Hyppää pääsisältöön

Kurkistuksia matkailutilastojen taakse – tammikuu 2017

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).
Kuuluu sarjaan:

Tässä ensimmäisessä raportissa taustoitan matkailua ilmiönä ja aihepiirinä. Kurkistuksia lukuihin ja erityisesti niiden taakse on luvassa seuraavissa raporteissa.

Matkailututkimuksen laajalla kentällä varsinaisen liikkumisen tutkiminen on kenties helpointa, joskaan ei täysin ongelmatonta sekään. Aina on tehtävä kompromisseja ja aluksi löydettävä jonkinlainen yhteinen näkemys, mistä puhumme, kun puhumme matkailusta. Työmatkat ja vapaa-ajanmatkat voidaan kyllä useimmiten erotella toisistaan, mutta entä pitkät työmatkat tai komennukset? Mihin raja vedetään? Pendelöinti ja mökkeily? Risteilymatkustajat, jotka eivät poistu laivasta? Yöpymiset sukulaisten ja tuttavien luona?

Tämä saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta rajojen vetäminen on hankalaa ja esimerkiksi kansainvälisesti sovitut tilastotuotantoon liittyvät rajaukset eivät aina ole omasta näkökulmasta niitä kaikkein kiinnostavimpia.

Pintapuolisia lukuja ja tärkeitä miksi-kysymyksiä

Kun rajauksiin liittyvät ongelmat on selvitetty, voidaan erilaisia tiedonkeruumenetelmiä käyttämällä saada aikaan tilastoja. Kuukausittain saamme esimerkiksi tietää, kuinka monta prosenttia venäläisten yöpymiset ovat muuttuneet tai mikä on Helsingin osuus kiinalaisten yöpymisistä Suomessa. Yksittäisenä lukuna esimerkiksi 7 890 (kiinalaisten yöpymiset Helsingissä tammikuussa 2017) ei vielä kerro paljonkaan. Luku vaikuttaa suurelta, mutta onko se sitä?

Matkailua tilastoidaankin paljon: jokainen kaupunki tai maa on kiinnostunut matkailuluvuista ja haluaa yleensä niitä kasvattaa. Ongelmana tietojen hyödyntämisen näkökulmasta on kuitenkin niiden pintapuolisuus. Lukuja pitää aina tarkastella suhteessa toisiin lukuihin. Kun edellisen esimerkin rinnalla esitetään luku 3 348 (kiinalaisten yöpymiset vuotta aiemmin), saadaan jo jonkinlaista perspektiiviä. Kiinalaisia yöpyi Helsingissä viime tammikuussa yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin!

Tilastot vastaavat jossain määrin ”mitä”-kysymyksiin, mutta ”miksi”-kysymykset ovat usein kiinnostavimpia. Miksi kiinalaisten yöpymiset ovat kasvaneet? Onko kiinalaisten matkailu kasvanut muuallakin?

Niinpä siinä vaiheessa, kun pitäisi mennä lukujen taakse ja pohtia esimerkiksi mahdollisten muutosten syitä, tehtävä vaikeutuu huomattavasti. Matkailun vaikutusten ja merkityksen pohtiminen on vielä vaikeampaa. Matkailu ulottaa lonkeronsa kaikkialle. Se leikkaa läpi kaikki talouden ulottuvuudet ja vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin.

Yhteiskunta ja matkailuun vaikuttava toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti. Joissakin tapauksissa toimintaympäristön muutokset – esimerkiksi jotkut yllättävät kriisit – vaikuttavat matkailuun lähestulkoon välittömästi. Joskus taas muutokset tapahtuvat viiveellä, esimerkiksi taloudellisten suhdanteiden vaikutukset. Matkailua ymmärtääkseen pitää siis katsoa yhteiskuntaa laajemmin.

Mitä kuvioon kätkeytyy?

Tämä kirjoitussarja saa jatkoa lähiviikkojen aikana, ja seuraavissa raporteissa katsotaan alkuvuoden lukuja sekä vilkaistaan kevääseen. Pienenä esimakuna esitän kuitenkin alla kuvion, josta näkyy kiinalaisten tilastoidut yöpymiset kuukausittain parin viime vuoden ajalta. Yleensä tilastot esitetään tähän tapaan, joskin alueita esitetään harvoin samassa kuviossa. Kun kuvioon lisätään ulottuvuuksia, luettavuus hankaloituu mutta tietomäärä moninkertaistuu. Helsingin kasvu alkaakin näyttää vaatimattomalta, kun sitä vertaa Lapin käyrään. Kiinalaisten yöpymisistä Suomessa talviaikaan yli puolet tapahtuu Lapissa. Kesällä taas puolet Suomessa käyvistä kiinalaisista näyttää yöpyvän lentokentällä.

Oheisesta kuviosta voi vetää monia muitakin johtopäätöksiä, mutta palaan niihin myöhemmin. Pian valmistuvat helmikuun luvut kertovat, onko viivojen suunta vieläkin ylöspäin, ja kun pääsemme kesään, näemme, onko kyse oikeasti jostain poikkeuksellisesta. Löytävätkö kiinalaiset kesäisen Lapin? Miten käy Helsingin osuudelle suhteessa muuhun pääkaupunkiseutuun ja ennen kaikkea Lappiin?

Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.

Lisätietoja Helsingin matkailuluvuista: http://www.visithelsinki.fi/fi/ammattilainen/miksi-helsinki/faktoja-ja-tilastoja/helsingin-matkailutilastot