Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
121 sivua
Työttömyysasteessa on Helsingin alueiden välillä suuria eroja, jotka ovat säilyneet pitkään ja osin myös kasvaneet. Eroja selittävät erityisesti alueiden asuntokannan rakenne sekä väestön sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Työttömyys on kasvanut viimeisinä vuosina ja se näkyy myös alueilla epätasaisena kehityksenä.
Helsingin asuntokunnista noin joka kuudes oli pienituloinen vuonna 2024. Pienituloisuusaste oli noussut edellisestä vuodesta lähes prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että yli 9 000 asuntokuntaa enemmän on pudonnut pienituloisiksi. Onko näiden helsinkiläisten taloudellinen tilanne kuitenkaan heikentynyt? Kuinka pienituloisuusasteessa tapahtunutta muutosta pitäisi tulkita?
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset iskivät erityisesti matkailuun, ravintolatoimintaan ja kulttuuriin kytköksissä oleviin toimialoihin.
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan.
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä.
Helsingin seudulla toimivasta reilusta 100 000 yrityksestä 3 194 (3,1 %) oli ulkomaalaisomisteisia vuonna 2021.