Kuluva vuosi näyttää tammikuun perustella alkavan Helsingin matkailussa edellisen vuoden tapaan kasvu-uralla. Kaikki rekisteröidyt yöpymiset mukaan lukien kasvuprosentti oli 3,4. Kasvua hieman jarrutti kotimaisten matkailijoiden yöpymisten lasku (–4,4 prosenttia). Kotimaisista yöpymisistä vähenivät nimenomaan vapaa-ajanmatkoihin liittyvät yöpymiset (–8,4 prosenttia). Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 10,6 prosenttia – vapaa-ajanmatkoihin liittyvät ulkomaiset yöpymiset peräti 19,4 prosenttia.
Merkillepantavinta tammikuun yöpymisluvuissa oli ”venäläisten paluu” -teeman jatkuminen. Venäläisten yöpymiset Helsingissä lisääntyivät tammikuussa yli neljänneksellä ja ne kattoivat kaikista ulkomaisista yöpymisistä niin ikään lähes neljänneksen. Viisi kärkimaata koostuivat Venäjän lisäksi Ruotsista, Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Nämä viisi tärkeintä lähtömaata muodostivat 46,2 prosenttia Helsingin ulkomaisista yöpymisistä. Top 10 -maiden osuus oli 62,4 %. Nämä prosenttiosuudet ovat viime vuodesta jonkin verran kasvaneet, mikä kertoo tärkeimpien lähtömaiden merkityksen lisääntymisestä. Kasvuprosentit siis heittelevät näiden maiden mukana, Venäjä siellä kaikkein keskeisimpänä muuttujana. Koska isoimpien lähtömaiden osuutta on käytetty matkailun kestävyysindikaattorina, alla olevassa kuviossa kellot hälyttävätpunaista, kun prosentit nousevat yli 45:n ja 60:n. Pitää kuitenkin muistaa, että sesongin huomioiden tilanne on hyvin aiempien vuosien kaltainen.
Venäjä noussut jälleen omaan luokkaansa matkailijoiden lähtömaiden joukossa
Vaikka tammikuun venäläisten yöpymisten määrät eivät ole vielä muutaman vuoden takaisella tasolla, tilastoja tulkitsemalla voidaan kuitenkin vetää jonkinlainen johtopäätös siitä, että arki on palaamassa. Kuten kuviosta 1 nähdään, venäläisten yöpymiset kulkevat aivan omilla tuhatluvuillaan. Vaikka muistakin maista tulevissa yöpymisissä on tapahtunut runsaasti muutoksia, niitä ei tässä esitystavassa pysty kunnolla havainnoimaan juuri Venäjän ylivoimaisen aseman takia.
Jos Venäjä jätetään kuviosta pois ja tarkastellaan tammikuun 2018 kärkimaita vastaavalla tavalla, nähdään viime aikojen puhutuimmat muutokset (Kuvio 2). Selkeimpinä näistä muutoksista kuviossa näkyy Yhdysvalloista, Kiinasta ja Japanista tulleiden yöpymisten kasvu; kiinalaisten yöpymiset tosin vähenivät tammikuussa 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. Kuviosta näkyy myös Ruotsin, Britannian ja Saksan stabiili tilanne. Ainoastaan tammikuussa 2017 Kiina tunkeutui neljän kärkeen. Muuten koko tarkastelujakson ajan Venäjä, Ruotsi, Britannia ja Saksa ovat olleet hyvin selkeät kärkimaat.
Kapasiteetit ja käyttöasteet
Viime aikoina on puhuttu paljon rekisteröityjen majoitusliikkeiden ulkopuolella tapahtuvista yöpymisistä. TAK Oy:n rajahaastattelututkimuksen (n=14 882) mukaan hotelleissa tai vastaavissa yöpyi Suomessa matkustaneista alle puolet ylipäätään yöpyneistä. Vuokrattujen asuntojen osuus yöpymisistä oli rajatutkimuksen mukaan vuonna 2017 noin 8 prosenttia.
Helsingin kohdalla määrät ovat suurempia. Vaikka rekisteröidyt majoitusliikkeet ja Airbnb:n kautta vuokrattavana olevat asunnot ja huoneet eivät tietenkään ole täysin vertailukelpoisia keskenään, kapasiteettitiedoista kuitenkin voidaan laskea arvio Airbnb:n osuudelle markkinoista. Helsingissä oli tammikuussa 2018 vuokrattavana Airbnb:n kautta 2 581 asuntoa tai huonetta. Helsingin osuus pääkaupunkiseudun tarjonnasta oli melkein 90 prosenttia.
Kun lisätään Helsingin Airbnb-kapasiteetti rekisteröityjen majoitusliikkeiden huonekapasiteettiin, voidaan laskea Airbnb:n osuus: 21 prosenttia. Tammikuussa Airbnb kattoi siis noin viidenneksen Helsingin majoituskapasiteetista. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden käyttökapasiteetti oli 64,7 prosenttia ja Airbnb:n 54,9 prosenttia.
Edelleen, jos oletetaan, että Airbnb:n käyttöaste oli sama jokaisena tammikuun yönä, ja jokaisessa asunnossa tai huoneessa oli yöpynyt vain yksi ihminen, saadaan yöpymisten määräksi 44 000. Tämä määrä vastaa kaikista yöpymisistä yli 15 prosentin osuutta. Todellisuudessa luku lienee suurempi, koska esimerkiksi asunnoissa varmasti yöpyy usein enemmän kuin yksi ihminen. Toisaalta myös kapasiteetti on välillä suurempi – välillä toki vastaavasti pienempi.
Lentoliikennetilastot
Finavian keräämissä lentoliikennetilastoissa lentomatkustajat jaetaan kotimaisiin ja ulkomaisiin sekä lisäksi saapuviin ja lähteviin. Lähtevistä matkustajista voidaan vielä erottaa vaihtavat matkustajat. Vaihtomatkustajat kirjautuvat lentoliikennetilastoihin kahteen kertaan. Ensiksi saapuviin ja toisen kerran lähteviin (tarkemmin vaihtajiin, mikä on siis lähtevien alaluokka). Finavian tilastot menevät myös vielä tarkemmalle tasolle, mutta näissä raporteissa karkeamman tason luokittelut lienevät riittäviä.
Tammikuussa kotimaisia saapumisia oli Helsinki-Vantaan lentokentällä 143 000 ja ulkomaisia 613 000. Yhteensä saapumisia oli siis noin 760 000. Tämä määrä oli 11,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yöpymisten kasvu todettiin jo aiemmin ja lentoliikenteen kasvu vahvistaa samaa tarinaa matkailun kasvun jatkumisesta.
Kun mukaan tarkasteluun otetaan myös lähtevät matkustajat, löydetään kaikkein eniten kasvanut ryhmä. Ulkomaisten vaihtomatkustajien määrä kasvoi peräti neljänneksellä vuoden 2017 tammikuuhun verrattuna.
Lentomatkustajien kokonaismäärä oli tammikuussa 2018 noin 1,5 miljoonaa. Kuten tuli jo todettua, tässä luvussa on siis samoja ihmisiä useampaan kertaan. Koska emme tilastojen avulla pääse mitenkään tarkastelemaan yksittäisten ihmisten reittejä ja toisaalta matkustusaktiivisuutta, joudumme keskittymään kokonaismääriin ja näissä tarkasteluissa kaksinkertaiset kirjautumiset eivät oikeastaan ole kovin merkityksellisiä. Ehkä havainnollisinta onkin tarkastella saapuvien lentomatkustajien määrää sekä toisaalta ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrää.
Ulkomailta ulkomaille vaihtaneita lentomatkustajia oli tammikuussa 2018 yli 160 000. Kolme neljästä ulkomaalaisesta vaihtajasta jatkoi siis suoraan toiseen kohteeseen ulkomaille. Tämä määrä kasvoi vuoden 2017 tammikuusta peräti 30 prosenttia.