Helsingin kaupungin Kvartti-lehdessä julkaistiin kaksikymmentä vuotta sitten artikkeli Helsingin koirista (Keskinen 1997). Tarkastelu perustui kaupungin koiraveroaineistoon. Artikkeli ei ole lukijoilta unohtunut, sillä tekijältä on pyydetty vuosien mittaan aika ajoin sen päivittämistä uusilla tiedoilla. Nyt asiaan vihdoin palataan muun muassa uusilla koiraverotiedoilla.
Joka kymmenennessä kotitaloudessa on koira
Vuonna 2015 Suomen Kennelliiton rekisterissä oli noin 26 000 helsinkiläistä koiraa (Vesalainen 2017). Kennelliitto rekisteröi kuitenkin pelkät rotukoirat, joten luku ei kerro koko totuutta koirien määrästä Helsingissä. Kun halutaan arvioida koirien lukumäärää Helsingissä kaiken kaikkiaan, Kennelliiton rekisteritietoja on täydennettävä muilla tietolähteillä.
Sekarotuisten koirien määrästä kertovat jotakin Helsingin kaupungille maksetun koiraveron tiedot. Koiraveron maksaminen on tosin puutteellinen tietolähde sekin, sillä viime vuonna koiraveroa velotettiin vajaasta 7000 koirasta. Vuonna 1997 niitä oli lähes 19 000. Koiraverorekisteristä nähdään kuitenkin, että 15 prosenttia veron kohteena olleista koirista on sekarotuisia. Tällä perusteella voidaan esittää arvio, että koirien kokonaismäärä on Helsingissä noin 30 000 (= 26 000 rekisteröityä rotukoiraa + noin 15 % sekarotuisia koiria).
Koiraveron suorittaminen on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Helsingin väkimäärä on kasvanut viidenneksellä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta koiraveroa maksavien määrä on romahtanut: vuonna 1997 arvioitiin vain joka viidennen koiran olevan ilman veromerkkiä, kun vuonna 2016 enää joka neljännestä koirasta maksettiin veroa. Suomen yli 300 kunnasta enää vain kaksi, Helsinki ja Tampere perivät koiraveroa. Tampereella on arvioitu olevan 20 000 koiraa, joista vain 3 000:sta (15 %) maksetaan veroa (Ilkka 2016).
Kun koirien määräksi arvioidaan noin 30 000, tämä tarkoittaa sitä, että Helsingissä koira on noin joka kymmenessä taloudessa (9,3 %). Vuonna 1997 Helsingissä arvioitiin olevan noin 23 000 koiraa (Keskinen 1997), joten koiria oli tuolloin lähes yhtä monessa taloudessa kuin nytkin.
Sekä Kennelliiton tiedoissa että Helsingin koiraverorekisterissä on se puute, että niistä ei saa selville, kuinka monella koiranomistajalla on yksi koira ja kuinka monella useampi. Siksi tänä keväänä toteutettuun Helsingin ja Vantaan yhteiseen ympäristöasennetutkimukseen liitettiin kysymys talouksissa olevien koirien määrästä.
Tulosten mukaan Helsingissä noin joka neljännellä (23,6 %) koiran omistajalla on kaksi koiraa. Sitä useampi koira löytyy hyvin harvalta. Vantaalla useampikoiraisia talouksia on jonkin verran enemmän kuin Helsingissä. Vantaalla koiria on kaiken kaikkiaankin useammassa kotitaloudessa kuin Helsingissä.
Kuvio 1. Koiran omistavien kotitalouksien osuus Helsingissä ja Vantaalla keväällä 2017. (Lähde: Hirvonen 2017).
Taulukko 1. Helsingin väestönkasvu sekä koirien määrän ja koiraverokoirien määrän muutos 1997–2016.
Labradorinnoutaja on yleisin rotukoira
Suomen Kennelliiton tilastojen mukaan Helsingin ehdottomasti yleisin rotukoira on labradorinnoutaja (Vesalainen 2017). Suomen suositummista roduista kuusi kymmenestä on samoja kuin Helsingissä. Muualla Suomessa hyötykoirat ja metsästyskoirat, kuten suomenajokoira ja harmaa norjanhirvikoira, ovat yleisempiä kuin pääkaupungissa.
Joitakin uusia rotuja on ilmestynyt kymmenen Helsingin suosituimman koirarodun joukkoon verrattuna vuoden 1997 tilanteeseen. Mukana on nyt esimerkiksi maailmallakin julkkisten koirana tunnetuksi tullut ranskanbulldoggi.
Kennelliiton tilastot eivät kerro koko totuutta siitä, millaisia koiria Helsingissä on, sillä kuten edellä todettiin, sekarotuiset puuttuvat listauksista. Helsingin koiraveroaineisto vuodelta 2015 osoittaa, että sekarotuiset koirat ovat Helsingin ehdottomasti yleisin ”koirarotu”. Sekarotuisia koiria oli selvästi eniten Helsingissä myös vuonna 1997.
Taulukko 2. Helsingin suosituimmat koirarodut vuonna 2015 Suomen Kennelliiton mukaan (N=26 000).
Tyttö- vai poikakoiria?
Helsingin koiraverorekisterissä on tieto koiran nimestä. Kun näitä nimiä verrattiin Väestörekisterikeskuksen naisten ja miesten nimiin, saatiin selville, että Helsingin rekisterikoirista 32 prosenttia on uroksia (tai koiralla on ainakin miehen nimi) ja 35 prosenttia vastaavasti tyttökoiria.
Lähes yhtä paljon (29 prosenttia) oli sellaisia koiria, joilla oli jokin muu kuin selkeästi miesten tai naisten nimi eli niillä oli perinteinen koiran nimi. Näistä nimistä yleisimpiä olivat Laku, Pepi ja Zorro. Lisäksi kolmella prosentilla koirista oli sellainen nimi, joka on käytössä sekä miehillä että naisilla. Tyypillisimmillään tällaisia nimiä ovat luonnonilmiöitä kuvaavat nimet kuten Pyry, Lumi, Ruska ja Tuisku.
Helsingin yleisin koiran nimi vuonna 2015 oli Onni, joka nousi seuraavana vuonna myös Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan suosituimmaksi pojan etunimeksi. Koirille annetaan muutenkin paljon ihmisten nimiä; kahdenkymmenen suosituimman koiran nimen joukossa on monia nimiä, jotka myös vauvojen niminä ovat olleet viime vuosina suosittuja.
Kuvio 2. Yleisimmät koirien nimet Helsingin koiraverorekisterissä 2015 (N=7877).
Kahden vuosikymmenen takainen tarkastelu Helsingin koirista alueittain (Keskinen 1997) oli mitä ilmeisemmin ensimmäinen laatuaan. Nyt päivitetyistä aineistosta oli tarkoitus katsoa, miten Kennelliiton rekisteröimät 26 000 helsinkiläiskoiraa sekä koiraverorekisterin 1 080 sekarotuista sijoittuvat Helsingin kartalle. Aluekohtaisia tietoja ei Kennelliiton rekisteristä kuitenkin luovutettu, joten tämä tarkastelu jäi tekemättä.
Oheinen kartta (Kuvio 3) on tehty oletuksella, että kaikki Helsingin koirat sijoittuvat Helsingin eri alueille samalla tavalla kuin vuoden 2015 koiraverorekisterikoirat (N=7 800). Vähiten koirakotitalouksia on kantakaupungissa, eniten kaupungin reunoilla. Havaitaan myös, että sekä koirataloudet että rotu- ja sekarotuiset koirat sijoittuvat kartalle hyvin samalla tavalla kuin vuonna 1997 (ks. Keskinen 1997).
Kuvio 3. Koirakotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista Helsingin postinumeroalueilla 2015 (arvio).
Kuvio 4. Rotukoirien osuus koiraverokoirista postinumeroalueittain 2015 (N=7764).
Vesa Keskinen (vesa.keskinen[at]hel.fi) toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitutkimus ja tilastot- yksikössä. Koirista Helsingissä on ilmestynyt vuonna 2017 myös yksityiskohtaisempi tutkimusjulkaisu (pdf).
Lähteet:
Hirvonen, Jukka: Helsingin ja Vantaan ympäristöasennetutkimuksen (N=1521) ennakkotieto 2.6.2017. Tutkimusraportti ympäristöasenteista julkaistaan vuoden 2017 lopulla.
Ilkka, Sakari: Tampereella 20 000 koiraa, vain 3 000:sta maksetaan veroa: "Moni ei tiedä, että veroa pitää maksaa". Aamulehti 23.7.2016. https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereella-20-000-koiraa-vain-3-000sta...
Jääskeläinen, Sini: Tietoja Helsingin koiraveron maksamisesta. Helsingin kaupunki, taloushallintopalvelut. Sähköpostia 9.1.2017, 3.5.2017 ja 6.6.2017.
Keskinen, Vesa: ”Hau hau siellä ja hau hau täällä”. Helsingin koirat alueittain, Kvartti 2/1997, s. 12-18.
Vesalainen, Kati (2017). Tietoja Helsingin koirista. Suomen Kennelliitto. Erillistulosteita.