Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
411 sivua
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Suomessa pääsääntöisesti vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Kun 1990-luvun alussa Helsingissä asui noin 6 600 muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa, vuonna 2016 lukumäärä oli jo yli 88 000.
Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät.
Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten.
Vuoden 2015 eurooppalainen pakolaiskriisi lisäsi Suomessa julkista keskustelua kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja Suomeen muuttavien kotoutumisesta.
Avoin tieto saavutti Suomessa taas uuden merkkipaalun, kun valtionhallinto julkisti käynnistävänsä valtiovarainministeriön johdolla kolmivuotisen Avoimen tiedon ohjelman vuosille 2013–15.
Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä.
Lasten itsenäinen liikkuminen kaupungissa on puhuttanut tutkijoita 1990-luvulta lähtien.
Vaikka moni naimattomalle äidille syntynyt helsinkiläisvauva saapuu laitokselta muutaman hengen kotitalouteen, äidin käsityksen mukaan lapsen perheeseen kuuluu melko laajasti kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä.