Mitä sinulle kuuluu siellä tulevaisuudessa? Toivottavasti hyvää.
Terveisiä vuodesta 2025! Haluamme kertoa sinulle, miltä Helsinki, kaupunkielämä ja kaupungistuminen näyttävät meidän silmissämme nyt, ja visioida, millainen kaupunkimme voisi olla vuonna 2100. Koska kuvittelemme asioita, jotka eivät ole vielä tapahtuneet, nostamme esiin myös kysymyksiä, joihin mielestämme olisi syytä nyt keskittyä hyvän kaupungin kehittämiseksi.
Keitä me olemme ja miksi kirjoitamme?
Kirjoitamme tätä kirjettä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja KONE Oy:n asiantuntijoiden kesken *(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Kummankin tahon keskeinen toimintakenttä on kaupunki, ja kiinnostuksen kohteena on kaupungistumiseen liittyvät teemat, haasteet ja mahdollisuudet.
Tämä kirjeemme perustuu syksyllä 2024 KONEen Espoon Keilaniemen konttorissa pidettyyn, tulevaisuutta luotaavaan strategisen ennakoinnin työpajaan ja sen ympärillä käymäämme vuoropuheluun **(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Työpajan taustalla olivat KONEella tunnistetut erilaiset provosoivatkin tulevaisuuden trendit. Miltä esimerkiksi kuulostavat ”työn jälkeinen yhteiskunta”, ”kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja muunlajisten oikeudet” tai ”teleportaatio”? Työpajan taustalla oli muitakin kaupunkikehityksen teemoja, joiden ympärillä kävimme työpajassa innostavaa keskustelua. Nämä kaikki keskustelut ja havainnot ovat mielessämme, kun laadimme tätä kirjettä sinulle.
Helsinki vuonna 2025
Vaikka Helsinki on Suomen suurin, kasvava ja ikärakenteeltaan verrattain nuori kaupunki, matala syntyvyys ja väestön ikääntyminen aiheuttavat huolta tulevaisuuden työvoimasta ja kaupunkilaisten tarvitsemista palveluista. Viimeisimmän virallisen tilaston mukaan Helsingin väkiluku oli 674 500 (Sinkko 2024, pdf). Kasvu ja väestön ikääntyminen haastavat lisäksi kaupungin infrastruktuuria.
Infrastruktuuri myös vanhenee ja rakennukset ikääntyvät, ja molemmat vaativat entistä enemmän korjausta ja ylläpitoa. Samalla erityisesti kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Rakentamisessa tarvitaan enemmän kiertotalousnäkökulmaa elinkaarinäkökulman lisäksi. Luontokato sekä luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja lisääminen korostuvat.
Useat globaalit muutokset koettelevat niin Helsinkiä kuin kaupunkeja ympäri maailmaa. Vuosina 2020–2022 meidänkin kaupunkiamme kuritti maailmanlaajuinen koronaviruspandemia, joka nyt on normalisoitunut yhdeksi ikäväksi taudiksi muiden joukossa (ks. Helsingin kaupungin koronatoimista Järvelä 2022, pdf). Nyt turvallisuuteen ja talouteenkin vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin poliittiset linjaukset.
Emme kuitenkaan tiedä, mitä haasteita sinä tätä lukiessasi todistat. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja luontokadon pelkäämme voimistuvan vuosisadan edetessä. Kaupunkina ja yrityksenä pyrimme kuitenkin varautumaan ennalta monenlaisiin riskeihin, kriiseihin ja vahvistamaan myös yhteisöjen kriisinkestävyyttä.
Uudet teknologiat muuttavat jatkuvasti kaupunkilaisten arkea ja työn tekemisen tapoja. Esimerkiksi generatiivista tekoälyä on kokeiltu Helsingissäkin muun muassa sosiaalihuollon palveluohjauksessa tai hankintojen tukena (ks. Kokeilukiihdyttämö 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ). Olemme lukeneet uutisia kokonaisten rakennusten ja siltojen 3D-tulostamisesta. Katukuvassa näkyy jo itsestään pyörillä kulkevia pieniä kauppakassirobotteja, ja onpa kotiinkuljetuksia kokeiltu uutisten mukaan myös lentävien droonien avulla. Rakennustyömailla robotit liikkuvat erilaisia tehtäviä suorittamassa, ja ne voivat hyödyntää myös hissejä. Tekoäly ja robotiikka ovat alkaneet siis vähitellen siirtyä arkeen.
Kaupunki vuonna 2100
Helsinki on vuonna 2100 miljoonakaupunki, ainakin jos nykyiset väestöennusteemme pitävät paikkansa ja kasvu jatkuu sen jälkeenkin. Kaupungit ovat muuttuneet elinvoimaisemmiksi, nykyistä kestävämmiksi ja osallistavammiksi yhteisöiksi. Ajattelemme, että merkittävästä väestömäärän kasvusta huolimatta kaupungista on tullut osa luontoa, ja uusiutuva energia voimanlähteenä ja älykkäät sähköverkot tekevät kaupungeista viihtyisämpiä sekä vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Kaupunkimaisemaa hallitsevat yhteisölliset monitoimikorttelit, joissa yhdistyvät työpaikat, palvelut, harrastukset ja laadukas asuminen. Yhteisölliset monitoimikorttelit edistävät parhaimmillaan kestäviä yhteisöllisiä elämäntapoja ja estävät varallisuuserojen syntymistä, varmistaen tai ainakin tasoittaen sitä, että kaikilla on mahdollisimman yhtäläiset lähtökohdat elämälle. Yhteisöllisyyden rooli on tärkeä, ja se korostuu myös siinä, miten työelämän toimintatavat ovat muuttuneet tekoälyn ja robotiikan myötä.
Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollistunut elinkaariajatteluun ja kiertotalouteen tukeutuvilla, kustannustehokkailla rakentamisen ja asumisen muodoilla. Käyttäjäystävälliset, kestävät ja turvalliset liikkumisen ratkaisut takaavat sujuvan arjen ja saavutettavuuden kaikille kaupunkilaisille. Vasta valmistuneet ja yli 100-vuotiaat modernisoidut rakennukset ovat yhtä lailla saavutettavia. Kaupunkien laajeneminen sisältää sekä pystysuoraa että maanalaista kasvua, ja tätä kautta ratkaistaan tilarajoitteita ympäristövaikutukset huomioiden.
Kaupungit on suunniteltu osallistaviksi, ja erilaisia elämän eri alueisiin liittyviä ohjeita on saatavilla kaikissa tarvittavissa muodoissa. Ohjeet huomioivat eri kulttuuritaustat ja kielet. Vuoropuhelun helpottaminen on osa kaupunkien infrastruktuuria, ja kaupunkia koskeva tieto on mahdollisimman laajasti kenen tahansa käytettävissä, mikä auttaa parempien päätösten tekemisessä. Luovuutta ja leikkisyyttä arvostetaan hyötyä tuovien innovaatioiden mahdollistajina. Samalla varmistetaan, että kaikki ovat mukana yhteiskunnassa ja kaupunkielämässä erilaisista taustoistaan riippumatta. Luottamus ja turvallisuus ovat etusijalla. Helsinki on edelläkävijä kansalaisten välisen vuoropuhelun ja luottamuksen edistämisessä.
Tekoälystä on tullut olennainen osa yhteiskuntaa, ja se toimii eettisesti ja läpinäkyvästi. Tekoäly toimii opetustyökaluna, auttaa kansalaisia ja tasapainottaa eettisesti kestävällä tavalla päätöksentekoa. Nopeat yhteydet, viestintä ja liikenne ovat integroituneet kaupunkielämään, parantaen yhteiskunnan toimintatehokkuutta.
Data ja laitteiden liittäminen verkkoon mahdollistavat parhaan käyttökokemuksen ja elämisen laadun tulevaisuuden kaupungeissa. Esimerkiksi reaaliaikainen tieto hissien ja liukuportaiden toiminnasta helpottaa niiden kunnossapitoa ja toimivuutta, ja pitää kaupungin liikkeessä. Näin taataan myös inklusiivisuus ja esteettömyys kaikille kaupunkilaiselle liikkumisessa.
Kaupunkikehitys on sopusoinnussa luonnon järjestelmien kanssa, integroiden luonnon elementtejä, kuten puita ja kasvillisuutta, rakennuksiin ja rakennettuun ympäristöön. Kaupunkisuunnittelu mahdollistaa kaupunkien mahdollisimman kestävän kasvun ja lisää kaupunkilaisten viihtyisyyttä. Esimerkiksi suljetun kierron järjestelmät minimoivat jätettä ja ympäristövaikutuksia. Historiallisten ja kulttuuristen arvojen säilyttäminen on tärkeä tekijä kaupunkikehityksessä.
Sinä voit arvioida, kuinka oikeaan ennustuksemme osuivat. Pääset myös näkemään, miten nykyiset uudisrakennuksemme ovat kestäneet, ja onko suuri osa Helsingin taloista ja infrastruktuurista edelleen samoja kuin nyt. Kestävään suunnitteluun ainakin tähtäämme.
Kohti uudistuvia kaupunkeja
Hyvä kirjeen lukija, kun nyt katsomme tulevaisuuteen ja vuoteen 2100, visioimme, että tulevaisuuden kaupungit ovat uudistuvia ja kestävämpiä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti. Toimijoiden välinen yhteistyö, uudet teknologiat ja innovatiivisuus mahdollistavat kaupunkien elinvoiman ja hyvän asumisen laadun. Tunnistamme yhteistyön ja ennakoivien toimenpiteiden merkityksen haasteiden ratkaisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi muuttuvassa ympäristössä. Luovuuden ja osallisuuden avulla voimme rakentaa tulevaisuuden, joka hyödyttää kaikkia kaupunkilaisia ja toimijoita. Me olemme sitoutuneet toimimaan hyvän ja kestävän kaupunkiympäristön hyväksi. Toivottavasti onnistuimme siinä.
Nämä seuraavat asiat tunnistimme tärkeiksi, kun edetään kohti vuotta 2100:
- Kaupunkien uudistumiseen ja rappeutumiseen liittyvät kysymykset, kuten kaupungin kestävä uudistuminen rakennusten ja infrastruktuurin modernisoinnin kautta.
- Glokalisaatio eli paikallisuuteen ja globaalisuuteen liittyvät näkökulmat – asioita katsotaan kummastakin näkökulmasta.
- Hypergeneraatio eli erilaisen kaupunkiin ja teknologiaan liittyvän kehityksen alati kiihtyvä vauhti.
- Vertikalisaatio eli kaupunkirakentaminen sekä ylöspäin että alaspäin maan alle. Ilmatilan hyödyntäminen.
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.
- Ennakointia tulee kehittää, eli meidän pitää tunnistaa paremmin tulevaisuuden haasteet, jotta voimme varautua ja jopa muuttaa tulevaisuutta.
- Suunnittelun ja päätöksenteon aikajännettä tulee tarkastella suhteessa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, vaikkapa juuri vuoteen 2100 tai vähintään seuraavaan sukupolveen.
- Kiertotalouden näkökulma tulee ottaa entistä enemmän huomioon.
- Eettiset näkökulmat toiminnassa ovat entistä tärkeämpiä niin kaupungille kuin kestävään liiketoimintaan pyrkiville yrityksille ja yhteisöille.
- Luovuus tulee ottaa vakavasti haasteiden ja ongelmien ratkaisussa – innovaatioiden mahdollistajana.
Kirjoittajat:
Jaana Hyvärinen toimi aikaisemmin strategisen ennakoinnin tiimin johtajana KONE Oyj:ssä. Juha Kesänen työskentelee Helsingin kaupungin riskienhallinnan asiantuntijana ja Airi Mölsä työskentelee KONEella asiantuntijatehtävissä.
* KONE Oyj on vuonna 1910 perustettu suomalainen hissejä ja liukuportaita sekä ovia valmistava yhtiö, joka tätä kirjoittaessa toimii yli 60 eri maassa.
** Kiitokset kaikille Helsingin kaupungin ja Kone Oyj:n työntekijöille, jotka osallistuivat Keilaniemessä 27.9.2024 pidettyyn työpajaan ja sen suunnitteluun.
Lähteet:
Järvelä, Sirkku (2022). Helsingin kaupunki ja korona – Toimintakertomus pandemiavuosista 2020–2022. Muistioita 2022:1. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. Pdf-julkaisu.
Kokeilukiihdyttämö (2024). Tiedolla johtaminen 2024 – kokeilukampanjan yhteenveto ja opit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . (Tarkistettu 5.3.2025.)
Sinkko, Harri (2024) Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2023–2060. Ennuste alueittain 2023–2038. Tilastoja 2024:6. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. Pdf-julkaisu.