Talotyyppi ja asuntojen koko

  • Helsingissä oli 398 500 asuntoa vuoden 2024 lopulla, ja asuntokannan vuosittainen kasvuvauhti on ollut 1,5 prosenttia 2020-luvulla.
  • Asuntokanta on kerrostalovaltaista ja yli puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita.
  • Vuoden 2024 lopulla ilman vakinaista asukasta asunnoista Helsingissä oli lähes 10 prosenttia.

Helsinki on kerrostalovaltainen ja vuonna 2024 niiden osuus asuntokannasta oli 87 prosenttia. Muunlaisia asuntoja Helsingissä on huomattavasti vähemmän. Omakotitaloja vuonna 2024 Helsingin asuntokannasta oli seitsemän prosenttia ja rivitaloasuntoja vieläkin vähemmän, viisi prosenttia.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vuoden 2024 lopussa pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kaikista asunnoista oli 59 prosenttia. Kerrostalovaltaisuuden lisäksi Helsinkiä voidaankin pitää myös pienasuntovaltaisena. Pitkällä aikavälillä asuntokannan painopiste on kuitenkin siirtynyt kohti isompia asuntoja. Kun vielä vuonna 1960 pienasuntojen osuus oli Helsingissä 76 prosenttia, mutta laski jo vuoteen 2000 mennessä 60 prosenttiin. 

Uusimmat artikkelit

''''

Helsingissä työskentelevät ovat yhä harvemmin helsinkiläisiä – etenkin seudun ulkopuolelta pendelöinti yleistyi

| Laura Ansala
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Link to page
''''

Asumisidylliä etsimässä – pientaloasuminen omistustontilla houkuttelee lapsiperheitä pois Helsingistä

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen, | Jenni Väliniemi-Laurson
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Link to page
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta

Helsingistä poismuuttaneet etsivät lisää tilaa ja edullisempaa asumista muualta

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen, | Katja Vilkama
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Link to page
''''

Helpottavatko kesämökit helsinkiläisten asumisahtautta?

| Ari Niska
Helsingissä asutaan ahtaammin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Asuinpinta-alaa on käytettävissä keskimäärin 34 neliömetriä per asukas. Pinta-ala on pysytellyt viime vuodet samana, vilkastuneesta asuntorakentamisesta huolimatta. Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Saksan suurkaupungeissa...
Link to page
''''

Elinvoimaa esikaupunkialueille – kaupunkiuudistuksen tavoitteet ja eteneminen Helsingissä

| Jasmin Bayar
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Link to page
Äiti ja kaksi pientä lasta Kalasatamassa talon edessä. Tyttö on potkulaudalla ja poika pienellä pyörällä.

Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo

| Reetta Marttinen
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...
Link to page