Kouluterveyskysely: Helsingin tulokset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely selvittää kattavasti helsinkiläislasten ja -nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista, terveydestä ja koulunkäynnistä.  

Kuvituskuvassa lapsia puistoruokailussa Helsingissä.
Kuva: Vesa Laitinen.

Tälle sivulle on koottu Kouluterveyskyselyn vuoden 2025 tuloksia tiiviisti helsinkiläislasten ja -nuorten osalta. Sivustolla julkaistaan tutkimuksen tuloksista laajempia tietokokonaisuuksia syyskuun loppuun mennessä. 

Tyytyväisyys elämään, harrastukset ja vapaa-aika

  • Yli neljä viidesosaa lapsista 4. ja 5. luokalla Helsingissä on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on parantunut edellisestä kyselykerrasta, ja on heikointa ammatillisen koulutuksen oppijoilla, joista noin kolme viidestä on tyytyväisiä elämäänsä.      
  • Ohjattuun liikunnan harrastamiseen osallistuminen viikoittain on yleistynyt.  
  • Valtaosalla lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus.
  • Aiempaa harvempi nuori tietää asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Aiempaa useampi toisen asteen oppija kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. 

Koettu terveys, elintavat ja riippuvuudet

  • Aiempaa harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
  • Aiempaa harvempi nuori syö aamupalan joka arkiaamu.  
  • Energiajuomien käyttö on yleistynyt.  
  • Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on kasvanut erityisesti perusopetuksessa.  
  • Vain harvan nuoren elintavat ovat kaikkien mittarien mukaan terveyttä edistävät eli nämä kaikki toteutuvat: he syövät aamupalan joka arkiaamu, he nukkuvat kahdeksan tuntia tai enemmän arkisin sekä he liikkuvat vähintään tunnin ajan päivässä.  
  • Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt. Tupakoivien osuus on laskenut.  
  • Aiempaa useampi nuori ei käytä alkoholijuomia, ja myös tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus on laskenut. 

Mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja turvallinen kasvuympäristö

  • Yksinäisyyttä kokevien nuorten osuus on laskenut reippaasti.  
  • Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pysyneet huolestuttavalla tasolla.  Edelleen noin kolmannes nuorista tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.  
  • Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kokevien osuus on laskenut varsinkin tytöillä.  
  • Syrjinnän kokemukset ovat vähentyneet toisella asteella mutta yleistyneet yläkoulussa.  
  • Aiempaa harvempi on kokenut vanhempien aiheuttamaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa.
  • Nuorten kokemus siitä, että voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein on parantunut.     

Teksti jatkuu kuvion jälkeen.

Kaaviossa on valittavana kolme mielen hyvinvoinnin indikaattoria: kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, tyytyväisyys elämään tällä hetkellä sekä vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu. Ikäryhmä on valittavissa kouluasteen mukaan. Tiedot perustuvat viimeisimpien Kouluterveyskyselyiden tuloksiin. 

Koulunkäynti ja kouluympäristö

  • Suuri osa pitää koulunkäynnistä. Varsinkin toisella asteella koulunkäynnistä pitäminen on yleistynyt.
  • Aiempaa suurempi osa kokee, että luokan oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä.
  • Valtaosa kokee, että koulussa voi olla oma itsensä ja että siellä on turvallista olla.  
  • Aiempaa harvempi nuori syö koululounasta päivittäin.
  • Aiempaa useampi yläkoulun ja toisen asteen oppija kokee, että koulussa on mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.