat, eläkkeet ja työttömyyskorvaukset. Poikkeuksena ovat eräät sosiaaliavustukset (esim. lapsilisä, toimeentulotuki sekä yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki) sekä joissakin tapauksissa eläkkeet, päivärahat ja korvaukset.

Väestön koulutustasotilastossa on tiedot 15 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeisistä tutkinnoista. Koulutusrakennetilasto pitää sisällään henkilöiden korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta ne, jotka on viety tutkintorekisteriin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetulla tiedonkeruulla sekä tietojenvaihdolla pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Tutkintorekisteri ei edelleenkään kata kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja, joten ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta ei voida sen pohjalta luotettavasti raportoida. 

Koulutusrakennetiedot luokitellaan koulutusasteen mukaan seuraavasti: 

1. Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tuntematon 

2. Keskiaste / Toinen aste 

• Lukiokoulutus  
• Ammatillinen koulutus 
  • Ammatillinen perustutkinto 
  • Ammattitutkinto 
  • Erikoisammattitutkinto (korkeampi kuin toinen aste) 

3. Korkea-aste 

• Alin korkea-aste eli opistoaste 
• Alempi korkeakouluaste 
  • Ammatillinen korkea-aste 
  • Ammattikorkeakoulututkinto 
  • Alempi korkeakoulututkinto 
• Ylempi korkeakouluaste 
  • Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 
  • Ylempi korkeakoulututkinto 
  • Lääkäreiden erikoistumiskoulutus 
• Tutkijakoulutusaste 
  • Lisensiaatin tutkinto 
  • Tohtorin tutkinto 

Yleinen asumistuki on Kelan maksama etuus, jolla alennetaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoja ja edistetään heidän mahdollisuuksiaan kohtuulliseen asumistasoon. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle yhteisesti. Kelan tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi merkitty ruokakunnan jäsen. Ruokakunnaksi katsotaan samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Asunnon osaan erillisen sopimuksen tehneet katsotaan eri ruokakunniksi 

Kelan käyttämä ruokakunnan käsite eroaa Tilastokeskuksen asuntokunta-käsitteestä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Samassa asuntokunnassa voi siten olla useampi asumistuen ruokakunta, jos niillä on oma vuokrasopimus. Ruokakuntien kokonaismäärä on siis hieman asuntokuntien kokonaismäärää suurempi.