Tälle sivulle on koottu Kouluterveyskyselyn vuoden 2025 tuloksia tiiviisti helsinkiläislasten ja -nuorten osalta (päivitetty 24.9.2025). Sivustolla on julkaistu tutkimuksen tuloksista myös laajempia tietokokonaisuuksia, joihin pääsee alla olevista koonneista linkkien kautta.
Tyytyväisyys elämään, harrastukset ja vapaa-aika
- Yli neljä viidesosaa lapsista 4. ja 5. luokalla Helsingissä on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on parantunut edellisestä kyselykerrasta, ja on heikointa ammatillisen koulutuksen oppijoilla, joista noin kolme viidestä on tyytyväisiä elämäänsä.
- Valtaosalla lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus.
- Ohjattuun liikunnan harrastamiseen viikoittainen osallistuminen on yleistynyt. Ohjattuun harrastustoimintaan osallistuminen on keskimääräistä yleisempää Helsingissä.
- Asuinalueen koetuissa harrastusmahdollisuuksissa on osin tapahtunut heikennystä. Esimerkiksi aiempaa useampi kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliina tai kiinnostavat harrastukset sijaitsevat liian kaukana.
Tutustu tarkemmin: Lasten ja nuorten harrastaminen ja vapaa-aika, Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi
Koettu terveys, elintavat ja riippuvuudet
- Aiempaa harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
- Terveellisessä ja säännöllisessä ateriarytmissä esiintyy haasteita. Aiempaa harvempi nuori syö aamupalan tai koululounaan joka arkipäivä. Päinvastaisesti energiajuomien käyttö on yleistynyt.
- Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus kasvaa.
- Säännöllisessä unirytmissä esiintyy edelleen haasteita. Noin joka viides kokee nukahtamisvaikeuksia päivittäin ja n. 40 prosenttia kokee väsymystä ja uupumusta päivittäin.
- Vain harvan nuoren elintavat ovat kaikkien mittarien mukaan terveyttä edistävät eli nämä kaikki toteutuvat: he syövät aamupalan joka arkiaamu, he nukkuvat kahdeksan tuntia tai enemmän arkisin sekä he liikkuvat vähintään tunnin ajan päivässä.
- Päihteiden käyttö on aiempaa harvinaisempaa. Tupakoivien ja nuuskaavien osuudet ovat laskeneet. Aiempaa useampi nuori ei käytä alkoholijuomia, myös tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus on laskenut. Oppiasteiden väliset erot päihteiden käytössä ovat kaventuneet.
- Poikkeuksena edeltävään on nikotiinipussien käytön yleistyminen.
- Nuorten kannabis- ja huumekokeilut ovat vähentyneet, mutta ne ovat silti keskimääräistä yleisempiä helsinkiläisnuorilla.
Tutustu tarkemmin: Lasten ja nuorten terveys, Lasten ja nuorten elintavat, Päihteet ja riippuvuudet
Mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja turvallinen kasvuympäristö
- Yksinäisyyttä kokevien nuorten osuus on laskenut. Myönteinen muutos näkyy sekä tytöillä että pojilla. Päinvastaisesti neljäs- ja viidesluokkalaisten yksinäisyyden osuudessa on havaittavissa maltillinen kasvu.
- Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pysyneet huolestuttavalla tasolla. Edelleen noin kolmannes nuorista tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Nuorten poikien ahdistuneisuudessa on havaittavissa hienoinen yleistyvä trendi.
- Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kokevien osuus on laskenut varsinkin tytöillä.
- Syrjinnän kokemukset ovat vähentyneet toisella asteella, mutta kasvaneet yläkoulussa.
- Aiempaa harvempi on kokenut vanhempien aiheuttamaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa.
- Varsinkin nuorten kokemus siitä, että voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein on parantunut.
- Kasvuympäristön turvattomuus koettelee helsinkiläislapsia ja -nuoria keskimääräistä yleisemmin. Esimerkiksi fyysisen uhan, syrjinnän tai julkisessa tilassa koetun häirinnän kokemukset ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
Tutustu tarkemmin: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi, Lasten ja nuorten kokema väkivalta ja häirintä, Lasten ja nuorten ihmissuhteet
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
